Hyde & Teepakki Kilpisjärvi – Halti pääsiäisvaellusretki 29.3.-7.4.2013

Perinteinen talvivaellus pääsiäisenä 2013 tehtiin Kilpisjärven Haltin suuntaan. Reitti oli pitkälti sama, kuin viime vuonnakin, tosin paluureitti Norjan puolelta erosi edellisestä. Meitä oli lopulta neljä lähtijää, Jakke Kulovesi, Paavo Leinonen, Harri Heljala ja minä. Viikkoa aiemmin pidimme suunnittelupalaverin HYY:n Batman-huoneessa Tapani Hopkinsin kanssa. Hain ahkiot ja trangiat sekä sukset Espoon kaupungilta muutama päivä aiemmin ja säilöimme tavarat Jaken kanssa Hämiksen eteiseen odottamaan.

 

Varsinainen retki alkoi torstaina 28.3.2013 bussimatkalla Helsingin Kampista Oulun kautta Kilpisjärvelle. Bussissa nukkuminen oli aika heikkoa, yritin makuupussissakin kieriskellä ja piippuhyllyllä tuli jo vilpoinenkin kun ulkona oli pakkasta -15C. Bussimatka kesti noin 20 tuntia, olimme perillä iltakuudelta Kilpisjärvellä pitkäperjantaina. Jätimme siviilikamat retkeilykeskuksen ullakolle ja pakkasimme retkikamppeet päälle. Ensimmäistä kertaa pakkasin ahkion, joka onnistuikin kohtalaisesti, toki aina enemmänkin tilaa olisi saanut olla. Savotan ahkio oli kapea mutta toisaalta kulki aika sutjakkaasti hyvässä lumessa.  Lähdimme etenemään Saana-tunturia kohti ja ensimmäinen kilometri oli todella raskas. Onneksi otimme lumikengät mukaan, muuten ekat ylämäet olisivat olleet aika toivottomia. Pystytimme teltan Saanan kupeeseen ja söimme hätäisesti. Taivaalla näkyi todella komeita revontulia, joita erityisesti Jakke kuvaili paljon.

 

Varsinainen ensimmäinen retkipäivä oli pitkäperjantai 29.3.2013, jonka aloitimme vaelluksella Saanalle. Menimme jyrkähköä länsipuolen rinnettä ylös. Vaihdoimme sukset lumikenkiin hieman ylempänä. Kun pääsimme huipulle, alkoi yli kympin tuuli ja tulimme haipakkaa tunturin pohjoispuolelta suojaa hakien takaisin suksille.  Saimme tuntumaa eräsuksilla lasketteluun Saanan rinteitä alas Kalottireitille. Sauvani katkesi laskussa ensimmäisen kaatumisen kohdalla, Paavo onnistui reittitolpasta pätkän katkomalla kiinnittämään uuden palan sauvaani, jotta pääsimme eteenpäin. Hiihto oli tuskaisen hidasta ekat kilometrit koska ei ollut lainkaan pitoa suksissa ja siksi jäimmekin Saana- mökille yöpymään seuraavaksi yöksi. Muut olivat teltassa, minä nukuin mökissä sisällä. Voitelimme sukset ja evästimme.

 

Toinen päivä oli aprillipäivä, jona jatkoimme Saanajärven poikki kalottireittiä pitkin Saarijärven tuvalle, jossa lounastimme. Oli aika sakea lumipyry. Tästä jatkoimme Kuonjarjoen tuvalle, joka oli tilava ja hyvällä, joskin tuulisella paikalla. Yövyimme tässä tuvassa.

 

Kolmantena päivänä jatkoimme Meekonjärvelle Urho Kekkosen lempimaisemiin ja kävimme aluksi huiputtamassa Saivaaran tunturin huipunkin. Alhaalla tuuli aika lailla mutta nyt osui täydellisen tyyni ja aurinkoinen sää kun kapusimme tunturin itäpuolen harjannetta ylös huipulle. Urho Kekkosen muistokyltti oli kyllä valitettavasti lumen peitossa eikä löytynyt kaivamallakaan. Lounastimme Meekonjärven pienellä tuvalla, josta jatkoimme eteenpäin Pihtsusjärvelle. Reitillä oli leijahiihtäjäkin pellolla ja tuuli koveni hieman. Menimme sivuun varsinaiselta reitiltä ja näimme Pihtsusjoen kohdalla valtavien lumikönkäreiden alla olevan putouksenkin jotenkuten.  Pihtsusjärven tupa oli viihtyisä joskin ei kovin iso. Illalla toisella yrittämällä löysimme jopa vettä järvestä kairattuamme ensin yli puoli metriä jäätä. Yövyimme tuvassa.

 

2.4. synttäripäivänäni lähdimme hiihtämään kevyillä ns. eväsahkioilla Haltin tuvalle ja törmäsimme heti kovenevaan vastatuuleen. Tuuli tuiversi koko noin kympin matkan Pihtsusjärven kämpältä Haltin kämpälle. Lounastimme Haltin kämpässä ja odotimme tuulen sekä lumisateen tyyntymistä mutta koska näin ei käynyt lähdimme lopulta suksinemme kapuamaan Haltille. Olosuhteet heikkenivät ja kovenivat koko ajan, lumisade sakeni ja tuuli koveni. Lopulta olimme päässee todella korkealle ja olimme jo jollakin huipulla koska edessämme oli selvä tasanne mutta  sankka lumipyry ja noin 15-20 m/s puhaltava tuuli teki olosuhteet sietämättömäksi ja pakotti nopeasti palaamaan alas. Risteilimme suksilla lasketellen alas rinnettä. Paavon GPS näytti tosin mökin koordinaatit mutta silti oli haastavaa löytää alas oikeaan kohtaan. Alas päästyämme menimme majalle lepäämään ja sitten palasimme Pihtsusjärvelle. Tuuli oli niin kova että lumi pöllysi vaakasuorassa linjassa eteenpäin ja tässä kohtaa se avitti paluumatkaa voimakkaana myötötuulena. Olimme toisen yön Pihtsusjärven mökillä. Nyt tosin tupa oli täyttynyt äijistä ja siellä alkoi olla tiivistä kymmenen miehen ryppäässä.

 

3.4. jatkoimme Pihtsukselta luoteeseen kohti Norjan rajaa jokiuomaa seuraillen ja tunturin reunalla tasapainoillen. Ahkiot oli välillä todella hankala saada pysymään pystyssä mutta hitaasti matka eteni. Lumisade haittasi suunnistusta aika lailla. Päivä oli melko nihkeä kokonaisuutena, hidas ja vaivalloinen, välillä palelikin jonkun verran vaikka vaatetta oli sentään aika lailla. Seurasimme poroaitoja rajalinjan tuntumassa ja päädyimme lopulta Norjan puolelle Guoddevjohkan kohdalla olevalle laakson pohjalle pienelle järvelle. Lumipyry alkoi tiivistyä samalla kun tuuli koveni ja onneksi leiriydyimme ripeästi suuren siirtolohkareen ja lumikuopan suojaan. Lapiomme lumivallit ja pystytimme teltat, tuuli oli taas samoissa lukemissa kuin edellispäivänä. Valmistimme ruoat trangioissa Sinolilla ja toivoimme että teltat pysyvät pystyssä. Alkoi olla aika lailla selviytymisleirin makua ko. tilanteessa. Puhelimessa ei ollut kentää eikä ollut tiedossa tarkkaa sijaintia. Onneksi kenellekään ei sattunut mitään tämän illan ja yön aikana.

 

4.4. oli onneksi jo tuuli tyyntynyt aamupäivällä ja lähdimme hiihtämään etelää kohti Norjan puolella. Maisemat olivat todella huimaavan kauniita ja onneksi kirkas sää mahdollisti täydelliset valokuvausolosuhteet edellisten kahden päivän vastapainoksi. Laskettelimme rinteitä alaspäin, nyt pääsimme pitkästä aikaa laskemaan maastoa pitkän nousurupeaman jälkeen. Saavuimme Lossujärven kohdalle Norjan puolelta, jossa lounastimme Norjan puolella olevassa tuvassa. Norjalainen tupa oli kuulemamme mainettaan parempi, siisti ja sisällä oli jopa patjoja erillisessä yläkerrassa sekä peruskerrossänkyjäkin kaksi kappaletta. Kävin ottamassa kuvia rajapyykkikivellä ja kuvasin myös Lossujärven tupaa järven toisella puolella. Tästä jatkoimme edelleen lounaaseen ja yövyimme loivassa notkelmassa tuntureiden välissä. Revontuliakin näkyi taivaalla taas vaihteeksi.

 

5.4. Oli myös kaunis päivä. Hiihdimme hienoja rinteitä ja mukavia joskin välillä aika haastaviakin laskuja eteenpäin. Hiihdimme Gavrilojärven poikki ja lopulta saavuimme Ison Jehkaksen kohdalle, joka oli komea tunturi pitkästä aikaa Suomen puolella. Näimme ensimmäistä kertaa poron ja aido Lapin Ukon (tosin moottorikelkalla) Kilpisjärvelle menevän maantien varressa noustessamme järveltä. Hiihdimme kohti Siilasjärveä ja leiriydyimme lopulta Kilpisjärven pohjoispäähän Mallatunturin kupeeseen. Illalla lähdimme vielä huiputtamaan Mallatunturia, jonka huipulta avautuikin komeat näköalat Saanalle ja Kilpisjärvelle. Sääkin oli kohtuuhyvä ylhäällä, ei tuullut liian kovaa ja lähdimme laskeutumaan. Harri ja Jakke laskettelivat eräsuksilla otsalamppujen loisteessa alas tunturilta, Paavo ja minä patikoimme koko matkan lumikengillä. Yövyimme teltassa, pakkasta oli noin -15-20 astetta. Seuraavana aamuna hiihdimme Kilpisjärven retkikeskukseen jossa vaihdoimme kamat, saunoimme ja söimme sekä lähdimme bussilla paluumatkalle kohti etelää.

Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 005 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 013 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 040 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 189 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 194 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 001 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 002 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 003 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 004 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 006 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 007 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 008 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 009 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 010 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 011 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 012 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 016 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 017 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 018 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 019 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 020 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 041 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 046 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 047 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 048 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 049 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 050 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 051 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 062 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 065 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 067 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 073 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 088 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 102 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 105 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 119 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 121 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 122 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 179 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 181 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 183 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 186 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 187 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 188 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 195 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 196 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 197 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 212 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 213 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 223 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 224 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 226 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 227 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 230 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 240 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 243 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 264 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 282 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 332 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 334 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 335 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 336 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 341 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 342 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 415Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 053 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 061 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 073 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 088 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 107 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 110 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 113 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 133 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 139 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 153 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 156 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 169 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 170 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 171 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 172 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 173 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 174 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 175 Lapin pääsiäisvaellusretki 29.3.- 7.4.2013 176

Tässä linkissä vielä lisää kuvia

https://plus.google.com/photos/105097359944458166881/albums/6014844554607596977?banner=pwa&authkey=CM7rv9LQ5_rmOA

 

 

Melotut Suomen mereen laskevat joet ja sisäjoet

Mereen laskevia jokia on tullut melottua ja (soudettua) seuraavasti

1. Salonjoki tuli soudettua Aksun mökiltä Särki 400 kalaveneellä Halikonlahdelta Saloon torille sekä riippusillalle asti useamman kerran 1992-1995. Matka yhteen suuntaan noin 7-10 km.

2. Halikonjoki tuli soudettua myös kertaalleen Joensuun kartanon ohi Halikon kirkolle asti kesällä 1993. Matka noin 4 km yhteen suuntaan.

3. Espoonjoki kokonaisuudessaan kahdessa osassa. 2004 kesällä lähtö Espoon tuomiokirkolta, josta retki aina Espoonlahdelle asti ja etelärantaa Otaniemeen. Matka noin 30 km. 1.5.2011 meloin Pitkäjärveltä lähtevän todella ryteiikköisen joen kirkolle asti. Jorvinkoski (Ingaksenkoski) Myllykylän kohdalla oli kohtuu haastava, mutta ryteikön takia osuutta ei voi kyllä suositella. Paljon kahlaamista ja rämpimistä aina Träskändan puistosta lähtien. Espoonjoki on noin 7 km pitkä ja Glimsinjoki 5 km.

4. Mankinjoki kolmessa osassa. Kesällä 2004 meloin Espoonkartanolta olevan osuuden merelle. Paikoin hienoa luontoa mutta myös kantamista ja kahlaamista. 2010 meloin Nuuksion Solvallan opistolta järven poikki ja kannoin padon yli Nuuksionjoelle. Tästä edelleen Nupurinjärvelle asti. Keväällä 2011 meloin Nupurinjärveltä Svatbäckträsketin, Kvarnträskin ja Dämmanin kautta Gumbölen golfkentän viereen Gumbölenjoelle. Tässä kohtaa joki oli ryteikköistä ja kantaa piti paljon. Kvarnträsk oli minusta autenttisin järvistä, idyllinen puro johti tästä pienen kosken kautta Dämmanille. Dämmanilta laskeutuessa piti kantaa kajakki korkean padon ohitse joelle, jossa oli heti metrin kynnys. Tähän kynnykseen kompastuin kajakin jäädessä pantteeseen 45 asteen kulmaan. Piti ryömiä ulos kajakista ja kiskoa kajakki sivuun samalla kun takaa syöksyi vettä kajakin sisään.Espoonkartanola eteenpäin matka helpottui. Tätä ennen oli vielä kaksi koskea. Gumbölen kartanon kohdalla piti kantaa kajakkia noin 200 metriä, samoin pieni koski myöhemmin vaati kantamista lyhyen matkan. Kokonaismatkaa tuli noin 30 km.

5. Siuntionjoki tuli melottua kokonaisuudessaan kolmessa eri osassa keväällä ja syksyllä 2012 Vihdin Enäjärveltä mereen asti Störsvikin uimarannalle. Matkaa tuli yhteensä noin 50 km. Enäjärven ja Poikkipuoliaisen välinen osuus on todella hankala lähes umpeenkasvanut ruovikko, jossa lähellä Poikkipuoliaista jouduin vielä perääntymään kun en päässyt eteenpäin koskeikossa enkä toisaalta pystynyt vetämäänkään kajakkia upottavassa vaarallisessa suossa. En suosittele kenellekään tätä pätkää. Poikkipuoliainen – Palojärvi oli korkean veden aikaan mukava melottava osuus.  Tervajärvi ja Huhmajärvi olivat välissä kivoja vaihteluista.  Näin pari peuraakin kahlaamassa joessa. Palokoski oli paha koski  Palojärven eteläpuolella. Yritin erehdyksessä laskea tätä mutta nopeasti kajakin pyörähdettyä sivuittain kivien väliin jouduin luopumaan tästä yrityksestä ja vetämään rantaa pitkin. Pahimmat kaatuneet puut ja ryteiköt tulivat Karhujärven jälkeen. Vanha myllypato piti kiertää maitse, muutenkin oli pahoja virtauksia useassa kohtaa ja todella raskasta maastoa. Pulahdin muutaman kerran kun kaatuneet puut estivät hallitun ohituksen ja voimakas virta painoi takaa päin. Tjusträskin jälkeen matka helpottui Sjundbyn linnalle asti. Tästä eteenpäin oleva Pikkalanjoki oli helppo ja mukava osuus meloa merelle asti. Lopussa oli vielä patoportitkin jotak piti sähköisesti avata ja sulkea. Tällä osuudella oli jopa melojille erikseen tehtyjä opastepoijuja alueen historiasta ym.

6. Ingarskilanjoki Inkoossa tuli melottua 27.10.2012 kantatie 51:ltä mereen asti. Vettä oli riittävästä eikä kertaakaan tarvinnut kantaa. Muutama koskipaikka tosin oli matkan varrella mutta nämä ohittuivat suht hyvin ilman suurempia ongelmia. Tosin kerran piti nousta kajakista vauhdittamaan kivien väliin jumitunutta kajakkia. Matka noin 10 km Kopparnäsin Kallioniemeen asti. Jokiosuus noin 8,5 km.

7. Järsönjoki on nafti kahden kilometrin pätkä, joka alkaa Porkkalan tien varresta Friggesbyn kylän kohdalta. Meloimme pätkän Kaj Auran kanssa 23.11. 2012 edestakaisin Järsönsalmelta niin pitkään kuin pääsimme lähelle Porkkalantietä. Vesi oli korkealla, joten reitti oli yllättävänkin hyvä. Ohitimme mm. vanhan sillan ja todennäköisesti miehityksen aikaista rakennuskantaa.Lopulta eteen tuli rikkonainen vanha romahtanut silta, jota emme viitsineet enää kantaa ylitse, koska joki olisi kaikesta päätellen pian muutenkin loppunut. Joki laskee siis mereen Järsönniemen eteläpuolelta. Niemen pohjoispuolella on Järsönlahti, johon laskee myös lyhyt jokipätkä.

8. Lillkanskogviken Porkkalanniemen eteläpäässä, joka nimensä mukaan määrittyisi lahdeksi. Tästä kuitenkin laskee selvästi Porkkalan tien alittaen noin 1,5 km pitkä joki mereen, jonka Samuel Marisan kanssa meloimme edestakaisin 17.6. ja 19.6. 2012.

9. Kiskonjoki 9.5.2013

Latokartanonkoskelle asti. Matka noin 17 km. Joki oli kevätaikaan hyvä meloa, Kosken kartanon kohdalla piti kantaa muutama sata metriä. Saarentaanjärvi oli tulva-aikaan kaunis. Meloimme Melamogulien porukalla retken, yhteensä osallistujia oli 12. Kai Schneider toimi retken vetäjänä ja myös koskimelontaharjoitteita oli mahdollisuus tehdä pienimuotoisesti.

10. Paimionjoki 10.5.-12.5.2013.

75 km matka Myllylammelta mereen Paimionlahteen Fuilan rannalle asti. Meloin matkan Keijo Tikkasen kanssa. Sää oli hieno.

11. Vantaanjoki 16.5.2013, 5.-6.4.2014

Meloimme Avokanoottiyhdistyksen kanssa avokanooteilla Vantaankoskelta Haltialan kartanolle. Matkaa noin 9 km. Virtaama oli 8 kuutiota sekunnissa. Mukana oli Janne Pyykkö ja Auli Kuressaar täytettävällä ilmakanootilla, Tiina Kujansuu ja Teemu Markkanen yksiköillä sekä minä Esko Verrosen kanootin etumelojana. Pitkäkoskessa kolisi heti kiviin ja pyörähdimme noin 180 asteen kierroksen, Niskalankoski oli helppo ja lopuksi Ruutinkoskessa tuli enemmän kuohua vastaan.

Huhtikuussa 2014 meloin joen Riihimäeltä Vantaankoskelle Janne Pyykön kanssa avokanootilla. Matkaa yhteensä 76 km kahdessa päivässä.

12. Fiskarsinjoki 2.6.2013

Meloin joen kauniina kesäpäivänä Fiskarsin keskustasta yläjuoksun suuntaan. Kävin paloaseman padolla, yläjuoksulla piti alittaa kolme matalaa siltaa ja lopulta tulin puutehtaalle, jossa piti ottaa kajakki ylös. Edessä ol korkea putous. Ajoin kajakin autolla museon ohi yläjuoksulle uimarannan viereen, josta oli jopa hyvä laskuramppi autolle ja kajakille. Meloin Degersjön-järven eteläreunaa Gennäsin eteläpuolella olevalle niemenkärjelle asti. Katsoin kauempaa että ilmeisesti joku nainen ottaa aurinkoa rannalla, mutta lähempänä tämä osoittautuikin mieheksi!  Mikä karmea pettymys. Kävin katsomassa niemellä olevan hiidenkirnun ja lähsin jatkamaan matkaa takaisin eteläisen saaren kiertäen. Pienellä luodolla Degernäsin lounaispuolella oli kanadanhanhi pesimässä. Kävin Böleträsketin eli Pasilajärven vieressä tien kohdalla joka erottaa nämä kaksi järveä toisistaan ja meloin takaisin joen varteen, jossa kävin uimassa. Paluumatkalla kävin uimassa vielä Linhamarinjärvessä tien vieressä, jossa oli kiva uimaranta kätevästi tien kohdalla.

13. Kymijoki 2012 / 2013 / 2017

Kalevan Kierroksen soutu Iitin soutu oli osana Kymijoen virtaamaa, tosin lumparealueella. Matka oli 50 km 2012, jonka teimme vuorosoutuveneellä Jouni Helisteen kanssa, vuonna 2013 meloinen kaksikolla Jari Pihlajamäen kanssa 30 km aikaan 3h 30 min.

6.5.-7.5. 2017 Salon Melamogulit järjesti koskimelontakoulutusviikonlopun Ahvionkoskella.

14. Mustionjoki 2014

Meloin Mustionjoen Mustion ruukilta mereen asti Pohjanpitäjänlahteen 10.5.2014. Sää oli pilvipoutainen, matkaa tuli noin 25 km.

15. Aurajoki 2014

Meloin joen virallisella Aurajoki-melontaretkellä 5.-6.7.2014. Matkaa noin 55 km.

16. Kokemäenjoki 2014

Meloin joesta pienen osuuden kesälomaretkellä Kokemäellä kiertäen Kiettareensaaren ja Vitikkalanluodon vieressä olevan Vuorionsaaren (Putalansaaren) noin 5 km.

17. Sipoonjoki 2015

Meloin Sipoonjoen huhtikuussa keskustan alapuolelta mereen asti noin kympin matkan.

18. Pernajanjoki eli Koskenkylänjoki 2015

Meloin Pernajanjoen kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa meloin Pyhäjärven eteläpuolelta Porlammin sillan kohdalta Sävträsketin lintujärvelle. Toisessa osassa meloin ko. samalta lintujärveltä mereen asti Pernajanlahden saariston läpi.

19. Porvoonjoki 2015

Meloin Porvoonjoen Orimattilan Mallusjärveltä asti mereen asti kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa meloin Vakkolankosken padon alta mereen asti Sikosaaren rantaan noin 20 km. Toisessa osassa meloin Mallusjärven pohjoiskärjestä Vakkolankosken padolle noin 40 km matkan. Kokonaisuutena tuli melottua noin kaksi kolmannesta koko joen melottavasta osuudesta.

20. Perniönjoki 2015

Meloin Perniönjoen vapunpäivänä Yliskylän kirkon vierestä mereen asti Särkisalon Kaukassalon salmelle noin 30 km matkan. Joki oli hyvä meloa, esteetön ja voimakas myötävirta joudutti menoa merkittävästi.

21. Tornionjoki 2015

Meloin Tornionjoen keskustan alueen kaikkien neljän sillan alitse 15.11.2015. Mika (Lähdekorpi) lainasi Dag Miwok-retkikajakin, jolla meloin Tornion melojien vajalta Alatornion kirkon rautatiesillalle ja poikkesin myös Haaparannan rannalla. Matkaa tuli noin 6 km. Myötävirta oli heikollakin virtaamalla, samoin vastavirta oli tuntuva noin 200 metrin matkan varsinkin rautatiesillan alla.

22. Ilolanjoki 2016

Meloin Ilolanjoen Postimäeltä Pikku Pernajanlahdelle golfkentän rannalle asti noin 18 km vapunpäivänä 1.5.2016 kauniina kevätpäivänä. Oli kova myötävirta ja hyvä imu. Postimäki on tutustumisen arvoinen kulttuurikohde, jonka kohdalla on laskukelvoton koski.  Tämän kosken jälkeen on kuitenkin hyvä paikka laskea kajakki veteen.

23. Taasianjoki 2017

Meloin Taasianjoen Pukaron kylästä Lapinjärveltä Tesjoen kylään vanhan tien sillalle asti noin 35 km 5.5.2017.

Sisäjokia on tullut melottua seuraavasti:

1.  Väänteenjoki Hiidenvedeltä Hiidenpirtin sillan kupeesta Lohjanjärveen Aurlahden uimarannalle kesällä 2006. Matka noin 20 km. Väänteenjoessa oli veneitä varten tehty nostorullakko, johon myös kajakki sopi hyvin. Idyllinen ja kaunis reitti. Tosin yhdessä kohtaa kuollut hauki kellui joen pinnalla.

2.  Nummenjoki Nummi-Pusulan Pitkäjärveltä Lohjanjärveen asti Väänteenjoen ylittävän sillan kohdalle kesällä 2007. Matka noin 30 km. Nummen keskustassa piti nostaa padon yli kajakki ja myllyn kohdalla oli matalikkoa, mutta muuten matka sujui yllättävänkin hyvin. Vanhan Turuntien läheisyydessä oli aivan erämainen tunnelta eikä liikenteen melu osunut kuin harvoin kohdalle. Matkall oli Musterpyynjärvi ja Savijärvi ennen Lohjanjärven Maikkalanselkää ja Hiiden urheiluopistoa. Meloin Suittilan sillan kohdalle.

3.   Pusulanjoki Pusulanjärveltä Nummenjoelle ja Saukkolaan asti noin 10 km kesällä 2007. Matka oli aika hankala enkä suosittele osuutta melottavaksi.

4.   Kiskonjoki Suomusjärven Enäjärveltä Kirkkojärven suulle asti keväällä 2013 meloimme yhdessä Esa Härmän ja Raimo Kankaan kanssa.

5.   Myllyjoki välillä Enäjärvi (Salo, ent. Suomusjärvi) – Nummijärvi (Lohja, ent. Karjalohja) 21.4.2014

6.   Kärkelänjoki välillä Sikajärvi (Lohja, ent.Karjalohja) – Kurkelanjärvi (Salo, ent. Kisko) 21.4.2014

7.   Kurkelanjoki (Uitmuksenjoki) Kiskonjoen yläjuoksulla Kurkelanjärvi- Kirkkojärvi välillä noin 7 km 21.4.2014.

8.    Siuntion Kirkkojoki melottiin porukalla noin 7 km 17.5.2014

9.    Toijanjoki 28.3.2016 oli mukava pääsiäismelonta. Noin 4 km Sahankoskelta Kirkkojärven rantaan.

10.  Turpoonjoki 14.5.2016 Kuivajärveltä Turpoonkoskelle asti oli kiva maisemaretkikokemus

11.  Pielisjoki 8.-9.7.2016 Vuoksennauhan melonnan yhteydessä Nurmeksesta Lappeenrantaan. Joki on noin 70 km pitkä. Kaltimon kanava, Kuurnan   kanava ja Jakokosken museokanava ovat mielenkiintoisia kohteita reitin varrella.

12.  Vähäjoki Salon keskustassa 13.10.2017 meloin Hanna Neuvosen kanssa syystulvan aikana

13.  Aneriojoki Suomusjärvellä 5.11.2017 meloin Hanna Neuvosen kanssa syystulvan aikana

14.  Vuolijoki Kajaanin alueella 8.8.2020 meloimme Marko Kinnusen kanssa Vuolijoen venesatamasta Oulujärvelle noin 1,5 km pätkän.

15.  Puujoki Kanta-Hämeessä Mommilanjärvestä lähtevä ja Janakkalaan päättyvä joki. Meloin joen kahdessa osassa 18.4.2021 Mommilanjärvestä Ryttylään noin 33 km ja toisen osuuden Ryttylästä Hämeenlinnan Aulangolle 23.5.2021 noin 37 km.

16. Sikojoki Pirkkalassa oli juuri ruopattu kiva joki, jonka meloimme Sami Soinisen kanssa Vesilahti – Tampere retken yhteydessä 18.9.2021. Meloimme sillan alitse Isolammille asti, jossa käännyimme takaisin. Näimme joella melko läheltä kolmen poikasen joutsenperheen.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Uudenmaan virkistysalueet

On mukava tilastoida eri asioita, esim. näin retkeilijänä on tullut koluttua aika lailla eri virkistysalueita Suomessa, erityisesti Uudellamaalla.

 

http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/index.php?k=13376

 

Näitä paikkoja on siis yhteensä 35, joista olen tähän mennessä käynyt 14 kpl.

 

1. Gölisnäs Inkoo kesällä 2011. Todella mukava juhannuksenviettopaikka perheen kanssa. Pystytimme teltan saunan taakse ja katsoimme juhannuskokkoa illalla. Seuraavana päivänä meloin Julius kyydissä Orslandetin ympäri noin 15 km ja myöhemmin vielä yksin Själön ympäri. Idyllinen lahti, hyvä sauna ja yhteismökki jossa mm. TV  jne.

 

2. Järvö Kirkkonummi kesällä, 17.-18.6. 2012. Meloin Samuel Marisan kanssa Porkkalan saaristossa ja poikkesimme myös Järvön saaren eteläkärjessä virkistysalueella. Pieni lahti, ei mukavuuksia ja turistien roskia rannalla ym. Muuten saari oli idyllinen maisemaltaan.

 

3. Kopparnäs Inkoo 2012-2013. Kallioniemi on loistava paikka, kiva grillikatos meren rannalla, jossa Marko Sunin ja poikien kanssa grillattiin syksyllä 2012 melottuani ensin Ingarskilanjoen 51-tieltä mereen.

 

4. Lappohjanranta 1996 armeija-aikana eri marsseilla sekä vapaa-ajalla myös.

 

5. Långön Raasepori. Pidimme tauon tässä kallion laella Esa Härmän kanssa keväällä 2012 kun kiersimme Tammisaaressa Degerön saaren.

 

6. Palakoski Vihti. Vietimme teltassa yön juhannuksena 2003 Päivin kanssa, kun emme keksineet parempaakaan paikkaa. Ei juuri mitään näkemistä, ei voi suositella.

 

7. Pikku Leikosaari Helsinki. Kävimme Villen, Klasun ja Auliksen kanssa saaressa veneellä kesällä 2011. Kiva idyllinen paikka, mukava rantasauna ja laituri jne. 2013 kävimme myös saarella 28.8.2013. Sekä meloin saarelle 29.8.2013

 

8. Pirttisaari Porvoo. Kävimme saarella kesällä 2006 Villen, Marjan ja Päivin kanssa. Todella mahtava sisälahti ja kivat vaihtelevat maisemat. Ystävällinen merivartija esitteli meille valvonta-aseman ja ja tarjosi saunankin. Kokeilimme myös mönkijää saarella.

 

9. Porkkalanniemi Kirkkonummi. Tuttu monesta yhteydestä. Ensimmäisen kerran kävimme telttailemassa Päivin kanssa kesällä 2001.

 

10. Stora Brändö Kirkkonummi. Kävimme saarella Tapani Hopkinsin kanssa hiihtämällä talvella 2011.

 

11. Stora Fagerö Inkoo talvella 17.3. 2013. Kiersin saaren jääpotkukelkalla Julius kyydissä. Lähdimme Inkoon satamasta ja kiersimme Vålön saaren sekä Stora Fagerön vastapäivään. Aurinko paistoi ja hanki kantoi hyvin. Paistoimme makkaraa grillikatoksella, saari oli todella kivan tapainen nähtävyys sinänsä. Eteläpuolella komeita nietoksia ja paljasta jäätä railoineen. Näimme myös kaksi peuraa.

 

12. Varlaxudden Porvoo kesällä 2006. Yövyimme teltassa Päivin kanssa nuotiokatoksen läheisyydessä ja seuraavana päivänä kiersin meloen Emäsalon saaren.

 

13. Stornäsudden Porvoo kesällä 2006. Samalla matkalla melontaretkellä pidin taukoa ja poikkesin myös pohjoiskärjen nuotiopaikalla lyhyesti.

 

14. Störsvik Siuntio syksyllä 2012. Viimeinen melontaosuuteni Siuntionjoki-melonnassa päättyi Störsvikin uimarannalle, josta Marko tuli poikien kanssa noutamaan minut jonkin ajan päästä. Marko myös kokeili ensimmäistä kertaa yksikkökajakkiani tässä rannalla.

 

15. Kalliosaari Helsinki syksyllä 2013. Idyllinen Helsingin kaupungin ulkoilusaari Vuosaaren lähellä. Näkymät aina Söderskärin majakalle asti saaren korkeimmalta kalliolta.

Uidut järvet ja lammet Uudellamaalla, muualla Suomessa ja ulkomailla

UUDENMAAN ALUEEN JÄRVET JA LAMMET

 

1.   Bodominjärvi (Espoo) 2002

2.   Nuuksion Pitkäjärvi (Espoo) 2002

3.   Pitkäjärvi (Espoo) 2002

4.   Velskolan Pitkäjärvi (Espoo) 2002

5.   Eteläinen Myllyjärvi (Espoo) 2002

6.   Haukkalampi (Espoo) 2002

7.   Mustalampi (Espoo) 2002

8.   Sorlampi (Espoo) 2002

9.   Hynkänlampi (Espoo) 2002

10. Lippajärvi (Espoo) 2002

11. Gallträsk (Kauniainen) 2002

12. Kuusijärvi (Vantaa) 2001

13. Siikajärvi (Espoo) 2002

14. Sahajärvi (Espoo) 2002

15. Heinäslampi (Espoo) 2002

16. Hauklampi (Espoo) 2003

17. Kolmperä (eteläinen) (Espoo) 2003

18. Kolmikulmalampi (Espoo) 2003

19. Holma-Saarijärvi (Espoo) 2003

20. Kolmoislampi 1 (Espoo) 2003

21. Valklampi I Nuuksio (Espoo) 2003

22. Hannusjärvi (Espoo) 2003

23. Loojärvi (Kirkkonummi ja Espoo) 2003

24. Ruuhijärvi (Espoo) 2003

25. Majalampi (Espoo) 2004

26. Tuhkuri (Espoo) 2004

27. Hepolampi 2004

28. Hauklampi (Luukki) (Espoo) 2004

29. Käärlampi (Espoo) 2004

30. Väärälampi (Espoo) 2004

31. Halkolampi (Espoo) 2004

32. Mustalampi (Espoo) 2004

33. Kaitalampi (Espoo) 2004

34. Luukinjärvi (Espoo) 2004

35. Kalajärvi (Espoo) 2004

36. Kvarnträsk (Espoo) 2004

37. Pentalanjärvi (Espoo) 2004

38. Odilampi (Espoo ja Vantaa) 2006

39. Mossenkärr (Espoo) 2006

40. Kurkijärvi (Espoo) 2006

41. Korpilampi (Espoo) 2008

42. Sorvalampi (Espoo) 2006

43. Häkläjärvi (Espoo) 2006

44. Mustalampi (Espoo) 2006

45. Pohjoinen Myllyjärvi  (Espoo) 2007

46. Saarijärvi (Vihti ja Espoo) 2007

47. Igelträsk (Espoo) 2007

48. Vääräjärvi (Espoo) 2004

49. Kattilajärvi (Espoo) 2006

50. Urja (Espoo) 2004

51. Orajärvi (Espoo) 2004

52. Kolmperä (pohjoinen) (Espoo) 2004

53. Sulalampi (Espoo) 2006

54. Hakjärvi (Espoo) 2004

55. Nupurinjärvi (Espoo) 2004

56. Pentalanjärvi (Espoo) 2006

57. Väärä-Musta (Espoo) 2013

58. Mylly-Majalampi (Vihti ja Espoo) 2013

59. Iso Majaslampi (Espoo) 2013

60. Mustalampi eli Pöksynhaara (Vihti ja Espoo) 2013

61. Lammijärvi (Kirkkonummi) 2006

62. Kaljärvi (Kirkkonummi) 2006

63. Bakträsk/Storträsk (Kirkkonummi) 2006

64. Hvitträsk (Kirkkonummi) 2006

65. Humaljärvi (Kirkkonummi) 2006

66. Petäjärvi (Kirkkonummi) 2004

67. Hepari (Kirkkonummi) 2004

68. Tampaja (Kirkkonummi) 2004

69. Särkijärvi (Kirkkonummi) 2004

70. Kurkisto (Kirkkonummi) 2004

71. Juusjärvi (Kirkkonummi) 2008

72. Lapinkylänjärvi (Kirkkonummi) 2004

73. Loojärvi (Kirkkonummi ja Espoo) 2004

74. Palojärvi (Vihti) 2006

75. Hiidenvesi (Lohja ja Vihti) 2006

76. Lohjanjärvi (Lohja, Sammatti, Karjalohja) 1997

77. Salmijärvi (Vihti) 2006

78. Iso Parikas (Vihti) 2006

79. Pikku Parikas (Vihti) 2006

80. Iso Sammakko (Vihti) 2006

81. Pikku Sammakko (Vihti) 2006

82. Poikkipuoliainen (Vihti) 2006

83. Perälänjärvi (Kirkkonummi) 2012

84. Kaislampi (Vihti) 2012

85. Kurjolampi (Vihti)  2012

86. Saarilampi (Vihti) 2012

87. Liukoi (Vihti) 2012

88. Ruuhilampi (Vihti) 2012

89. Kaitlampi (Vihti) 2010

90. Valklampi (Vihti) 2012

91. Enäjärvi (Vihti) 2011

92. Suolikas (Vihti ja Espoo) 2004

93. Majalampi (Espoo) 2004

94. Mylly-Majalampi (Vihti ja Espoo) 2013

95. Vaakkoi (Espoo) 2013

96. Pieni Lehmälampi (Espoo) 2013

97. Iso Lehmälampi (Espoo) 2013

98. Kämmenlampi (Vihti) 2013

99. Pyyslampi (Vihti) 2006

100. Otalampi (Vihti) 2007

101. Vihtijärvi (Vihti) 2006

102. Tuusulanjärvi (Tuusula) 2008

103. Finnträsk (Kirkkonummi) 2004

104. Lappträsk (Siuntio) 2013

105. Långträsk (Siuntio) 2013

106. Kakarlampi (Kirkkonummi) 2013

107. Degersjön (Raasepori) 2013

108. Iso Majaslampi (Espoo) 2013

109. Mustalampi eli Pöksynhaara (Vihti ja Espoo) 2013

110. Vihtijärvi (Vihti) 2003

111. Iloittu (Nummi-Pusula) 2006

112. Pitkäjärvi (Nummi-Pusula) 2005

113. Pusulanjärvi (Nummi-Pusula) 2003

114. Karisjärvi (Nummi-Pusula) 2006

115. Rausjärvi (Nummi-Pusula) 2000

116. Hiirlampi (Nummi-Pusula) 20006

117. Saarlampi (Nummi-Pusula ja Karkkila) 2006

118. Pyhäjärvi (Karkkila) 2003

119. Löytty (Nummi-Pusula) 2007

120. Vahermanjärvi (Nummi-Pusula) 2007

121. Oinasjärvi (Somero) 2011

122. Fårträsket (Lammasjärvi) (Siuntio) 2014

123. Majalampi (Espoo) 2014

124. Vähä-Majalampi (Espoo) 2014

125. Vähä- Haukkalampi (Espoo) 2014

126. Kolperinlampi (Espoo) 2014

127. Sikoilampi (Espoo) 2014

128. Kolmoislampi 2 (Espoo) 2003

129. Kolmoislampi 3 (Espoo) 2003

130. Poro-Kolmoislampi (Espoo) 2003

 

JÄRVET SUOMESSA UUDENMAAN ALUEEN ULKOPUOLELLA

1.  Lehmijärvi (Salo, Perniö)  1980

2.  Hirsjärvi (Salo, Kisko) 1986

3.  Kirkkojärvi (Salo, Kisko) 1986

4.  Päijänne (Padasjoki) 1990

5.  Vesijärvi (Lahti) 1988

6.  Orijärvi (Salo; Kisko) 1989

7.  Naarjärvi (Salo, Muurla) 1990

8.  Painionjärvi (Somero) 2010

9.  Iso-Kisko (Salo, Kisko) 1995

10. Liesjärvi (Tammela) 2012

11. Kuivajärvi (Tammela) 2012

12. Määrjärvi (Salo, Kisko) 1990

13. Pielinen (Nurmes) 1996

14. Ylisjärvi (Muurla, Salo) 1996

15. Saimaa (Sulkava) 1999

16. Kivijärvi (Luumäki) 2011

17. Pyhäjärvi (Säkylä) 1999

18. Enäjärvi (Salo, Suomusjärvi) 1994

19. Lahnajärvi (Salo) 1997

20. Koskijärvi (Palokki) 2014

 

JÄRVET ULKOMAILLA

1.  Titicaca-järvi (Peru ja Bolivia) 2006

2.  Genevejärvi (Sveitsi) 2009

3.  Bodensee (Saksa ja Sveitsi) 2009

4.  Kuollutmeri (Israel ja Jordania) 2011

 

Majakat

Majakoista olen pitänyt tilastoa, missä on tullut milloinkin käytyä. Tässä listassa ovat majakat, joissa olen käynyt joko sisällä tai pelkästään maissa riippuen onko majakka avoinna yleisölle sekä myös ne, jotka olen melonut ympäri käymättä lainkaan itse saaressa. Eli majakka on ns. bongattu lähietäisyydeltä.

 

1. Bengtskärin majakka 1996 (Hanko). Kesällä 1996 kävin majakalla yhteysaluksella Hangosta. Salolainen lintumies Seppo Sällyllä toimi oppaana kertoen linnuista, kasveista, luonnosta ylipäätänsä ja saaren historiasta. Toisen kerran majakalla 4.7.2013. Sällylä oli jälleen matkaoppaana, nyt aluksena Hangosta toimi Marine Linesin alus.

Hanko 3.-4.7.2013 140 Hanko 3.-4.7.2013 068 Hanko 3.-4.7.2013 072 Hanko 3.-4.7.2013 087 Hanko 3.-4.7.2013 104 Hanko 3.-4.7.2013 105 Hanko 3.-4.7.2013 118 Hanko 3.-4.7.2013 124 Hanko 3.-4.7.2013 127 Hanko 3.-4.7.2013 133 Hanko 3.-4.7.2013 134

 

2. Russarön majakka ja linnakesaari 1996 (Hanko).

Linnake ja majakka ohitettiin samalla retkellä myös kesällä 2013 Bengskrärin majakalle mennessä ja tullessa. Kuvassa majakka näkyy keskellä.

Hanko 3.-4.7.2013 164

 

3. Utön majakka 1998-2000 (Utö). Utön saarella ja samalla myös majakalla tuli käytyä  kolmeen eri otteeseen 1998, 1999 ja 2000 Sinisen Reservin matkalla sekä kahdesti Anna-aluksella Turusta kapteenina Stefan Jensen.

 

4. Isokarin majakka 2007 (Uusikaupunki). Isokarin majakalla ja Kylmäpihlajan majakalla kävimme Päivin kanssa majakkaristeilyllä Ugista kesällä 2007. Isokarin saari oli melko suuri, paljon erilaisia rakennuksia ym. Majakka oli maalattu alkuperäiseen asuunsa, mustavalkoinen väritys oli vaihdettu oranssinvalkoiseen.

Kannumelonta-Kuivasaari 2007 391 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 392 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 393 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 394 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 395 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 402 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 404 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 412 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 426 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 427 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 428

 

 

5. Kylmäpihlajan majakka 2007 (Rauma). Majakalta mieleen jäi erityisesti tiiroille rajattu suojelualue, jota linnut puolustivatkin varsin aggressiivisesti.

Kannumelonta-Kuivasaari 2007 334 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 339 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 342 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 343 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 346 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 347 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 348 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 357 Kannumelonta-Kuivasaari 2007 361

 

 

6. Valassaarten majakka 2008 (Valassaari). Meloimme Siskon ja Matin kanssa syyskuun alussa 2008 kelin ollessa suotuisa. Raippalodon kierron yhteydessä. Majakka oli punainen ja kiinni, mutta muista hyvin Henry Lepauten nimen jalustassa. Gustav Eiffelin arkkitehtitoimiston töitä oli tämäkin majakka.

Vaasan Raippaluoto 2008 184

 

7. Lyökin pooki 2009 (Uusikaupunki). Pyhämaan kierron yhteydessä Uudessakaupungissa Satakunnassa vanhan Kalannin alueella Eerik Pyhän ensimmäisella ristiretkialueella 1155, meloimme Pyhämaan saaren ympäri ja poikkesimme Lyökin pookilla. Yövyimme Ruskion saarella.

 

8. Suomenlinnan majakka 2009 (Helsinki).  Tornissa ja samalla majakassa kävin syksyllä 2009 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan järjestämällä sauna-uintireissulla Merivoimien omistamassa Suomen suurimmassa saunassa.

Suomenlinna-Kumlinge 604 (15)

 

9. Märketin majakalla kesällä 2011.

Kuva002 Kuva003 Kuva004

 

10. Sällskärin majakka 2011 (Hammarland, Ahvenanmaa).  Kävin myös tällä majakalla Esan, Kaisan ja Tainan kanssa kesällä 2011. Tämä oli varsinainen majakkabongausretki. Märket ja Sällskär olivat todella mielenkiintoisia paikkoja omalla tavallaan, Sällskärissa oli hienointa itse saari autiotupineen vaikka majakka olikin kiinni, Märketissa taas majakka oli kohokohta, luoto oli melko pieni. Hylkeitä näkyi myös paljon koko matkalla. Meloimmem Eckerstä molemmille majakoille. Märketille oli matkaa noin 25 matkaa Eckeröstä, matkalla poikkesimme Sginiskärin lintusaarella, jossa oli myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusjäänteitä.

 

11. Rönnskärin majakan Kirkkonummella meloin kahteen kertaan ympäri 2012, 2007 kävimme Päivin kanssa siellä myös yhteysaluksella Upinniemestä tutustumassa. Tosin majakkaan sisälle ei päässyt huonuntoisten rappusten takia.

Valokuva0746

 

12. Haapasaaren tunnusmajakka (Puokki) Kotkan Haapasaaressa kävimme kesällä 2012 yhteysaluksella. Ostin myös turistipaidan saarella olevasta tiilisestä majakkatornista. Saaressa oli Osuuskauppa, kirkko ja armeijan käytössä oleva vuonna 1862 rakennettu tunnusmajakkatorni sekä merivartioasema.

Kesäloma Kymi - Viipuri 18.7.-24.7.2012 158 Kesäloma Kymi - Viipuri 18.7.-24.7.2012 159

 

13. Söderskärin majakka 4.8.2012 (Porvoo). Kävimme koko perheen kanssa majakkaristeilyllä Helsingistä Kauppatorilta Söderskärin majakalle Porvooseen. Alku oli sumuista mutta onneksi ilma kirkastui päivän mittaan. Majakka oli ihan hieno ja koska lintujen rauhoitusaika oli jo päättynyt, pääsimme kävelemään riippusiltaa myös viereiseen saareen tutkimaan maisemia. Tuuli nousi paluumatkalla noin kymppiin ja siksi kippari siksi ohjasi tälläkin kertaa laivan suojaisempaa reittiä idempää takaisin Lauttarorille. Näimme mm. Pirttisaaren, Onaksen portin ja Onaksen saaressa olevat vanhat Napoleonin sarkofagit, (tosin sattumalta kiikarilla)

Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 766 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 767 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 770 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 779 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 831 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 832 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 833 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 834 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 835 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 844 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 849 Luumäki - Espoon WG Futuro 18.7.- 8.8.2012 850

 

14. Porkkalan majakka eli Kallbådan majakka 13.10.2012 (Kirkkonummi). Porkkalan majakalle Kirkkonummelle meloimme Kaj Auran kanssa 13.10.2012. Oli kaunis, lähes tyyni seesteine lokakuun lauantai, täydellinen ilma meloa majakalle asti. Näimme lukuisia hylkeitä ja viivyimme noin 45 min saarella. Majakka oli entisen Porkkalan miehitysalueen eteläisin ja samalla ainoa kunnollinen rajamerkki vuosina 1944-1956.

Valokuva0754

 

15. Harmajan majakka 30.5.2013 (Helsinki). Helsingin edustalla olevalle Harmajan majakalle meloin Ilen kanssa Soukansalmesta Suvisaaristosta.Kävimme ensin Koirasaaressa, josta majakan kautta takaisin Soukkaan. Sää oli kaunis ja tuuli leppoisaa.

Valokuva2213

 

16.  Jussarön majakka 13.6.2013 (Raasepori). Melontaretkellä Jari Pihlajamäen kanssa meloimme Baggöstä Jussaareen ja siitä edelleen majakalle. Jussaari oli todella hieno paikka, luontopolku kiersi saaren, paljon eri infokylttejä, hyvät opasteet ja hieno hiekkaranta saaren itäpuolella. Saaressa toimi rautamalmikaivos vuosina 1961-1967, jonka jäljiltä saaressa on paljon ränsistynyttä rakennuskantaa, yksi iso siilo ja toinen pääkuilun korkea tornirakennus. Armeija suoritti saarella kovapanosammuntoja kaivostoiminnan loppumisen jälkeen ja vuonna 2005 saari siirtyi kokonaan Metsähallitukselle virkistyskäyttöön. Alkuperäinen majakka sijaitsi saaressa 1891-1922, jonka jälkeen nykyinen majakka rakennettiin etelään Sundharunin saarelle. Vanhan majakan perustalle tehtiin myöhemmin merivalvontatorni. Majakka on saaresta noin 3,5 km etelään, ja kun jatkoimme melontaa Jussaaresta, nousi matalapaine ja tuuli nousi 6-8 m/s. Siksi emme yrittäneet maihinnousua majakalle vaan tyydyimme kiertämään majakan ympäri myötäpäivään. Pahoja pintakiviä ja kareja oli saaren ympärillä joita piti varoa tarkasti. Matkaa takaisin Baggön satamaan tuli kaikkiaan noin 35 km.

Valokuva2448

 

17. Gustavsvärnin majakka 3.7.2013 (Hanko). Melontaretki Hangon Itälahdelta majakalle ilta-auringossa oli hieno kokemus. Majakkatorni itsessään oli remontissa, mutta muuten saareen tuli tutustuttua lyhyen visiintin aikana.

Valokuva2721

18. Säpin majakka 6.8.2014 (Pori). Kävimme tutustumassa koko perheen kanssa Säpin majakkaan kesälomaretken aikana kalastajan pienveneen kyydissä Preiviikinniemeltä.

DSC_0148

19. Kallon majakka 7.8.2014 (Pori). Kävimme tutustumassa majakan juurella Porissa alueeseen koko perheen kanssa kesälomaretkellä. Kallon saaren majakka nimetään majakaksi mutta on käytännössä lähinnä loisto mataluutensa johdosta. Kuitenkin Kallon majakka on Oulun Hailuodossa sijaitsevan Marjaniemen majakan ohella toinen Suomen kahdesta majakasta, jonka juurelle pääsee ajamaan autolla.

IMG_3908 IMG_3944

20. Yttergrundin majakka. 8.8.2014 (Kristiinankaupunki). Meloin majakalle Rönnskäretistä Kristiinankaupungista Nicolaksen kanssa noin 1,5 km yhteen suuntaan.

Valokuva5520

21. Sälgrundin majakka 9.8.2014 (Kaskinen). Meloin majakalle Kaskisen saaren eteläpuolella olevan sataman veneluiskalta noin 1,5, km yhteen suuntaan.

Valokuva5571

22. Rankin pooki 12.10.2014 (Kotka). Meloin Rankin eteläkärjessä olevan vanhan pookin jäänteille Antti Hanskin kanssa Kotkan Mussalon pohjoispuolelta lähtien.

Rankin pooki

23. Glosholmin majakka 14.11.2014 (Porvoo).Meloimme Matti Hovin ja Jorma Niemisen kanssa majakkasaarelle kiertäessämme Pellingin saarta. Majakan perusta on alkuperäinen vuodelta 1832, päälle on myöhemmin rakennettu sotilaskäyttöön ilmatorjuntakalustoa 1940-1944 välillä. Alkuperäinen Tove Janssonin ns. ”Muumi”- majakka räjäytettiin 14.3. 1940.

Valokuva7090 Valokuva7093

24. Marjaniemen majakka 29.8.2015 (Hailuoto).Olimme perheen kanssa kesäretkellä Hailuodon saarella Oulun lähistöllä ja kävimme tutustumassa majakkaan ulkoa käsin. Marjaniemen majakka on Porissa sijaitsevan Kallon majakan lisäksi ainoa, jonka juurelle pääsee ajamaan autolla. Majakka on rakennettu vuonna 1871 ja automatisoitu vuonna 1962. Korkeutta on 25 metriä.

25.  Orrengrundin majakka 6.9.2015 (Loviisa). Olin melontaretkellä Marko Kinnusen kanssa majakalla. Lähdimme Vahterpään eteläkärjestä Söderbystä ja tutustuimme Orrengrundin saareen. Pohjoispuolella on hyvä hiekkaranta, tunnusmajakka on vuodelta 1848 ja lukittu mutta näkemisen arvoinen.

26. Tankarin majakka 2.8.2016 (Kokkola). Kesäomaretkellä Juliuksen ja Dianan kanssa kävimme majakkaristeilyllä Kokkolasta Ms Jennyn kyydillä. Ukkonen jyristeli ja rytisteli ollessamme saarella, mutta ei se silti majakkahavaintoa himmentänyt 🙂

img_1824

Henri, Julius ja Diana majakalla ukkosrintaman aikana

img_1863

Tankarin majakka ja saaren satamamiljöö

 

Majakat ulkomailla

1. Stenkyrkehuk 17.8.2015 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä Petri Kangassalon kanssa yövyimme toisen retken yön Stenkyrkehukin majakan katveessa auringon laskiessa ja aaltojen liplatellessa rantavesiin

2.  Fårön majakka 19.8.2015 (Fårö, Ruotsi). Pyöräretkellä Petri Kangassalon kanssa kävimme tutustumassa Gotlannin pohjoispuolella olevalla Fårön saarella komeaan tunnusmajakkaan. Majakka osoittautui ns. pihamajakaksi, jota voi ihastella aidan takaa omistajaperheen ottaessa aurinkoa ja leikkiessä koiran kanssa pihalla:)

3.  Valarin majakka 6.9.2017 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä Gotlannissa kävimme tämän majakan juurella.

4.  Hoburgin majakka 7.9.2017 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä Gotlannissa kävimme tämän majakan juurella.

5.  Närin majakka 8.9.2017 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä Gotlannissa kävimme tämän majakan juurella.

6.  Ljugarnin majakka 8.9.2017 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä Gotlannissa kävimme tämän majakan juurella.

 

Tässä alla olevassa listassa ovat majakat, jotka olen nähnyt joko pelkällä paljaalla silmällä tai kiikarin avulla

1. Ritgrund (Vaasa) 2008 Ritgrundin pooki erottui kiikarilla hyvin Mustasaaren kohdalta meloessamme Siskon ja Matin kanssa Raippaluotoa ympäri syyskuussa 2008.

kesällä 2008 raippaluoto 026

2. Norrskär (Vaasa) 2008 Norrskärin majakka erottui hyvin kiikarilla ja kohtalaisesti myös paljaalla silmällä Raippaluodon kaakkoispuolella. 

3. Tankarin majakka Kokkolan alueella Perämerellä 11.8.2014. Perhelomalla Kokkolan Trullevinniemen näkötornista katselimme majakkaa kiikareilla ja näkymä oli myös paljaalla silmällä kohtalaisen hyvä.

4. Lågskär (Ahvenanmaa) 2011 Näin majakan hyvin paljaallakin silmällä Viking Linen kannelta lähtiessämme Esan, Tainan ja Kaisan kanssa Maarianhaminasta 2011 majakkamelonnan jälkeen.

5. Flötjan (Ahvenanmaa) 2011. Majakka näkyi kiikarilla laivan kannelta kohtuullisesti kirkkaalla säällä

6. Gustaf Dalenin majakka (Ahvenanmaa) 2011. Tämä pohjamajakka näkyy hyvin paljaalla silmällä Viking Linen ja muiden Ruotsin laivojen laivareitillä Kihdin selällä Sottungan kunnan aluevesillä.

Saulin virkaanastujaiset 1.3.2012 - Korkeasaari 1.7.2012 512

Gustav Dalenin majakka Kihdin selällä heinäkuussa 2011

7. Harrbådan majakka (Kokkola) 2.8.2016.  Tämä on ns. kummitusmajakka, jonka restauroimista oli suunniteltu mm. turistikäyttöön. Kesällä 2016 tämä ei kuitenkaan ollut vielä edennyt.

img_1802

Harrbådan ”kummitusmajakka”

 

Majakat ulkomailla kaukohavaintona

1. Understen (Ruotsi) 2011 Majakka näkyi kiikarilla ja myös paljaallakin silmällä kirkkaalla säällä melko hyvin Märketin majakalta sekä myös illalla myöhemmin Signilskäriltä.

2. Aurgrundin majakka 19.8.2015 (Fårö, Ruotsi). Pyöräretkellä näimme tämän majakan Fårön saaren länsipuolella lähellä rantaa lammaslaitumen vieressä olevalla pienellä luodolla.

3. Svingrundin majakka 19.8.2015 (Fårö, Ruotsi). Pyöräretkellä näimme tämän majakan Fårön saaren länsipuolella.

4. Fårösundet Södra 19.8.2015 (Fårö, Ruotsi). Pyöräretkellä näimme tämän majakan Fårön salmessa lossin itäpuolella.

5. Bungeörenin majakka 19.8.2015 (Fårö, Ruotsi). Pyöräretkellä näimme tämän majakan Fårön salmessa lossin itäpuolella.

6. Magön majakka 21.8.2015 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä näimme tämän majakan Sliten rannikolla pienellä saarella.

7.  Grautenin majakka 21.8.2015 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä näimme tämän majakan Sliten rannikolla pienellä saarella.

8.  Heligholmenin majakka 7.9.2017 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä näimme tämän majakan Heligholmenin pienellä saarella Gotlannin eteläpäässä Holmhällarin raukkialueen kohdalla

Heligholmenin majakka Etelä-Gotlannissa

9.  Faluddenin majakka 7.9.2017 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä näimme tämän majakan Faluddenin niemellä aidatun sotilasalueen sisällä pyöräillessämme ohi niemen kärkeen

 

10. Östergarnin pohjoinen  8.9.2017 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä Gotlannissa näimme majakan Östergarnin saarella.

11. Östergarnin eteläinen  8.9.2017 (Gotlanti, Ruotsi). Pyöräretkellä Gotlannissa näimme majakan Östergarnin saarella.

Melontapäiväkirja 2013

Kiskonjoki 9.5.2013 Latokartanonkoskelle asti. Matka noin 17 km. Joki oli kevätaikaan hyvä meloa, Kosken kartanon kohdalla piti kantaa muutama sata metriä sekä ylittää pieni pohjapato. Saarentaanjärvi oli tulva-aikaan kaunis. Meloimme Melamogulien porukalla retken, yhteensä osallistujia oli 12. Kai Schneider toimi retken vetäjänä ja myös koskimelontaharjoitteita oli mahdollisuus tehdä pienimuotoisesti. Pidimme taukoa Kosken kartanon voimalaitoksen luona, joka oli rakennettu 11.3.1909.

 

Yksi naisista törmäsi myöhemmin pienessä myötävirrassa kaatuneeseen puuhun ja kaatoi samalla kajakkinsa. Reskutusyritys epäonnistui ja myös toinen porukasta pyörähti nurin puun vieressa. Lopulta naiset saatiin hinattua rantaan, kajakit tyhjennettyä ja melat kiinni. Liimataisen Jari löysi matkan varrelta myös kuolleen joutsenen ja minä sain mukaan myös pienen lahnen kajakin kannelle.

 

Paimionjoki-melonta 10.-12.5.2013

 

Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan ja samalla myös Varsinais-Suomen maakunnan pisin joki, yhteensä järvet mukaan lukien 105 km. Kasvi- ja eläinkunta on runsasta joen varrella, erityisesti lintukanta on keväällä parhaimmillaan äänessä. Meloin Someron puolella ketjussa olevat kahdeksan järveä viime keväänä toukokuussa 2012 Pitkäjärveltä Painionjärvelle. Matka oli noin 30 km. Nyt oli mukava lähteä melomaan Myllylammelta jokea alajuoksun suuntaan.

 

Lähdimme Keijo Tikkasen kanssa melomaan perjantai-aamupäivänä Someron Myllylammen uimarannalta Hovirinnankosken kupeesta. Pakkasimme kajakit ja totuttelin ensimmäistä kertaa seuran Kap Horn- kajakkiin 4,7 metriseen kajakkiin. Kajakki oli muuten kätevä jokikäytössä, mutta aiemmin paljon käyttämässäni Aquanautissa oli minusta paremmat pakkaustilat, enemmän tilaa ja tiivis päiväluukku, jossa eväät eivät valu taakse sekä kumiluukut, joissa ei tarvitse vääntää neopreenisuojien kanssa erikseen. Toki kajakki oli silti hyvä valinta jokikäyttöön, koska Aquanaut on lähinnä merikajakki ja puoli metriä pidempi.

 

Lähtiessämme 10.5. puolenpäivän maissa sää oli poutainen, meloimme joen pohjoisimpaan pisteeseen asti noin 10 km, jonka jälkeen käännyimme etelään päin. Ensimmäinen ylitettävä oli Karjakosken vuonna 1986 rakennettu pato, laskimme kajakit noin 50 metrin päästä akanvirtoja varoen ja laskimme pari pientä virtapaikkaa läpi. Seuraavaksi jouduimme rantautumaan Patakoskella ja kantamaan laskukelvottoman kosken alajuoksulle asti. Kosken kirkon kappeli oli tien vieressä, samoin vanhoja torppia ja myllyn jäänteet koskessa. Kantomatkaa tuli arviolta 200 metriä. Laskimme alajuoksulta kosken loppupätkän noin 50 metriä ennen suvantoa. Seuraavaksi tulimme Raunion sahalle, jossa rantauduimme vasemmalle rannalle kyltin mukaan. Sahan koski oli todella vaarallinen, ei patoa eikä muuta rakennetta pahimman laskun kohdalla. Kantomatkaakin tuli aika lailla ennen kuin pääsimme jatkamaan. Meloimme Maunulan sillan jäänteiden lähelle, päivämatkaksi tuli noin 32 km. Pystytimme teltan kohtaan, jossa rantaan laskeutui vanhan puretun rakennuksen rappusten jäänteet. Siinä oli tasainen ja hyvä kohta ennen nukahtamista. Lintuhavaintoja tuli aika paljon, erityisesti Keijo tunnisti näitä todella paljon. Rantasipi, telkkä, kuovi, käki, helmipöllö, hiirihaukka, töyhtöhyypät soidinlennossa, sekä pääskysiä. Kehrääjälintu oli kuulohavaintona melko harvinainen. Keijo näki myös suuren hauen pulahtavan pinnassa sekä piisamin.

 

Lauantaina 11.5. jatkoimme pienen kosken yli ja ohitimme Simalan sillan. Palaisten sillan kohdalla nousimme tarkastelemaan Purholan koskea maitse. Keijo päätti uittaa kajakin rantaa myöten ekan laskun, minä laskin kosken, joka meni aika hyvin kääntyen oikealle ensimmäisen laskun jälkeen. Tämän jälkeen saavuimme Krouvinkoskelle, jota pohdimme pidempään. Kantomatka tietä pitkin olisi tehnyt lisää matkaa ja ollut aika työläs, toisaalta kyseisen kosken virta oli aika haipakka edelleen kun virtaama oli jotain 8-9 kuutiota sekunnissa Paimionjoen alueella. Vaikka tulvahuippu olikin laskenut jo ajat sitten. Rannassa oli voimalaitos, jota varten oli rakennettu ns. alakanava kosken alkupäähän. Kannoimme kajakit alakanavan alkupäähän, josta lähdimme melomaan pienemmässä virrassa ennen kuin kanava yhtyi päävirtaan. Juuri tässä risteyskohdassa pirullinen keppi oli lähellä kaataa kajakkini, yritin mahtua kepin alta ja taivuttaa sitä ylöspäin, kun kajakkini kääntyi jo noin 90 asteen kulmaan. Sain onneksi painettua melalla alatukea riittävästi alavirran puolelle ja oikaistua kajakkini pystyyn virran suuntaiseksi. Tilanne oli todella täpärä ja myös vaarallinen, koska Keijo laski takaani. Laskimme etukäteen rannalta tsekkaamaamme reittiä mutkaan, jossa piti kääntyä vasemalle, molemmat kajakit kumahtelivat kiviin, ennen kuin pääsimme suvantoon. Minun vielä pahemmin, mutta onneksi sain kajakkini pysymään pystyssä.

 

Seuraavaksi piti kantaa Rounanpadon ohi, joka oli aika korkea ja raskaskin ohitettava. Kajakit piti vetää jyrkkää rinnettä ylös ja laskea taas alas. Oma kajakkini jopa karkasi veteen asti, josta Keijo kävi sen onneksi nopeasti hakemassa takaisin. Viimeinen Marttilan kolmen kosken sarjassa oli Koskenpäänkoski, jota mietimme pitkään miten toimia sen kanssa. Katsoimme reitin rannalta ja ihailimme samalla Hakaniityn valkovuokkoja ja keltavuokkoja. Reitillä oli yksi puuntynkä koskessa ja muutama kivi linjalla, mutta ei kuitenkaan kovin pahasti tiellä. Keijo päätti kantaa ja uittaa kajakin loppumatkan. Lähdin itse laskemaan koskea päävirtaa seuraten ja oli todella palkitseva fiilis, kun onnistuin pitämään melontalinjat kohdallaan myös viimeisessä mutkassa väistäen samalla pahimmat kivikohdat. Tästä eteenpäin jatkoimme pitkän suvantovaiheen, näimme mm. laavun Elosen rannalla. Prunkilan kylässä oli myös Silver Riverin melontakonttori, josta Keijo päätti hankkia kajakkikärryn. Tämä oli todella tärkeä ja hyvä hankita loppumatkaa ajatellen. Pidimme taukoa jonkun aikaa tässä kohtaa. Sitten jatkoimme Juvan voimalaitokselle, jossa oli jälleen jyrkkä ja raskas putous edessä. Onneksi nyt saimme kajakit Tarvasjoen rannasta kärryillä alajuoksulle. Kajakkien lasku oli tässä kohtaa todella raskas ja hankala koska piti kallioiden, puiden ja rautaroumujen välistä mutkitella tie alas laskupaikalle. Saimme kuitenkin itsemme ja kajakit ehjänä rantaan. Tästä seuraavaksi piti tulla Kustaa Vaasan mallikartanon maat, emme tosin erottaneet niitä varsinaisesti muutenkin hienosta jokiuoman maisemasta, jokiuoman penger oli koko matkan ajan hienon näköinen. Oli kuusia, mäntyjä, katajaa ja välillä peltoa, hevoslaidunta ym. Joki oli minusta kiva leveydeltään, riittävän leveä ilman kaatuneita puita ja ryteikköä muttei silti liian leveä. Tapanaisen kolmiosainen koski ja sitten Killalan koski. Killalan kosken kävimme katsomassa myös etukäteen, mikä kannattai ettei valittu oikealla olevaa väärää reittiä. Joki piti meloa vasenta linjaa pitkin, kuten oppaassakin neuvottiin.

 

Huomasimme myös Tarvasjoen yhtyvän jokeen hieman tämän jälkeen. Seuraavaksi piti ylittää Juntolan voimalaitos, joka oli onneksi paljon helpompi reitti Juvaan verrattuna. Suora hiekkatie johdatti alas rantaan ja kärryillä oli hyvä vetää kajakit perille. Tässä kohtaa oli jo myöhä, aurinko alkoi laskea, mutta päätimme silti meloa Askalan voimalaitoksen padolle, jossa pystytimme teltan viereiselle niitylle padon pohjoiselle puolelle.Matkaa tuli päivälle noin 33 km.

 

Aamulla oli kaunis sää äitienpäivänä ja Keijo huomasi vedess uiskentelevat kaksi saukkoa, mitkä ovat aika harvinaisia havaintoja Suomen luonnossa. Ohitimme pienen Orellinkosken, jonka jälkeen tuli vielä kolme muuta pienempää koskenomaista virtapaikkaa. Paimiossa Kuninkaantien Isosillan ja rautatiesillan kohdalla joki alkoi levetä ja jokiuoma alkoi madaltua selvästi. Moottoritien ja Vanhan Turuntien kohdalla joki oli lähes samalla tasolla viereisen pellon kanssa. Jatkoimme matkaa merelle asti Fuilan rannalle, josta Keijon pojat tulivat hakemaan meidät ja kajakit takaisin auton kyytiin. Loppumatka oli noin 10 km ja koko matka siis 75 km. Retki oli todella onnistunut ja hieno kokemus, sää oli paras mahdollinen, poutainen, mutta ei liian lämmin ja luonto lintuineen ja muine eläimineen joella erittäin monipuolista. Kiitokset erityisesti melontakaverille hienosta yhdessä toteutetusta melontaretkestä:)

 

16.5. illansuussa olimme Helsingin avokanoottiyhdistyksen kanssa testaamassa miten avokanootti toimii, minä siis ensimmäistä kertaa koskimelonnassa kanootilla;) Meloin Esko Verrosen kanootilla etumelojana. Lähdimme liikkeelle Vantaankosken alajuoksulta, Janne Pyykkö, Tiina Kujansuu, Teemu Markkanen, Esko ja minä. Virtaama oli noin 8 kuutiota sekunnissa, Pitkäkoskessa kolisi kiviin heti, mutta pääsimme kuitenkin melko hyvin eteenpäin. Niskalankoski meni mukavasti, samoin pienen pohjapado ylitys tätä ennen. Ruutinkoskessa oli kovemmat kuohut, mutta onneksi sekin meni ihan kivasti. Mukava retki kokeilla jotakin ihan uutta melontaan liittyvää. Nousimme maihin Haltialan kartanon kohdalla. Matkaa tuli noin 10 km.

 

27.5. 2013 meloimme kolmikollani Bodomin järven ympäri noin 10 km.  Mukana oli Jari Pihlajamäki ja Diana matkustajana. Näimme joutsenia ja peuran järven pohjoispäässä sekä kurkiparin rantakaislikossa. Samoin kalasääski lensi pesältään kun kiersimme pohjoisempaa saarta. Bodomin kartanon mailla näkyi hevosia. Myös valkoposkihanhia, sinisorsia ja telkkiä näkyi sekä tietekin satakieli antoi kuulua itsestään. Kaunis iltamelonta auringonlaskun aikaan. Noin 10 km matka.

 

30.5.2013  meloin Ilen kanssa vuoden ensimmäisen meriretken. Lähdimme vakiopaikasta Soukansalmesta ja pujottelimme Suvisaariston kaakkoispuolelta kapeikoissa ennen kuin löysimme reitin selälle. Tästä jatkoimme suoraan Rysäkaria kohti, jossa pidimme hieman kajakissa taukoa. Sitten suuntasimme Koirasaareen, jossa rantauduimme pohjoispuolen kallioille. Oli aika kallioista rantaa eikä kovin hyvää maihinnousupaikkaa ollut mutta onneksi saimme kajakin riittävän hyvin kiinnitettyä kivien väliin. Kävin bongaamassa merilinnustajien mökin joka oli avoimena ja näin harvinaisen paljon pesiviä lintuja joka puolella saarta, mm. hanhia, sorsia, joutsenen, ja telkkiä. Harmajan majakka siinsi idässä noin seitsemän kilometrin päässä Koirasaaresta. Kiersimme Koirasaaren ympäri ja jatkoimme Katajaluodon linnakesaarta kohti. Kiersimme saaren pohjoispuolelta ja jatkoimme suoraan majakkaa kohti. Kiersimme majakkasaaren ympäri ja otin kännykällä muutamia kuvia. Harmajan majakka oli hieno kohde sinänsä, nykyinen versio on rakennettu 1883, jonka vieressä on uusi luotsiasema ja pieni satama. Jatkoimme Pihlajasaarten vierestä Varsasaaren ja Tvijälpin välistä Espoon rantavesille, josta edelleen Ison Vasikkasaaren editse Suinonsalmeen ja kotisatamaan. Matkaa tuli noin 42 km.

 

2.6.2013 meloin Fiskarsin joen kauniina kesäpäivänä Fiskarsin keskustasta yläjuoksun suuntaan. Kävin paloaseman padolla, yläjuoksulla piti alittaa kolme matalaa siltaa ja lopulta tulin puutehtaalle, jossa piti ottaa kajakki ylös. Edessä oli korkea putous. Ajoin kajakin autolla museon ohi yläjuoksulle uimarannan viereen, josta oli hyvä laskuramppi autolle ja kajakille. Meloin Degersjön-järven eteläreunaa Gennäsin eteläpuolella olevalle niemenkärjelle asti. Katsoin kauempaa että ilmeisesti joku nainen ottaa aurinkoa rannalla, mutta lähempänä tämä osoittautuikin mieheksi!  Mikä karmea pettymys. Kävin katsomassa niemellä olevan hiidenkirnun ja lähdin jatkamaan matkaa takaisin eteläisen Tallholmenin saaren kiertäen. Pienellä luodolla Degernäsin lounaispuolella oli kanadanhanhi pesimässä. Kävin Böleträsketin eli Pasilajärven kohdalla tien kohdalla joka erottaa nämä kaksi järveä toisistaan ja meloin takaisin joen Fiskarsinjoen suulle lähtöpaikalle, jossa kävin uimassa. Paluumatkalla kävin uimassa vielä Linhamarinjärvessä tien vieressä, jossa oli kiva uimaranta kätevästi tien kohdalla.  Matkaa tuli noin 10 km.

 

13.6.2013. Jussarö Runt. Melontaretkellä Jari Pihlajamäen kanssa meloimme Skärlandetin saaressa olevasta Baggön satamasta Jussaareen ja siitä edelleen majakalle. Jussaari oli todella hieno paikka, noin 120 ha oleva hyvin metsäinen ja monipuolista luontoa omaava ulkosaariston saari. Luontopolku kiersi saaren, oli riittävästi monipuolisia infokylttejä, hyvät opasteet ja hieno hiekkaranta saaren itäpuolella.  Pohjoispäässä on vierasvenesatama, josta tosin kajakilla ei pääse rantautumaan. Melojan kannattaakin rantautua juuri saaren itäpuolelta, jossa on parhaat ja tasaisimmat rannat. Itäpuolelta pääsee hyvin suoraan lyhyen kävelymatkan päästä vanhoille kaivosrakennuksille tutustumaan ja kiertämään kauniilla rantakallioilla kiertävää luontopolkua. Pohjoissatamassa on myös kahvila ja varattavissa oleva sauna. Saaressa toimi rautamalmikaivos vuosina 1961-1967, jonka jäljiltä saaressa on paljon ränsistynyttä rakennuskantaa, yksi iso siilo ja toinen pääkuilun korkea tornirakennus. Armeija suoritti saarella kovapanosammuntoja kaivostoiminnan loppumisen jälkeen ja vuonna 2005 saari siirtyi kokonaan Metsähallitukselle virkistyskäyttöön. Alkuperäinen majakka sijaitsi saaressa 1891-1922, jonka jälkeen se purettiin ja nykyinen majakka rakennettiin etelään Sundharunin saarelle. Vanhan majakan perustalle tehtiin myöhemmin merivalvontatorni. Majakka on saaresta noin 3,5 km etelään, ja kun jatkoimme melontaa Jussaaresta, nousi matalapaine ja tuuli nousi noin 6-8 m/s. Siksi emme yrittäneet maihinnousua majakalle, vaan tyydyimme kiertämään majakan ympäri myötäpäivään. Pahoja pintakiviä ja kareja oli saaren ympärillä joita piti varoa tarkasti. Matkaa reitistä takaisin Baggön satamaan tuli kaikkiaan noin 35 km.

 

29.6.2013 Kalevan Kierroksen Iitin soutu meni tällä kertaa  melonnan merkeissä. Alue on käytännössä järveä, mutta kuuluu Kymijokeen ns. lumpareena. Lähtö oli Sitikkalantien vanhan veteraanimajan luona olevalta rannalta. Meloin kolmikolla 30 km matkan Jari Pihlajamäen kanssa aikaan 3 h 30 min. Tämä oli positiivinen yllätys, ensi kertaa kajakin nopeutta ja suorituskykyä mitattiin tosissaan ja kajakki oli vielä nopeampi mitä etukäteen arvioin. Pystyimme haastamaan hyvin monia yksinsoutu- ja vuorosoutuveneitä ja ohitimme useita näistä matkan varrella. Heti alkumatkasta hiukan harmitti, kun varoitushuudostani huolimatta kaksi naisveneilijää törmäsivät kylkeemme vaikka olisi ollut tilaa väistääkin. Muuten ilma oli lämmin ja hyvä. Yövyimme Nastolassa, jossa saimme maistaa todella hyvää sahtia:)

 

3.-4.7.2013 olimme perheretkellä Hangossa. Meloin illalla Itälahden pieneltä hiekkarannalta Kustaa Aadolfin pienen saaren vierestä Gustavsvärnin majakalle. Kustaa Aadolfin rannoilla näkyi jäänteitä vanhoista linnoitteista. Tätä ennen Finnlinesin rahtilaiva piti odottaa, suuri alus kulkee yllättävän hiljaisesti. Kiersin pienen saaren ympäri ja nousin laiturin vierestä maihin. Majakkaseura on aloittanut majakan kunnostusprojektin vuonna 2005 ja nytkin paikalla oli kaksi naista seurasta, jotka toimivat viikon verran vapaaehtoispäivystäjinä asuen vanhassa sumusireeninhoitajan punaisessa mökissä. Saari on pieni, vain noin 100 m x 200 metriä mutta aikanaan kun alueelle alettiin rakentaa linnoitusta 1792 alkaen, saarella toimi enimmillään parisataa miestä 1800-luvulla. Kuningas Kustaa III: monogrammi näkyy myös heikosti linnoituksen raunioissa.

Valokuva2692 Valokuva2694 Valokuva2721 Valokuva2696 Valokuva2699 Valokuva2700 Valokuva2756 Valokuva2751 Valokuva2759

 

Majakkaseuran edustajat esittelivät saarta ja tupaa, huoneita on uusittu jo merkittävästi ja saarella on myös oma sauna. Majakkatorni on myös remontissa, kävin kurkkaamassa tornin alakerrassa jossa ei tosin ollut muuta kuin rakennusvälineitä tällä hetkellä. Jatkoin matkaani Tullisaareen, jossa parkkeerasin kajakkini Hauensuolen kapeaan salmeen. Kävin paikantamassa vanhoja historiallisia kalliokirjoituksia, löysin Klaus Flemingin signeerauksen hallitsijan vaakunalla varustettuna vuodelta 1568, mutta August Ehrensvärdin nimmaria ei löytynyt millään vaikka kuinka yritin kartan kuvan mukaan tätä paikantaa. Palasin sitten suorinta reittiä Meijerfeltin ja Kobbenin saaren pohjoispuolelta takaisin. Matkaa kertyin noin 10 km.

 

Kävimme seuraavana päivänä tutustumassa myös näkötorniin ja kirkkoon sekä olimme majakkaristeilyllä Bengtskärissä. Matka oli aika hintava 55 e aikuinen, mutta toki lintumies Seppo Sällylän toimiessa matkan laivaoppaana sotahistoriallinen puoli tuli hyvin käytyä läpi, samalla tarkkuudella kuin kaikki linnut ja kasvit, kokenut sotahistorian harrastaja tiesi sotahistorian sisällön viimeistä yksityiskohtaa myöten erityisesti Bengtskärin taistelua 1941 koskien. Tutustuimme myös taistelun asekokoelmaan, käsikranaatteihin, vanhan prisman lasikappaleeseen ja kivääreihin sekä teräskypäriin. Minulle tämä oli toinen kerta majakalla, ensimmäinen oli vuonna 1996 majakan täyttäessä 90 vuotta. Silloin lähdimme myös Hangosta Anna-aluksella, aikana jolloin matkustaminen oli vielä halpaa ja lohikeittoa oli runsain määrin;) Saarella kiipesimme tornin 252 askelmaa, 14. askelmassa oli käsikranaatin iskemän jälki. Suomalaiset saivat lopulta pidettyä torni hallussaan venäläisten ylivoimaisesta valtausyrityksestä huolimatta. Majakkatornissa ei päässyt ulkoilmaan, prisman vieressä oli hieman hiostavaa. Tornin vieressä oleva sauna oli myös kiva nähtävyys.

 

Hangossa kävimme tutustumassa myös Neljän tuulen tupaan, jossa saimme maistaa Marskin Ryyppyä sekä kiersimme kasinon vierestä lähtevän luontopolun rantakallioilla, jossa näkyi paljon venäläisten miehitysaikana 1940-1941 rakentamia linnoitteita ja konekivääriasemia ym.

 

3.-4.8.2013 olimme Päivin ja Nicolaksen kanssa telttaretkellä Säkylän Pyhäjärvellä. Viimeksi poikkesin järven rannalla juhannuksena 1999 Alastaron festarien jälkeen kotimatkalla. Järvi on mahtava ja ainutlaatuinen paikka Lounais-Suomessa. Se on valittu mm. sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan maakuntajärveksi Lounais-Suomen suurimpana järvenä. Kävimme ensin Vaskirannassa etsimässä telttapaikkaa mutta tämä osoittautui yksityiseksi alueeksi. Sitten löytyi Katismaan saaren uimaranta ja karaokebaari jonka vieressöä olevalla kalastajien rannalla yövyimme. Aamulla kalastajia lähtikin järvelle ravustamaan telttamme vierestä. Ystävällinen kalamies lahjoitti kotiinviemisiksi meille mukavan kokoisen suutarinkin, jonka valmistin uunissa. Kiitoksia:)  Sää oli kaunis. Meloin sunnuntaina Iissalon ja Emänkarin saarten ympäri, jossa samalla kiersin muutkin pienemmät luodot ja noin 90% koko järven saarista. Iissalossa oli laavu ja paljon hyttysiä. Emänkarin saarella oli myös lounaiskärjessä mökki, joka oli aika tärvelty. Ikkuna oli rikottu ja rojua ympäriinsä, mutta talossa oli melko uusi saunakin. Petivaatteetkin oli neljässä sängyssä, mutta jäi ihmetyttämään miksi paikkaa oli tärvelty niinkin suojaisessa paikassa metsän keskellä. Poikkesin myös Krapanin saarella Emänkarin eteläpuolella, jossa oli mökki, puuvaja ja mukava laavu ulkoilmagrillin kera. Palasin rantaa kiertäen Vaskirannan vierestä edelleen Katismaalle ja kalamajalle teltan luo. Matkaa tuli noin 15 km.

 

Valokuva2969Valokuva2973Valokuva2978

 

Valokuva3000Valokuva3026Valokuva3029

Valokuva3030IMG_0600IMG_0616

IMG_0625IMG_0650

23.8.2013 meloimme Kajn kanssa Storhällenin saarelle Friggesbyn telttailualueelta. Matkaa tuli noin 18-20 km. Saari oli kiva, näytti olevan uusi vihreä tynnyrimökkikin. Arvoitukseksi tosin jäi kenen rakennuttama / omistuksessa tämä oli. Huomasimme jo saarella kierreltyämme rannalla soutuveneen sekä kyltin jossa luki yllättäen ”Maihinnousu kielletty”.  Tämä ei tietysti koskenut enää jo maihinnousseita henkilöitä;)  Saaren lounaiskärjessä oli komeita hiidenkirnuja ja saarelta oli hienot näkymät avomerelle sekä toisaalta Stora Mickelskärenille ja Bylandetille. Takaisin tullessa pimeys verhosi meidät sisäänsä täysikuusta huolimatta ja saimme tehdä töitä että löysimme takaisin Skorvanin vierestä lähtöpaikalle. Ystävälliset telttailijat olivat jo tosin virittäneet nuotionkin rannalle että löysimme perille:)

 

28.8. 2013 (Hääpäivänämme) kävimme Villen, Klasun Auliksen ja Lassen kanssa saunomassa Villen veneellä Helsingissä Pikku Leikosaaressa. Diana oli mukana grillaamassa ja kävi myös saunassa ja vedessäkin kastamassa laiturilta. Unohdin nilkkatukeni saunan verannalle ja seuraavana päivänä 29.8. kävin Dianan kanssa meloen noutamassa tämän. Leikosaareen pohjoispäässä pystyy nousemaan maihin kajakillakin hyvin ja saarella on peräti neljä nuotiopaikkaa saunan lisäksi. Meloin tyttö kyydissäni noin 15 km lenkin Kuiva Hevosen kohdalle jossa käännyin takaisin, kiersimme Ison Leikosaaren ja pidimme evästauon Leikosaaren ja Hattusaaren välisellä luodolla. Vieressä oleva Kutukari oli myös hauska harjamainen matalikko.

 

7.-8.9. 2013 teimme Ilen kanssa retken Naantaliin. Sää oli täydellinen, poutainen ja heikkotuulinen, aurinko paistoi kuin Naantalissa kuuluukin, sillä erotuksella eittei ollut enää itikoita riesana kuten kesällä. Lähdimme Kirkkosalmesta liikkeelle, jossa söin hyvän lohikeiton rantakievarissa ennen lähtöämme. Kävimme myös tutustumassa Rymättylän lossin ja sillan valmistumisesta (vuonna 2001) kertovaan näyttelyyn ravintolan yläkerrassa. Meloimme aluksi Väskin saaren ympäri Kallon saarelle Muumimaailman vierestä, josta sai hyviä kuvia myös Naantalin kirkosta ja Kultarannasta. Tästä jatkoimme Vepsän saarelle, joka oli todella hieno leiriytymispaikka, sesonkiajan juuri päätyttyä muuta väkeäkin oli vähän, yksi satunnainen Turkulainen mies koiransa kanssa sekä yöllä tosin möykkääviä veneilijöitä mölysi uimarannan satamassa jonkin aikaa. Muuten oi tosi rauhallista. Saarella oli korkea näköalapaikka kalliojyrkänteiden välissä, josta avautui hienot maisemat joka suuntaan. Krimin sodan aikana 1854-1856 englantilais-ranskalainen laivasto joutui vetäytymään Vepsän saaren kohdalla yritettyään tunkeutua Turkuun. Venäläinen rannikkotykistö onnistui estämään tämän. Saarella oli myös punaisten piilopaikka sisällissodan aikana. Leiriydyimme saaren uimarannalle ja illalla katselimme komeaa tähtitaivasta satelliitteineen, näkyi hyvin myös Otava:)

 

Ensimmäisen päivän melontamatka oli noin 24 km, jatkoimme etelään Orisgrundetille eli Orhisaarelle, jossa bongasimme jonkinlaisen tutkatornin tms. Tästä edelleen kiersimme kaikki saaret, Otavan, Luonnonmaan, Airismaan ja Aaslaluodon sekä kymmeniä pienempiä saaria ja luotoja. Pidimme tauon Kariluodon rannalla iltapäivällä. Toisena päivänä matkaa tuli noin 48 km eli yhteensä 72 km. Tämä vanhan Rymättylän kierto oli aika lailla samanpituinen retki kuin 2012 Kustavin kierto. Kokonaisuutena hieno retki hienossa säässä;)

 

28.9.2013 Olin Kain kanssa Vuosaaressa. Lähdimme idyllisestä Uutelan pienvenesatamasta Vuosaaren uimarannan vierestä kohti Mustaa Hevosta ja Kaunissaarta. Satamassa oli  myös sopiva laskuramppi veneitä varten. Pääsimme Skatan niemen kärkeen asti, mutta jouduimme kääntymään takaisin Skatan selällä kovan pohjoisen- luoteen suuntaisen tuulen takia joka oli noin 10-11 m/s. Outoa oli että ilmatieteenlaitoksen yleensä luotettava merisääennuste näytti 6 m/s ennusteeksi. Tämä petti täysin suunnitelmat, vetäydyimme  Kalliosaaren suojiin, jossa kävimme ihailemassa maisemia aina Söderskärin majakalle asti ja pidimme taukoa. Kiersimme Voirasiran ympäri Neitsytsaarten kapeikosta paluureitille satamaan. Kapeikko oli hauska paikka melojalle. Matkaa tuli alle 10 km.

 

2.10. 2013 uusi yritys samasta paikasta Kosken Timon kanssa. Nyt sää suosi ja pääsimme Kaunissaareen sekä Tallholmeniin mukavasti. Kaunissaaren raitti oli kiva, paljon oli erilaista infraa kesän jäljiltä, olipa vielä yksi telttakin pystyssä. Kävimme katsomassa rantasaunalla, jossa oli saunanlämmitys juuri käynnissä. Luontopolkua emme sen enempää ehtineet koluta mutta mielenkiintoista oli tieto että aikanaan 1700-luvulla virolaiset miehet olivat paenneet saarelle Venäjän armeijan ns. pakko-ottoja. Saaren eteläkärjestä näkyi hienosti myös Söderskärin majakka. Kiersimme aallonmurtajan ja suuntasimme Tallholmenille. Pimeä ehti laskeutua jon aikana myös tuuli hieman voimakkaammin. Saimme muutamat kuvat Tallholmenin mökistä ja saunasta ja sitten suorinta reittiä takaisin. Vuosaaren tornitalo toimi loistavana maamerkkinä merikorttisuunnistuksen apuna. Cityvalot olivat hieno näky kun lopulta pääsimme riittävän lähelle. Mustan Hevosen kohdalla päätin oikaista hieman mikä osoittautui vääräksi ratkaisuksi. Kartta näytti että Svarthästklobbenin sisäpuolelta pääsisi läpi, mutta tämä ei natsannutkaan.  Aallonmurtaja oli kasattu kivistä ja siinä oli onneksi kajakin mentävä aukko mutta juutuimme silti pohjakiveen kiinni ja jouduimme kahlaamaan kapeikon yli noin 10- 20 metrin matkan. Loppumatka olikin jo helpompaa. Matkaa tuli noin 25 km.

 

 

 

 

 

 

 

Melontapäiväkirja 2012

Avasin melontakauden 28.4. melomalla Vääräjärveltä etelään Espoossa. Järvi oli vielä hieman jäässä eteläpohjukasta mutta sain kierrettyä silti kajakin maihin asti. Kannoin kajakin kapean kannaksen yli Kattilajärvelle jonka meloin ympäri. Jäitä oli vielä sielläkin paikoittain. Kattilajärven pohjoisrannalla näin noin 50-100 metrin päästä harmaapystykorvan näköisen koiran. Se kävi nopeasti kastautumassa rantavedessä mutta nousi ennen kuin ehdin lähemmäksi ja jatkoi juoksuaan villinoloisena polkua eteenpäin. Se ei paljoa välittänyt huudoistanikaan. Ajattelin myöhemmin että olisikohan kyseessä ollut peräti susi?  Ei ollut aiempaa vertailupohjaa, mutta eipä näyttänyt olevan mitään omistajaakaan mailla halmeilla, jonka olisin kyllä varmuudella nähnyt niin läheltä. Meloin järven rantaa pitkin takaisin kannakselle. En uskonut että olisi hirveästi muutenkaan vapaana juoksevia villikoiria täällä päin. Meloin seuraavaksi kannoin kajakin Vääräjärven länsipuolelta kannaksen yli Urjaan, ja jatkoin järven eteläpäähän. Urjassa on nuotiopaikka eteläkärjessä ja lahdenpohjukka oli vahvemmassa jäässä kuin mitä saattoi murtaa kajakilla. Kajakki nousi jään päälle ja työnsin käsillä itseni rantaan asti. Tästä kannoin kajakin vielä Kolmperän puolella jonka meloin ympäri. Palasin sitten Urjaan ja Vääräjärvelle, jossa kaverini Marko poikineen oli patikoimassa järveä ympäri. Matkaa tuli 15 km.

 

Sunnuntaina 29.4.2012 meloin Esa Härmän kanssa Tammisaaressa Degerön saaren ympäri. Degerö on Tammisaaren ja nykyisen Raaseporin alueen ylivoimaisesti suurin saari, pinta-alaltaan noin 47 neliökilometriä. Maisemat olivat ihan kivoja ja keväisiä. Jostain syystä Degeröä ei löydy kaikista saarilistoista, joita on netissä julkaistu. Saari pidetään osittain keinotekoisesti auki itäpäästä veneilijöiden toimesta, mutta tämä ei poikkea mitenkään käytännössä esim. Porvoon Vessölandetin Fladanista, joka yhtälailla on keinotekoisesti auki pidettävä veneväylä. Silti ko. saari yleensä löytyy listoilta…

 

Matkaa tuli 40 km. Alue oli ihan hienoa seutua ja sääkin suosi. Lähdimme matkaan Tammisaaren venesatamasta ja kiersimme paluumatkalla Jomalvikin kanavan kautta takaisin. Saaren jokiuoman  itäpää oli mielenkiintoinen, koska kartassa tämä on merkitty päättyväksi, mutta olin etukäteen tiedustellut paikalliselta melojalta, että varsinkin tällä aikaa keväästä siitä pitäisi päästä hyvin läpi, kun ruovikko ei ole vielä kasvanut. Tämä onneksi pitikin hyvin paikkansa. Pysähdyimme tauolle Långönin virkistysalueella kallion vieressä. Paikalla oli mukava nuotiopaikka.

 

Vapunpäivän meloin Vihdin Poikkipuoliaisten järvestä Palojärvelle asti, noin 13 km. Joessa oli pari peuraakin ja maisemat olivat hienoja kuten yleensäkin. Tervalammen ja Huhmarin välinen mutkitteleva jokiosuus oli minusta hienoin, ei tarvinnut kantaa tässä kertaakaan. Loppuosuus oli myös kiva, tosin lopussa oli koski vähän ennen Palojärveä jossa kajakki piti kantaa rantaa pitkin noin 100m. Kaveri Marko kiersi sillä aikaa poikiensa kanssa Ison Parikkaan ja törmäsi siellä kahdesti kuulemma uhittelevaan ukkometsoonkin. Oli ollut jännittävät paikat kun oli tullut peräsinmenoja ja nopeita spurttikiihdytyksiä kiihkeän metson lähennellessä;)

 

2.5. kävin melomassa Espoon Kirkkojärvellä kirkolle Kannusillalle ja sieltä takaisin vastavirtaan Turunväylän alitse puistoalueelle.Hauki pulahti kirkon kohdalla ja vettä oli hyvin korkealle asti, kävin koirapuiston sisälläkin pörähtämässä melomalla.

 

6.5. sunnuntaina meloin Siuntionjoen Palojärveltä lähtien. Sunin Marko jätti minut autolla Palojärven eteläpuolelle, josta jatkoin lahdenpohjukkaan. Sitten vastaan tuli Palokoski, jota ei olisi lainkaan kannattanut meloa normikajakilla, vaan koskarilla. Laskua oli 12 metriä 500 metrin matkalla, jonka huomasi kouriintuntuvasti. Lähdin pudottamaan laskua kivikkojen välistä kun hetken kuluttua kajakkini keula osui kiveen ja pyörähdin poikittain keskelle kosken kuohuja. Kahlasin vyötäröä myöten vedestä taas jalkeille ja aloin vääntää vettä täynnä olevaa kajakkiani kohti rantaa. Talutin kajakin rantavettä myöten alemmaksi jossa Marko tuli jeesaamaan tavaroiden kanssa. Hetken päästä jatkoin matkaa sillan kupeesta naapuritalon asukkaiden katsellessa menoani kohti kosken kuohua. Pääsin mutkan taakse kun eteen tuli kaatunut puu ja kajakkini pyörähti uudestaan ympäri. Samalla aukkopeite ja evääni hävisivät kosken imussa. Olin toistamiseen taas läpimärkä. Jatkoin eteenpäin, maisemat alkoivat kaunistua ja virtaus tasoittua. Meloin Karhujärvelle ja sieltä edelleen Myllykylään jossa oli iso pato. Vedin kajakin maitse padon ja kosken ohi ja jatkoin matkaa. Tällä osuudella tuli paljon kaatuneita puita ja rämeikköä vastaan, kajakkia piti vähän väliä hilata kaatuneiden puunrunkojen yli, välillä vetää maata pitkin ja punnertaa taas veteen. Pyörähdin kaikkiaan kolme-neljä kertaa pahemmin kajakin kanssa, lisäksi oli lukuisia kiperiä tilanteita väistellessä kaatuneita puunrunkoja altapäin littanaksi painautuen. Melkoinen koskimelonnan oppitunti, joka ei jättänyt todellakaan kuivaksi;)

 

Kurkisten patoaukossa oli myös melko kova virta. En ottanut enää riskiä vaan kannoin maitse kajakin lahteen. Jatkoin Tjusträskin pikkujärvelle ja tästä edelleen Sjundbyn linnalle, jossa Marko ja pojat olivat auton kanssa odottamassa. Nousin autoon ja otettiin kajakki kyytiin. Alkoi tulla hämärä ja vesisadekin alkoi vielä voimistua kaupan päällisiksi. Matkaa tuli noin 30 km. Olipa aikamoinen reissu!

 

19.5. meloin Somerolla Paimionjoen yläjuoksuun sisältyvän 8 eri järven muodostaman kokonaisuuden. Lähdin matkaan Hovirinnanpadon edestä. Järvet olivat Pitkäjärvi, Avikinjärvi, Pusulanjärvi, Rautelanjärvi, Saarentaanjärvi, Kirkkojärvi, Hirsjärvi ja Painio. Matkaa Somerniemen kirkkorantaan tuli noin 30 km. Sää oli erittäin kaunis, kirkas ja aurinkoinen. Kiersin Painion suurimman saaren Holman ympäri, joka oli luonnonsuojelualuetta ja tihumetsikköä. Reitti oli todella kiva, niittyjen ja peltojen keskellä mutkittelevaa jokiosuutta ja kivoja järviä. Hirsjärven ainoassa saaresa pidin evästauon. Ei yhtään kaatunutta puuta joella, ei kahlaamista eikä koskia. Siuntionjokimelonnan täydellinen vastakohta.

 

27.5. meloin Aksun kanssa Salossa Halikonlahdella noin 15 km lenkin, kiersimme Luotsisaaren kautta Kokkilaan ja sieltä edelleen Angelansaaren idyllisen saaren takaa Vartsalan saareen. Pidimme taukoa kaupungin mökillä saaren eteläkärjessä. Jatkoimme Vartsalan saaren ympäri takaisin mökille. Aurinko paistoi ja vesi oli melkein rasvatyyni.

 

31.5. meloin Ilen kanssa Espoon Velskolan Pitkäjärven ympäri. Lähdimme seurakunnan laiturista järven pohjoispäästä ja meloimme Haaralahteen asti. Velskolan järven rannoilla oli useita todella komeita ja korkeita kallioita, joita vastaavia ei Saarijärven lisäksi ole tullut missään muulla järvellä vastaan.  Matkaa tuli noin 10 km ja lenkki oli mukava parin tunnin reissu.

 

16.-18.6. meloimmen Samuel Marisan kanssa Porkkalan saaristossa. Lähdimme lauantaina iltakuuden maissa liikkeelle Lillanskogin lammelta kapeaa uomaa pitkin Stora ja Lilla Svärtön ohi niemen kärkeen asti. Keli oli aluksi synkkä ja tihutti vettä, hetken päästä hieman selkeni. Kiersimme Träskönin saaren ja etsimme sopivaa majapaikkaa, sellainen löytyikin lopulta saaren eteläosasta Träsköklobbenin idyllisestä lahdenpoukamasta, josta aukeni mukava näköala suoraan läheiselle Rönnskärin majakkasaarelle. Seuraavana aamuna saimme teltan purettua ja tavarat enimmäkseen pakattua juuri ennen kuin alkoi sataa. Sadetta jatkuikin sitten tiiviisti ja taajaan koko päivän lyhyitä taukoja lukuunottamatta. Meloimme Mäkiluodon linnakesaaren ympäri ja yritimme saada Porkkalan (Kallbådan) majakkaa näkyviin, mutta sumuinen ilma esti täysin näkyvyyden. Mäkiluodon eteläkärjestä matkaa majakalle on noin 5.5. km. Jatkoimme Mäkiluodosta luoteen suuntaan Järvön saarelle jossa pidimme tauon. Saari on melko suuri, aivan pieni pätkä eteläkärjestä on erotettu Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen käyttöön. Mitään nuotiopaikkoja tms ei tosin ole, mutta mukava ja suojainen lahdenpoukama. Muu osa saaresta on yksityisaluetta ja Suomenlahden rannikkotykistökillan maata. Jatkoimme edelleen Stora Mickelskärenin saariryhmän suuntaan tavoitteena käydä Bylandetin saarella, mutta koveneva tuuli ts. myrsky yllätti meidät täydellisesti juuri ennen Skrobbanin saarta. Samuel ehti juuri pistää kameran takaisin ennen kuin pari kovaa kuohuaaltoa keikauttivat vaarallisesti kajakkia. Tilanne oli todella kiperä ja uhkaava, aaltojen korkeus tuplaantui yhtäkkiä ja tähtäsimme sisään noin 50 metrin levyisestä aukosta suojaan saarien väliin. Tiesin heti että joutuisimme pelastautumaan sinne emmekä pystyisi jatkamaan pitkään aikaan. Kajakki surffasi melkein keula ylhäällä hetken Srobbanin ja Södra Linlandetin välisestä tuulitunnelista ja saimme onneksi käännettyä kajakin purjevenelaiturin viereen suojaan. Onneksi saaren ystävälliset purjehtijat auttoivat ja antoivat meidän rantautua laiturin viereen. Peter Sweins kutsui meidät myös veneeseensä lämmittelemään. Saimme yöpyä vanhassa luotsituvassa ja tutustua Merikarhujen ja saaren historiaan. Saimme jopa saunoa rantasaunassa ja yksi purjehtijoista tarjosi ahvenia savustettavaksi. Jäimme suuren kiitoksen velkaa kaikille saarelaisille, heidän apunsa oli ratkaiseva että matkamme sai lopulta paremman käänteen. Purjehtijat kertoivat että tullessamme tuuli puhalsi mittausten mukaan 16-18 m/ sekunnissa. Tuuli puhalsi vielä puolenyön aikaan 12 m/sekunnissa ja vavisutti lipputankoa voimakkaasti. Vasta aamuksi tyyntyi jolloin lähdimme ylittämään selkää ja kiersimme Rafsön saaren ympäri kapeikkoa pitkin takaisin lähtöpaikalle. Ilmakin alkoi kirkastua kun lähestyimme reissun loppua;) Matkaa tuli reilut 55 km.

 

Juhannuksena 22.6.-24.6.2012 olimme Vahterpään saaressa Loviisassa, yövyimme Ringborgin kylätalon pihalla koska saaressa oli aika niukalti järkeviä telttapaikkoja. Aatto oli nätti, katselimme laiturilta illalla kokkoja. Lauantaina lähdin melomaan saarta vastapäivään, tuuli oli aluksi ihan ok, mutta Lehtisen saaren kohdalla eteläkärjessä matalikon jälkeen avomeren kosketus tuntui. Melko korkeaa maininkia työnsi korkeita rantakallioita kohti. Samalla alkoi satamaan, joka tiiviisti ja sitkeästi yltyi koko ajan ja jatkui seuraavaan aamupäivään asti sunnuntaina. Meloin läpimärkänä loppumatkan. Glosholmenin saaren kohdalla oli idyllinen lahti, jossa kaksi kalastajaa tulivat vastaan avokanootilla. Näkyipä Norjan lippukin yhden mökin lipputangossa:)

 

Matkaa Vahterpään saaren kierrosta tuli noin 30 km yhteensä. Loviisan ydinvoimala näkyi hyvin saaren länsipuolella, kaikkein vaikuttavinta olivat kuitenkin länsipuolella olevat jättimäiset siirtolohkareet rannalla, joista yksi kuution muotoinen järkäle oli arviolta viisi metriä kanttiinsa. Näitä oli paljon pitkin matkaa, mutta korkein kallio ja hienoin näkymä oli minusta juuri länsikärjessä. Kaksi kluuvijärveä saaren eteläosassa olivat muutenkin ainutlaatuisia Suomen saaristoluonnossa.

 

26.-27.7. meloin Turun saaret. Lähdin Kaarinan Kuusiston rannasta illalla ja meloin Hirvensalon ohi Ruissaloon, josta onneksi juuri sillan kupeesta löytyi sopiva telttapaikka. Muuten ne olivatkin aika vähissä reissulla. Seuraavana päivänä oli aurinkoista, uusi melontapaita tuli testattua. Ruissalon länsipäässä näkyi komea uimaranta ja pidin taukoa Järvistensaaressa. Luonnollisesti alueella näkyi paljon myös erilaisia vesilintuja ja myös varsinaisia Turkulaisia. Näin itsekin vahvasti varsinaissuomalaisena vanhan pääkaupungin saarten kiertäminen kajakilla oli todella hieno kokemus;) Jatkoin Ruissalosta Järvisten saarelle, jossa pidin lyhyen evästauon. Tästä meloin edelleen Satavan ja Kakskerran kiertäen Kirjalansalmen sillalle, jossa otin kuvia ja jatkoin edelleen Kuusiston saaren ympäri. Poikkesin katsomassa myös Kuusiston vanhan piispan linnan raunioita. Matkaa tuli noin 65 km.

 

22.8. meloin noin kympin lenkin iltalenkin Ilen kanssa Skorvön lähellä. Lähdimme Hirsalasta leirintäalueen rannasta ja kiersimme Skjulön saaren. Tutustuimme Skorvön korkeaprofiiliseen saareen. Kävimme saaren huipulla josta oli komeat näköalat lähivesille. Matkaa noin 10 km.

 

25.8.-26.8. teimme melontaretken Esan ja Raimon kanssa Kustaviin. Lähdimme kiertämään myötäpäivään Mussalosta, jossa oli ystävällinen henkilökunta antoi luvan laskea kajakin rannasta ja säilyttää auton yhden yön yli. Sää oli aivan täydellinen lauantaina. Pilvipouta ja pieni myötätuuli siivittivät mukavasti melontaamme. Esa siivitti myötätuulta mukavasti kertomalla asiantuntemuksestaan mm. suomalaisen kirjallisuuden suhteen. Erityisesti Kustavin suuren pojan, kirjailija Volter Kilven tuotanto ja vuoden 1992 hittiromaani ”Alastalon salissa” oli ollut kaikesta päätellen todella vahva ja mieleenjäävä elämys. Varsinkin jos ei ole merkitystä mistä kohtaa kirjaa alkaa lukea:)

 

Pidimme ensimmäisen tauon  Vuosnaisten laiturissa ja söimme rantaravintolassa. Tästä jatkoimme pohjoista Lanskerin saarta kohti. Pohjoinen Lanskeri oli kaunis ja melko iso luonnontilainen saari. Tästä meloimme Katanpään linnakkeelle suojaiseen vierasvenesatamaan lahdenpohjukkaan Lypyrtin saareen. Kävimme tutustumassa Venäjän vallan aikan rakennettuihin 1910-luvun purettuihin tykkiasemiin ja bunkkereihin. Löytyi yksi moderni tykkikin, joka oli ns. modernin suomalaisen rannikkotykistön ajalta. Alue siirtyi Metsähallitukselle 1999, jonka jälkeen entisen varuskunnan rakennukset, ruokala, saunat, sairaala, kasarmit ja tykkiasemat ovat  vapaasti yleisön kierrettävissä ja tutustuttavissa. Vanhasta valvontatornista avautui illalla mahtavat näköalat Isonkarin majakalle ja Uuteenkaupunkiin asti.Pidimme iltanuotiota ja elokuun muinaistulia grillinuotiolla rannassa. Kävin aamulla vielä tutustumassa rannalla olevaan louhokseen, jossa työskenteli vankeja kivenhakkuun parissa 1920-1940-luvuilla ja uuteen varattavaan vierailijoiden käytössä olevaan saunaan.

 

Seuraavana päivänä jatkoimme Kaurissalon pohjoispäähän. Ohitimme monia hyviä leirisaaria, kuten Tanskerin. Ohitimme myös Suomen toisen Helsinki-nimisen pienen kylän. Myöskin merivalvonta-asema osui reitille. Vastatuuli voimistui hieman lähtiessämme Tuulveden väylälle kohti etelää. Noin 7 -9 m/s. Pidimme evästauon ensimmäisellä pikkusaarella jonka jälkeen hakeuduimme hieman saarten suojaan reitille. Onneksi tuuli ei yltynyt kovempaa, joten pääsimme hyvin väylää pitkin suoraan Kaitaisten sillan ali ja Mussalon leiripaikalle. Matkaa tuli 70 km.

 

28.8. oli kaunis ilma ja tuuli oli heikkenemään päin. Kävin Ilkan kanssa Hirsalassa melomassa toista kertaa. Lähsimme kiertämään Skorvön ympäri ja jatkoimme Hästön – Tallholmenin kauniin kapeikon lävitse avoselälle. Tähtäimessä jälleen Stora Mickelkärenin saariryhmä ja erityisesti pääsaari Bylandet. Tällä kertaa kolmannella yrittämällä onnistuimme pääsemään  saarelle, kun tuuliolosuhteet ja kaikki muukin meni nappiin. Näimme Porkkalan miehityksen aikaista rakennuskantaa, osittain rapistuneita raunioita ja vanhan tulenjohtotornin ”Valven Saappaan”. Saariryhmä on historiallisesti merkittävä monessakin suhteessa, se toimi paitsi neuvostoliittolaisten valvonnassa Porkkalan miehitysaikana 1944-1956, myöskin Krimin sodan aikana englantilais-ranskalaisen laivaston tukikohtana laivaston tykittäessä mm. Suomenlinnaa ja Svartholmaa Loviisassa. Nykyisin Espoon ulkoilusaarena toimiva saari oli todella kaunis ja itäpuolen karuilta kallioilta avatui hieno näköala suoraan avomerelle. Hämärä alkoi laskeutua paluumatkalla, mutta onnistuimme haarukoimaan sentään ilman suurempia eksymisiä oikealle paluureitille. Matkaa tuli noin 20 km.

 

8.9. meloin kolmannen siivun Siuntionjoen projektista. Marko oli laskemassa minut Sjundbyn linnalta jokeen, josta jatkoin etelään. Reitti oli todella ystävällinen, ilma oli hyvä ja kaikki meni kerrankin helposti. Reitin varrelle oli asetettu jopa alueen historiasta kertovia poijuja melojia varten. Mm. vanhasta kappelista kartanon mailla olevan kukkulan huipulla, satamasta, kuninkaantiestä, Pikkalan kartanosta ja infotaulu myös lohen noususta ko. jokea pitkin. Pikkalanjoen suistossa ennen mereen laskemista oli patosulku, joka oli onneksi helppokäyttöinen ja soveltuva melojalle. Tästä jatkoin Störsvikin uimarannalle, josta Marko poikineen kävi hakemassa minut. Kävimme tutustumassa Kopparnäsin hienoihin patikkareitteihin ja varsinkin Kallioniemi lounaispäässä oli mahtavan näköinen auringon laskun aikaan. Matka noin 8 km.

 

15.9. meloin neljännen ja viimeisen mutta ei suinkaan helpoimman osuuden Siuntionjoesta. Pohjoisin osuus lähti Vihdin Enäjärvestä Hulttilanjokea Poikkipuoliaisiin. Kyseinen joki oli todella vaikea ja pitkälti täysin melontakelvoton. Jouduin vetämään maitse kajakkia useita satoja metrejä osmankäämäviidakon mennessa liian sakeaksi tai kaatuneiden puiden perinteisesti estäessä melomisen. Lopussa Linnalahti oli kaikkein pahin ja vaarallisin kohta. Ruokoviidakko sakeni yhtäkkisesti ja ympärillä oli sen verran upottavaa suota ettei kajakkia saanut kunnolla vedettyä ylöskään. Jouduin kääntämään 180 astetta takaisin tulosuuntaan ja rantautumaan metsän reunaan, josta kiskoin kajakin järven rantaan. Loppupätkä Poikkipuoliaisten järvenselkää oli jo melkoinen helpotus kun Siuntionjoki oli vihdoin melottu alusta loppuun. Siuntionjoki oli kolmas joki Espoonjoen ja Mankinjoen jälkeen jonka meloin kokonaisuudessaan alkujärvestä mereen asti. Tämä oli näistä pisin sekä samalla vauhdikkain, vaihtelevin mutta myös vaarallisin. Kaatuneet puut keskivaiheilla Karhujärven jälkeen olivat todella pahoja ja kaatoivat siksi kajakin monta kertaa. Samoin loppupätkän ruokoviidakko oli paha osuus. Salmen ulkoilualueella oleva Paratiisi keittokatoksineen maistui todella paratiisilta sen jälkeen kun kajakki oli roudattu takaisin auton katolle. Pituutta viimeiselle reitille tuli noin 7 km ja koko joelle noin 48 km (Wikipedian mukaan)

 

16.9. kävin  Pekka Kuisminin kanssa melomassa Hiidenvedellä. Sää oli loistava, tuuli tosin kiristyi vähitellen mutta ei haittaavasti. Lähdimme tavan mukaan Hiidenpirtiltä pohjoiseen suuntaan, kiersimme Teinsaaren ja Isosaaren ja vastarantaa takaisin. Poikkesimme Kuninkaanlahdella ja Karjaanjoen alkupäässä. Tästä palasimme Kiihkelyssaarille. Pienempi saarista oli todella idyllinen telttailu- ja retkeilypaikka muutenkin. Oli nuotiot ja tasaiset nurmikot hiekkarantoineen. Loppupätkä vastatuulta takaisin pirtille. Matkaa tuli noin 18 km.

 

29.9. oli Salon Melamoguleiden kauden päätös Hyypiön (hieno nimi) kämpällä Liesjärvellä. Meloimme noin 24 km Pirttilahdelta Kyynäräjärveltä pienen kannaksen sillan alta Liesjärvelle ja tästä edelleen Kortteen perinnetilalle makkaraa paistamaan. Kävimme poikkeamassa Siskon ja Matin kanssa tilalla, perinnepäivän kunniaksi myös savusauna oli käytössä ja tietenkin tupa avoinna. Kävin katsomassa karitsaa laitumella ja muutamia lampaita. Tästä matka jatkui järven toiseen päähän Turpoonjoen suulle asti, josta meloin Raimon kanssa takaisin. Muut olivat tauon aikana ottaa jo enemmän etumatkaa. Alkoi myös sataa paluuatkalla. Tämän jälkeen Keppanakellariin syömään ja jotkut myös juomaan. Kävin vielä lopuksi saunassa. Seuraavan päivänä oli Suomusjärvellä Kettulan kylätalolta startti 20 km suunnistukseen, joka meni todella yllättävänkin hyvin. Loppuaika 4.40. Olin enemmän kuin tyytyväinen 😀

 

3.10. kävin Tapani Hopkinsin kanssa melomassa kolmikolla Kirkkonummen eksoottisen ns. Y-järven ympärimelonnan noin 18 km. Eli Storträsk / Bakträsk. Katselimme myös tähtiä ja ihailimme kirkasta täysikuuta. Sää oli todella kaunis, järven pinta oli peilityyni ja usva hehkui pinnan yläpuolella ennen pimeän laskeutumista. Jouduimme hieman tekemään töitä löytääksemme uimarannana laiturin sankassa sumussa pimeässä. Onneksi jätin pienen lampun helpottamaan rantaan luotsaamista. Mukava kolmen tunnin iltalenkki. Tuli melottua järvi kaikkia rantoja ja lahdenpoukamia myöten.

 

13.10. 2012 oli syksyn paras melontasää. Ilma lähes tyyni ja mukava auringonpaiste. Meloimme Kaj Auran kanssa Porkkan merikylästä Dragesvikenistä aluksi suoraan etelään merivartioaseman edestä kapean salmen läpi. Tästä matka jatkui Rönnskärin  ja Träskönin välistä Mäkiluodon itäpuolelta etelään aina Porkkalan Kallbådan majakalle asti. Porkkalan Kallbådan majakka rakennettiin vuonna 1920 ja se on Suomen viimeinen miehitetyksi tehty merimajakka. Majakka kuului vuosina 1944-1956 Porkkalan Neuvostoliiton hallussa olleeseen vuokra-alueeseen ja se oli palauttamisen jälkeen pitkään todella huonossa kunnossa. Nykyisin majakka on kuitenkin kunnostettu ja automatisoitu. Se on kauko-ohjattu Harmajan majakalta käsin.

 

Osasin varoa onneksi etukäteen Kallbådanin luodon karikkoista ja kivistä ympäristöä, saimme pujoteltua kajakin karien välistä aivan majakan viereen rappusten alle ja nousimme maihin. Joku huoltomies istuskeli rantakalliolla lähestyessääme majakkaa, hän tuli myöhemmin juttelemaan muutaman sanan ennen kuin huoltoalus haki hänet pois rannasta. Mitää laituria luodolla ei ole, ainoastaan vanha helikopteritasanne, josta menee kävelysilta lukitulle ovelle. Otimme luonnollisesti runsaasti kuvia eri paikoista, erityisesti hylkeistä joita näimme useita majakan länsipuolella. Myös haahkoja ja telkkiä näkyi. Syötyämme eväät lähdimme jatkamaan matkaa. Kiersimme majakan ympäri ja jatkoimme luoteeseen Sommarnin lintusaaria kohtia. Tässä on kaksi Inkoon eteläisintä saarta, joiden välisestä kapeasta salmesta meloimme läpi ja rantauduimme suurempaan saareen. Saaressa oli Salpausselän harjua muistuttavaa matalaa nyrkinkokoista kivikasautumaa useissa paikoissa sekä hieno hiekkaranta. Muuten se oli hyvin laakea ja matala profiililtaan. Helmenä oli harvinaisen hieno autiotupa, jossa oli 6 makuupaikkaa patjoineen, sähköt ja sattumalta vielä lämmin puukamiina. Olisi ollut helppo jäädä yöksi paikalle. Jatkoimme kuitenkin tauon pidettyämme takaisin Träskönin pohjoispuolelta Porkkalan merikylän satamaan ja kotimatkalle. Matkaa tuli noin 35 km.

 

21.10. oli hieman sumuinen ja pientä sateen tihkua mutta muuten hyvä sää melomiseen. Meloimme Kain kanssa nyt Porkkalanniemen ja Upinniemen välisen sisäsaariston ympäri. Laskimme kajakin Vårnasin sillalta Kabanovintieltä, josta muutama vuosi sitten purettiin vanha neuvostoaikainen museosilta. Meloimme ensin jokea 2,5 km pohjoiseen lintutornille jossa käännyimme ympäri ja sitten takaisin etelään merenselkää ja salmea pitkin. Kiersimme Hylkanin ja Sandön komeat saaret ja tästä edelleen Länsi-Pukin ja Kallensaaren kautta takaisin Upinniemeä kohti. Lintusalmesta läpi ja tulimme Upinniemen selälle. Otimme kuvia Haukipään komeista kallioista ja jatkoimme Linlon saarta kohti. Kiersimme Linlon saaren ja ohitimme paluumatkalla myös Hilan leirikeskuksen. Matkaa tuli noin 33 km. Tämä oli Star 670 kajakin tämän syksyn viimeinen melontaretki. Kiva reissu kaiken kaikkiaan.

 

27.10. patikkaretkellä Markon, Matiaksen, Markuksen ja Juliuksen kanssa Kopparnäsissä Inkoossa. Meloin 51 kantatien vieressä olevalta sillalta Ingarskilanjoen mereen asti. Vettä oli todella hyvin, kertaakaan ei pitänyt nousta kajakista lukuunottamatta yhdessä koskessa olevaa pientä temppuilua kajakin jäätyä kivien väliin. Muutama koskikohta oli matkalla, oli aika jännää meloa kun välillä aurinko paistoi ja satoi lumiräntää. Matkaa tuli noin 10 km Kopparnäsin lounaiskärkeen Kallioniemeen, jossa oli mukava grillikatos. Marko kävin poikien kanssa läheisessä lintutornissa ja ehdin odottelemeen heitä Kallioniemen viereisellä saarella jonkin aikaa ennen rantautumista.  Grillasimme paikalla auringon laskiessa ja pitkään sen jälkeenkin.

 

3.11. meloin Tollsinjoen Kirkkonummen keskustasta lähtevältä kantatie 51 liittymäsillan kupeesta. Kaj oli mukana autolla ja kävi välietapeilla kahdella sillalla matkan varrella. Alkumatka oli aika hankala ja ryteikköinen, ellei vesi olisi ollu harvinaisen korkealla, matkasta ei olisi tullut juuri mitään. Vähitellen joki kuitenkin leveni ja parani, Peuramaan golfkenttä jäi vasemmalle puolelle ja mäki sekä torni näkyivät hyvin reitille. Eestinkylänkohdalla joki oli jo todella leveä, pysähdyin muutamalle ojaliittymälle pyörähtämään sekä tein havainnon jonkinlaisesta mahdollisesta metsästysalueesta tms. kahdella naamioidulla tornilla ja ruokintapaikalla. Matkaa tuli noin 8 km Saltfjärdenin lintutornille, jossa Kaj oli odottamassa. Alue on yksi 12 Natura 2000-alueeseen kuuluvasta lintujensuojelu- ja tarkkailualueesta. Melko korkeaa kaislikkoa joessa oli tästä merelle asti. Vaihdoimme melojaa tässä kohtaa ja Kaj meloi ensin sivu-uomien kautta Vårnasin sillalle asti. Vuonna 1982 museosillaksi julistettu neuvostoaikainen pioneerien rakentama silta jouduttiin purkamaan 2010 uuden sillan tieltä. Kävin maalaispuodin kautta hakemassa Kain Vårnäsistä. Ilma oli kolea mutta muuten hyvä.

 

18.11. olimme seurakunnan perheleirillä Juliuksen kanssa Kirkkonummen Hilan leirikeskuksessa. Leirin päätyttyä puoliltapäivin kävin kokeilemassa leirillä olevaa kanoottia,mikä ei tosin oikein onnistunut kovin hyvin. Avokanootti otti kaikki pärskeet sisään kohtalaisen kovasta vastatuulesta ja matka jäi siksi lyhyeksi. Pyörähdimme Teemu Selänteen mökin vierestä Valion mökin rantaan ja takaisin.

 

23.11. meloin Kaj Auran kanssa Vårnasin sillalta Ändholmenin saaren kiertäen kapeikosta kahden sillan alta. Tosi kiva melontapaikka, tosin matalalla vedellä ei välttämättä pääse läpi ko. paikasta. Kiersimme Järsönsalmelle ja Järsönjoelle vajaa kaksi kilometriä jossa käännyimme takaisin. Joki oli hyvä melottava korkealla vedellä. Kiersimme taas Linlon saaren ympäri ja sieltä samaa reittiä takaisin sillalle. Matkaa tuli noin 24 km.

 

25.11. meloimme taas samalla kokoonpanolla vuoden viimeisen retken Kirkkonummen Kantvikin satamasta kolmen kunnan alueella. Kantvikin satamassa oli portti, mikä aiheutti viivytystä. Emme viitsineet alkaa kantaa kajakkia kauempaa portin läpi, joten ajoimme Strömsbyvikenin lahden itäiseen pohjukkaan tehtään ohitse kiertotietä. Tästä saimme kohtuuhyvin kajakin veteen.

 

Siuntion saaristo tuli kierrettyä melkein kokonaisuudessaan lukuunottamatta muutamaa pikku luotoa Kalastajalahden lähellä. Aluksi ohitimme Stora Tallholmenin suojellut saaret, samaa lenkkiä mitä Kirkkonummen soutajien kirkkovenetreenit pitkälti vedetään. Tästä jatkoimme Svinön ja Kalvön saarten ja mantereen välisestä salmesta Koppärnäsia kohti. Sandfjärdenin kohdalla ylitimme Siuntion ja Inkoon välisen vesirajan. Lahdella oli pari todella idyllistä  retkeilyyn ja kajakilla hyvin maihinnousuun sopivaa pientä saarta. Kiersimme Klobbackan ja Gåsörenin (Hanhisaaren) sekä kävimme kääntämässä Kallioniemen idyllisellä reunalla Märagrundetin luodon. Tästä jatkoimme Stora Halsön saarelle, johon emme ehtineet nousta maihin hämärän alkaessa jo laskeutua, mutta näimme hyvin rannalla olevan mökin ja pienen laiturin. Kiersimme vielä Stora Träskön ja tästä pienessä kivassa myötätuulessa takaisin Kantvikin satamaa kohti. Ilma oli kiva, noin +5 C. Matkaa tuli kaikkiaan noin 26 km.

Saaret

Olen pitänyt tilastoa saarista, jotka olen kiertänyt joko melomalla tai soutamalla. Soutukin on tapahtunut puuveneellä vuorosoutumenetelmällä, jossa toinen soutaa ja toinen meloo veneen peräpäässä vuorotellen. Listaan on valittu saaret Suomen sadan suurimman järvi / merisaarten ryhmästä. Pienempiä saaria on tämän lisäksi toki paljon muitakin 100 suurimman ulkopuolelta. Sisävesisaaret on merkitty tummennettuina.

1. Partalansaari 170 km2 (Sulkava, Puumala) (yhteensä 10 kertaa Sulkavan suursouduissa 1999-2013  välillä)

  • Vuorosoutuvene

2. Lohjansaari 20 km2 (Lohja) 3 kertaa 2002- 2004 välillä                                              

  • Vuorosoutuvene

3. Laajasalo 8,4 km2 (Helsinki) 2004

  • Oasis

4. Isoluoto 22 km2 (Särkisalo) 2004

  • Star Duo 530

5. Ulkoluoto 16 km2 (Särkisalo) 2004

  • Star Duo 530

6. Emäsalo 34 km2 (Porvoo)2006

  • Oasis

7. Vessölandet 52 km2 (Porvoo) 2006

  • Oasis

8. Munapirtti 22 km2 (Pyhtää) 2006

  • Oasis

9. Kumlinge 23 km2 (Ahvenanmaa) 2007

  • Oasis

10. Enklinge 12 km2 (Ahvenanmaa) 2007

  • Oasis

11. Seglinge 10 km2 (Ahvenanmaa) 2007

  • Oasis

12. Kemiö 524 km2 (Kemiönsaari, Salo) 2007

  • Sea Lady

13. Kasnäslandet 8,1 km2 (Kemiönsaari) 2007

  • Sea Lady

14. Raippaluoto 160 km2 (Mustasaari) 2008

  • Avalon Elaine 570

15. Björkö 32 km2 (Mustasaari) 2008

  • Avalon Elaine 570

16.  Panike 6,5 km2 (Mustasaari) 2008

  • Avalon Elaine 570

17.  Pyhämaa 53 km2 (Uusikaupunki) 2009

  • Avalon Elaine 570

18.  Ahvenanmanner 685 km2 (Ahvenanmaa) 2010

  • Aquanaut

19.  Lemland 92 km2 (Ahvenanmaa) 2010

  • Aquanaut

20.  Eckerö 91 km2 (Ahvenanmaa) 2010

  • Aquanaut

21.  Lumparland 33 km2 (Ahvenanmaa) 2010

  • Aquanaut

22.  Vårdö 29 km2 (Ahvenanmaa) 2010

  • Aquanaut

23.  Äitsaari 74 km2 (Ruokolahti) 2011

  • Oasis

24.  Kyläniemi 23 km2 (Taipalsaari) 2011

  • Oasis

25.  Sarvisalo 28 km2 (Loviisa) 2011

  • Oasis

26.  Orslandet 11 km2 (Inkoo) 2011

  • Oasis

27.  Kivimaa 57 km2 (Kustavi) 2012

  • Aquanaut

28.  Kaurissalo 36 km2 (Kustavi) 2012

  • Aquanaut

29.  Vartsala 31 km2 (Kustavi) 2012

  • Aquanaut

30.  Degerö 47 km2 (Tammisaari) 2012

  • Star 670

31.  Hirvensalo 22 km2 (Turku) 2012

  • Aquanaut

32.  Kakskerta 21 km2 (Turku) 2012

  • Aquanaut

33.  Kuusisto 19 km2 (Kaarina) 2012

  • Aquanaut

34.  Satava 11 km2 (Turku) 2012

  • Aquanaut

35.  Ruissalo 8,8, km2 (Turku) 2012

  • Aquanaut

36.  Vahterpää 21 km2 (Loviisa) 2012

  • Oasis

37.  Otava 105 km2 (Naantali) 2013

  • Star 670

38.  Aaslaluoto 17 km2 (Naantali) 2013

  • Star 670

39.  Airismaa 12 km2 (Naantali) 2013

  • Star 670

40.  Luonnonmaa 28 km2 (Naantali) 2013

  • Star 670

41.  Soisalo 1638 km2 (Varkaus, Leppävirta, Kuopio, Heinävesi) 2014

  • Star 670

42.  Sääminginsalo 1097 km2 (Enonkoski, Savonlinna) 2014

  • Star 670

43. Sorsasalo 8,9 km2 (Savonlinna) 2014

  • Star 670

44.Leppäsalo 7,2 km2 (Leppävirta) 2014

  • Star 670

45.  Pyylinsaari 27 km2 (Heinävesi) 2014

  • Star 670

46.  Skärlandet 13,2 km2 (Tammisaari) 2014

  • Aquanaut

47.  Torsö 9,7 km2 (Tammisaari) 2014

  • Aquanaut

48.  Älgö 7,0 km2 (Tammisaari) 2014

  • Aquanaut

49.  Mussalo 9,5 km2 (Kotka) 2014

  • Artisan

50.  Kirkonmaa 7,9 km2 (Kotka) 2014

  • Artisan

51.  Kuutsalo 7,6 km2 (Kotka) 2014

  • Artisan

52.   Gullö 15 km2 (Tammisaari) 2014

  • Star 670

53.  Pellinki 9,7 km2 (Porvoo) 2014

  • Star 670

54.  Keipsalo 8,4 km2 (Loviisa) 2014

  • Avalon Avec

Melotut järvet ja lammet

Melottuja järviä ja lampia on kertynyt seuraavasti. Nämä on tarkemmin eritelty melontapäiväkirjoissani ko. retkikertomuksissa. (Ko. vuosi on ensimmäinen vuosi, jolloin olen melonut ko. järvessä.)

Tummennetut järvet ja lammet sijaitsevat joko kokonaan tai osittain Espoon alueella.

1.   Kirkkojärvi (Espoo) 2004

2.   Pitkäjärvi (Espoo) 2011

3.   Nuuksion Pitkäjärvi (Espoo) 2011

4.   Nupurinjärvi (Espoo) 2011

5.   Svartbäckträsket (Espoo) 2011

6.   Kvarnträsk (Espoo) 2011

7.   Dämman (Espoo) 2011

8.   Saarijärvi (Vihti ja Espoo) 2007  (Jari Oinas meloi, itse uin järven saaren ympäri)

9.   Bodominjärvi (Espoo) 2011

10. Lippajärvi (Espoo) 2010

11. Velskolan Pitkäjärvi (Espoo) 2012

12. Vääräjärvi (Espoo) 2012

13. Urja (Espoo) 2012

14. Kattilajärvi (Espoo) 2012

15. Kolmperä (Espoo) 2012

16. Hiidenvesi (Lohja, Nummi-Pusula, Vihti) 2006

17. Lohjanjärvi (Lohja, Sammatti, Karjalohja) 2006 (Suomen 51. suurin järvi)

18. Pitkäjärvi (Nummi-Pusula) 2007

19. Musterpyynjärvi (Nummi-Pusula) 2007

20. Savijärvi (Nummi-Pusula) 2007

21. Painionjärvi (Somero) 2012

22. Hirsjärvi (Somero) 2012

23. Saarentaanjärvi (Somero) 2012

24. Rautelanjärvi (Somero) 2012

25. Pusulanjärvi (Somero) 2012

26. Åvikijnjärvi (Somero) 2012

27. Pitkäjärvi (Somero) 2012

28. Hirsjärvi (Salo, Kisko) 1997

29. Saarenjärvi (Salo, Kisko / Raasepori) 2013

30. Orijärvi (Salo,Kisko) 2013

31. Määrjärvi (Salo, Kisko) 2013

32. Degernäs (Raasepori, Fiskars) 2013

33. Enäjärvi (Vihti) 2012

34. Poikkipuoliainen (Vihti) 2012

35. Tervalampi (Vihti) 2012

36. Huhmarjärvi (Vihti) 2012

37. Palojärvi (Vihti) 2012

38. Karhujärvi (Siuntio) 2012

39. Tjusträsk (Siuntio) 2012

40. Vikträsk (Siuntio) 2012

41. Storträsk / Bakträsk (Kirkkonummi) 2011

42. Pyhäjärvi (Säkylä) 2012 (Suomen 29. suurin järvi)

43. Saimaa (Ruokolahti ja Taipalsaari) 2011 (Suomen suurin järvi)

44. Valkjärvi (Nurmijärvi) 2011

45. Liesjärvi (Tammela) 2012

46. Arolammi (Riihimäki) 2014

47. Enäjärvi (Salo, ent. Suomusjärvi) 2014

48. Nummijärvi (Lohja, ent.Karjalohja) 2014

49. Sikajärvi (Lohja, ent. Karjalohja) 2014

50. Kurkelanjärvi (Salo, ent. Kisko) 2014

51. Päsärträsket (Raasepori, ent. Karjaa) 2014

52. Kyrksjön (Raasepori, ent. Karjaa) 2014

53. Borgbyträsket (Raasepori, ent. Fiskars) 2014

54. Lippajärvi (Espoo) 2010

55. Salkolanjärvi (Somero) 2014

56. Humaljärvi (Kirkkonummi) 2010 (Pekka Kuismin meloi, itse uin järven suurimman saaren (Storholmen) ympäri)

57. Haapavesi (Saimaa) 2014

58. Enonvesi (Saimaa) 2014 (Suomen 22. suurin järvi)

59. Pyyvesi (Saimaa) 2014

60. Orivesi (Saimaa) 2014 (Suomen 7. suurin järvi)

61. Puruvesi (Saimaa) 2014 (Suomen 11. suurin järvi)

62. Pihlajavesi (Saimaa) 2014 (Suomen 6. suurin järvi)

63. Unnukka (Saimaa) 2014 (Suomen 56. suurin järvi)

64. Kallavesi (Saimaa) 2014 (Suomen 10. suurin järvi)

65. Suvasvesi (Saimaa) 2014 (Suomen 18. suurin järvi)

66. Kermajärvi (Heinävesi) 2014 (Suomen 53. suurin järvi)

67. Ruokovesi (Heinävesi) 2014

68. Haukivesi (Saimaa) 2014 (Suomen 8. suurin järvi)

69. Äimisvesi (Saimaa) 2014

70. Varisvesi (Heinävesi) 2014

71. Valkeapäänlampi (Lapinjärvi) 2015

72. Sävträsket (Loviisa) 2015

73. Hammarträsket (Loviisa) 2015

74. Lehmijärvi (Salo, ent. Perniö) 2015

75. Mallusjärvi (Orimattila) 2015

76. Päijänne (Asikkala, Kuhmoinen, Muurame, Padasjoki, Sysmä, Jämsä, Jyväskylä, Toivakka) 2015 (Suomen 2. suurin järvi)

77. Repovesi (Kouvola) 2015

78. Tihvetjärvi (Kouvola) 2015

79. Vuohijärvi (Kouvola, Mäntyharju) 2015 (Suomen 52. suurin järvi)

80. Tervajärvi (Kouvola) 2015

81.  Lojulampi (Kouvola) 2015

82.  Luujärvi (Kouvola) 2015

83.  Tuusulanjärvi (Tuusula, Järvenpää) 2015

84.  Marsjön (Inkoo, Raasepori) 2015

85.  Maikkalanjärvi (Lohja) 2008

86.  Vanjärvi (Vihti) 2016

87.  Kuivajärvi (Tammela) 2016

88.  Pyhäjärvi (Tammela) 2016

89.  Suujärvi (Tammela) 2016

90.  Määrlammi (Tammela) 2016

91.  Lautiaisjärvi (Nurmes) 2016

92.  Nurmesjärvi (Nurmes) 2016

93.  Pielinen (Nurmes, Juuka, Lieksa, Joensuu) 2016 (Suomen 4. suurin järvi)

94.  Pyhäselkä (Joensuu, Rääkkylä) 2016 (Suomen 12. suurin järvi)

95.  Kiuruvesi (Kiuruvesi) 2017

96.  Haapajärvi (Iisalmi) 2017

97.  Porovesi (Iisalmi) 2017

98.  Nerkoonjärvi (Iisalmi, Lapinlahti) 2017

99.  Onkivesi (Lapinlahti, Kuopio) 2017 (Suomen 41. suurin järvi)

100. Pieni Ruokovesi (Lapinlahti, Kuopio) 2017

101. Suuri Ruokovesi (Lapinlahti, Kuopio) 2017

102. Immalanjärvi (Imatra) / Venäjä 2018

103. Pyhäjärvi (Kitee, Parikkala) / Venäjä 2018 (Suomen 21. suurin järvi)

104. Puulavesi (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Joutsa) 2018 (Suomen 13. suurin järvi)

105. Juurusvesi-Akonvesi (Siilinjärvi, Nilsiä, Kuopio) 2017 (Suomen 28. suurin järvi)

106. Pyhäjärvi (Tampere) 2016 (Suomen 39. suurin järvi)

107. Ryökäsvesi-Liekune (Hirvensalmi) 2018 (Suomen 78. suurin  järvi)

108. Fårträsket (Lammasjärvi) (Siuntio) 2019 (Soudettu veneellä)

109. Vikträsk (Siuntio) 2019 (Soudettu veneellä)

110. Tampaja (Kirkkonummi) 2019 (Soudettu veneellä)

111. Mallasvesi-Roine  (Valkeakoski, Pälkäne) 2019 (Suomen 42. suurin järvi)

112. Längelmävesi (Kangasala, Orivesi) 2019 (Suomen 36. suurin järvi)

113. Pälkänevesi (Pälkäne, Kangasala) (Suomen 85. suurin järvi)

114. Bruksträsket (Ruukinjärvi) (Inkoo, (Karjaa) Raasepori) 2020

115. Hivunlampi (Judinsalo) (Luhanka) 2020

116. Pielavesi (Pielavesi) 2020 (Suomen 43. suurin järvi)

117. Nilakka (Pielavesi, Tervo) 2020 (Suomen 25. suurin järvi)

118. Iisvesi (Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Kuopio) 2020 (Suomen 27. suurin järvi)

119. Niinivesi (Tervo, Rautalampi, Vesanto) 2020 (Suomen 60. suurin järvi)

120. Konnevesi (Konnevesi, Rautalampi, Vesanto) 2020 (Suomen 24. suurin järvi)

121. Kiesimä (Rautalampi) 2020

122. Keitele (Konnevesi, Vesanto, Viitasaari, Äänekoski) 2020 (Suomen 9. suurin järvi)

123. Kuhnamo (Äänekoski) 2020

124. Vatilanjärvi (Laukaa) 2020

125. Saraavesi (Laukaa) 2020

126. Leppävesi (Laukaa, Jyväskylä, Toivakka) 2020 (Suomen 65. suurin järvi)

127. Vesijärvi (Lahti) 2020 (Suomen 44. suurin järvi)

128. Oulujärvi (Vaala, Kajaani, Paltamo) 2020 (Suomen 5. suurin järvi)

129. Pyhäjärvi (Kouvola, Iitti) 2020

130. Konnivesi (Heinola) 2020 (Suomen 79. suurin järvi)

131. Mommilanjärvi (Hausjärvi) 2021

132. Ansiojärvi (Hausjärvi) 2021

133. Kernaalanjärvi (Janakkala) 2021

134. Vanajavesi (Janakkala, Hämeenlinna) 2021

135. Lappajärvi (Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi) 2021 (Suomen 33. suurin järvi)

136. Marsjön (Inkoo) 2021

137. Suomunjärvi (Lieksa) 2021

138. Jyväsjärvi (Jyväskylä) 2021

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy