Juoksu 6.9.2018

Pitkästä aikaa lenkkeily tuntui todella terveelliseltä, puolen tunnin lenkki Keski-Espoon maisemissa tuntui menevän suhteellisen ok, mutta huomasi että kunto on aika kehno silti varsinkin juoksun suhteen.

Mainokset

Lauttasaaren kierto sekä Niittysaarten ja Vehkasaaren kapeikot 25.7.2018

Ensimmäistä kertaa piti meloa ilman paitaa helteen takia, lämpömittari oli aiemmin päivällä jo kolmenkympin paremmalla puolella enimmillään. Drumsö Kanotisterin perinteinen keskiviikkomelonta suuntautui perinteisesti Lauttasaaren kiertoon neljän melojan voimin. Kävimme ensimmäistä kertaa melomassa Niittysaarten välisen kapeikon ja vielä kapeamman Vehkasaaren idyllisen kapeikon läpi, joka aina ei edes ole läpimelottavissa. Eteläinen Käärmeluoto on aina yhtä kaunis pienen hiekkarannan varustamana, jonka myös monet muutkin veneilijät ja melojat olivat huomanneet hellepäivänä. Kiersimme Lauttasaaren, minulle oli laskujeni mukaan viides kerta. Matkaa tuli noin 13 km.

Syöksymässä Vehkasaaren kapeikkoon…

Vehkasaaren kapeikon keskellä

Läpi päästiin, takana Vuokko Laaninen

Vedessä kävelijöitä Lauttasaaren ja Sisä-Hatun välillä 🙂

Taipalsaaren Kirkkosaaren kierto 4.8.2018

Löysimme Markon kanssa hienon uimarannan Saimaanharjun Konstunhiekalta, jossa yövyimme helteisenä kesäyönä. Seuraavana päivänä meloimme Kuivisaaren korkean sillan alta Toijansalmeen, jossa tuli vastaan uusi korkea silta. Seuraava silta Kopinsalmessa olikin matala ja vastakohta edelliselle. Seuraava etappi oli Leväsen kylä saaren pohjoispäässä, jossa pidimme pidemmän tauon, evästimme ja kävimme uimassa kylän rannassa. Jatkoimme saaren kiertoa vastapäivään ja välillä jopa pieni sade kostutteli vilvoittavasti helteen keskellä melontaamme. Riutanniemessä on myös laavu, mutta tämä oli kauempana rannasta ja maihinnousu olisi ollut todella kivinen ja jyrkkä, joten päätimme jatkaa matkaa suoraan takaisin uimarannalle. Matkaa tuli yhteensä 38 km.

Kävimme paluumatkalla tutustumassa myös Taipalsaaren idylliseen kirkonkylään ja Röytyn kotiseututaloon, vanhoihin maatalouslaitteisiin ym. Kiipesimme myös Kuivaketveleen linnavuorelle, jossa oli näköalapaikka ja muistot vanhasta linnoituksesta komean ja pitkän kallion huipulla. Kivisalmessa Kettu Repolainenkin tuli rennosti lönkytellen vastaan tienvierustalla 🙂

 

 Taipalsaaren Kirkkosaaren kierto 4.8.2018

Varkaus- Oravi 4.7.-5.7.2018

Meloimme Markon kanssa kauniin maisemareitin Varkaudesta Oraviin keskikesän helteellä. Lähtöpäivä oli kaunis ja lämmin, yövyimme Taipaleen uimarannan venerannassa Haapasaaren kupeessa, jossa uimme aamulla ennen lähtöä Siitinselälle. Meloimme Akonlahden läpi Messalmen kapeikon läpi Tahkoselälle, josta edelleen Virtasalmen kapeikkoon. Tutkimme myös Paattikanavan ja totesimme, ettei tästä ole mitään läpikulkumahdollisuutta vesitse edes kajakilla. Tie oli täysin ummessa koko leveydeltä. Hyvä että otimme taas varman päälle ja valitsimme varman reitin. Meloimme Kerisalonsaaren ympäri ja ensimmäinen pysäkki löytyi Hoviniemen kupeesta Puomilansalmesta. Saimme kajakin hyvin pieneen venerantaan ja kävimme uimassa hyvin lämpimässä vedessä. Paikallinen kalamieskin jutteli miten oli ongella saanut haukia jne. Jatkoimme Vauhkolanlampeen ja Hyviänsalmen kautta Kupialaan, josta löytyi kanavareitti. Kupialansalmessa oli rakennettu imukanava erillistä reittiä pitkin ja rakennettu pieni maavalli, joka oli kuitenkin ylitettävissä helposti veneille tehtyä kumipyörillä varustettua luiskaa pitkin. Jatkoimme Syväsalmeen ja Lankilansalmeen, jossa näkyi mm. komea kartano. Tämä oli todellista kapeikkomelontaa parhaimmillaan!  Suopursu kukki ja näimme kaksi kurkeakin aivan lähietäisyydeltä. Saavuimme lopulta Kosulanlampeen ja Rantasalmen keskustaan. Yövyimme Rantasalmen uimarannalla ja kävimme tietysti uimassa. Kävimme tutustumassa myös kirkonkylään ja kirkkoon illalla ja totesimme Rantasalmen kylätien olevan aikas hiljainen 🙂

Seuraavana päivänä alkoi matalapaine painaa päälle ja tihuttaa vettä. Meloimme Pientä Raudanvettä pitkin Ketveleen kanavalle. Asikkalan lomakeskuksen kohdalla kävin pienellä huoltotauolla sateen keskellä. Suunnittelimme ensin Vaahersalon saaren kiertämista pohjoispuolitse Saksanniemen kohdalta, mutta tämä oli täysin kaisloista umpeen kasvanut, joten jouduimme kiertämään saaren eteläpuolitse. Laivonselällä tuuli alkoi painaa päälle suoraan vastaan. Puikkelehdimme saarten välistä lopulta Linnansaarelle, joka oli itsessään nähtävyys, mm. Linnansaaren torppa. Matkaa tuli lopulta noin 84 km. Hieno reitti, jota voi suositella kaikille melonnasta kiinnostuneille.

Kupialan imukanavan maavalli

Syväsalmen kapeikkomelontaa

Rantasalmella

Ketveleen kanavalla Suurisalon saaren eteläpäässä.

Linnansaaren torppa sisältä

Marko ja Henri fiilistelemässä Linnansaaren torpan edustalla.

Hurissalon kierto 15.-18.6.2018

15.6.2018 aloitimme  Markon kanssa retken, jossa lähdimme Varkaantaipaleen kanavan eteläpuolelta Someenjärveltä. Meloimme Louhivedelle, jossa ensimmäinen kiva taukopaikka löytyi Otrasaaresta. Tämä on virallinen ulkoilu-ja retkeilysaari, jossa mm. laavu ja ulko-WC sekä komea näköala kallioln laelta Louhivedelle Mikkelin suuntaan. Sitten jatkoimme Anttolan Väätämönsalmelle ja lopulta Korvensaaren ulkoilusaareen yöksi. Saaren eteläkärjessä on venelaituri, grillikatos ja myös sauna.

16.6.2018 seuraavana aamuna saunoimme ja uimme pitkän kaavan mukaan. Halkoluodoilla näimme komean kalliojyrkänteen siirtolohkareineen ja kalasääksen pesän viereisen luodon kelopuun latvassa. Sain pari kohtuullista kuvaakin. Sitten jatkoimme tutustumista Makutsaaren laavuun lyhyelle tauolle. Makutsaaren edustalla on myös Luonterin syvin kohta, noin 70 metriä.

https://www.juvanlehti.fi/2017/04/02/luonteri-on-jaalle-nousevien-vesien-jarvi/

Kävimme pysähtymässä Pihlajasalon lounaispuolella Tikaskaarteenvuoren kalliomaalaukseen, josta ei kyllä suoraan sanoen nähnyt yhtään mitään muinaisia piirroksia järvelle puiden läpi eikä edes maitse, vaikka edustalla olevalta tieltä kävimme kurkkimassa. Pitäisi olla optiikkaa mukana, tai kiipeilyvarusteet ja rutkasti aikaa ja intoa etsiä kallion pinnasta muinaisia piirroksia 😉  Jatkoimme melontaa Pihlajasalon pohjoiskärkeen Maaralansalmeen. Pidimme tauon Sarvikallionniemessä, jossa oli todella idyllinen hiekkaranta. Jatkoimme kohti Hirvensaloa, matkalla tuli ensin Ristiniemen retkeilyalue ja sitten Karihiekka, jonne jäimme yöpymään. Paikalla oli myös paljon Kuopion kiipeilyseuran jäseniä.

17.6.2018 jatkoimme melontaa kapeikkoon Hakolahteen. Hakolahden ja Pienen Hakolahden välillä kulki tie ja tästä oli lopulta pakko nostaa kajakki tien yli. Ali menevä rumpu oli aikas paljon liian pieni melottavaksi;)   Pienellä Hakolahdella oli komeita kalliojyrkänteitä ja myös yksi pieni luola nähtävyytenä. Seuraavaksi etappina oli legendaarisen Pistohiekan hiekat, jossa menimme pizzalle ja uinnille luonnollisesti myös. Seuraavaksi etappina oli Riuttaniemen Kaasuvuoren hiekkaranta Ruokotaipaleella. Venäläisiltä kalastajilta löytyi retkituoli ja uistin sekä muuta pikkuroinaa rannalta. Kalastus ilmeisesti kiinnostaa tässäkin kohtaa. Kiersimme nyt Summalansaaren eteläpuolelta Syväsalmelta jo ennestään tutulle reitille ja pystytimme teltan Vekarsalon Jauhokankaan kauniille hiekkarannalle Mallaslinnoituksen läheisyyteen. Seuraavana aamuna Korkiasaaresta souti reipas vanhempi mies Ristiinan Pursiseurasta ja kävi tutustumassa Mallaslinnoitukseen.

18.6. 2018 oli edes retken päätöspäivä. Lähdimme aamiaisen jälkeen melomaan Käenniemenselän yli, jossa ylitimme koko Saimaan syvimmän kohdan 84 metriä siinä samalla. Pöllänvedelle Himalansaaren eteläpuolelle tästä, josta kapeikkoa pitkin Siltasalmen läpi edelleen Yövedelle. Himalansaaren Mustikkavuori oli komea jyrkännekallio oikealla puolella ennen kuin suuntasimme Varkaantaipaleen kanavalle. Vastaan tuli myös pari kirkkovenettä, joille huusin tsemmppivetoja 😀   Ilmeisesti kisa oli aika loppusuoralla, kun perämiehetkin istuivat hiljaa ja vain yksittäiset soutajat jaksoivat enää vetää tosissaan. Rantauduttuamme matkaa oli mittarissa lähes 120 km ja muistona täydellisen kauniit säät joka päivänä. Kiersimme uusina saarina tällä retkellä Suomen sisävesien kolmanneksi suurimman saaren, Hurissalon, Hirsisaaren, Pihlajasalon, Hirvensalon, Saukonsalon ja Himalansaaren. Parempaa ei voisi retkeltä toivoa.

Kävimme maitse tutustumassa myös Astuvansalmen komeisiin kalliomaalauksiin, historialliseen Kallioniemen kartanoon, Pien-Toijolan talonpoikaismuseoon ja Ristiinan kirkonkylään. Ristiinan kirkolla oli myös Otto von Fieandtin hautamuistomerkki, joka tietämän mukaan on tuotu Neuvostoliitosta Suomeen sodan jälkeen.

Hurissalon kierros

Lähtö Varkaantaipaleen kanavan kupeesta. Kanava on itsessään nähtävyys, jonne pääsee myös maitse lähelle.

Näköalamaisema Otrasaarelta Louhiveden selälle Mikkelin suuntaan

Auringonlasku Väätämönsalmella

Saunamestari Korvensaaren saunan patiolla

Halkoluotojen siirtolohkareet, jossa vieressä olevalla luodolla myös pesivä kalasääksi

Professori E.N. Setälän Kallioniemi Varkaantaipaleella, jossa kävimme tutustumassa retken jälkeen.

Henri eläytymässä Astuvansalmen kalliomaalauksiin 🙂

Viipurin sorvalissa Otto von Fieandtin hauta, jonka hautakivi on epävirallisen tiedon mukaan tuotu takaisin Neuvostoliitosta sodan jälkeen