Soisalo Runt 20.-27.8.2014

Soisalo on Suomen suurin saari ja samalla koko Euroopan sisävesien suurin saari, jonka kokonaispinta-ala on 1638 neliökilometriä. Se on Pohjoismaiden saarista 10. suurin ja Itämeren maiden (poislukien Venäjä) kolmanneksi suurin saari Ruotsin Gotlannin ja Viron Saarenmaan jälkeen. Soisalo sijaitsee Pohjois-ja Etelä-Savon rajalla. Saaren eteläkärjessä Tappuvirran lossin luona menee Pohjois-ja Etelä-Savon raja sekä samalla Varkauden ja Savonlinnan välinen raja. Saaren alueella on neljä kuntaa, Kuopio, Heinävesi, Leppävirta ja Varkaus. Soisalo on läntisen Leppävirran reitin ja itäisen Heinäveden reitin välinen alue, molemmat reitit laskevat Kallavedestä Saimaan Haukiveteen.

Keskiviikkoaamuna 20.8. olimme Anninan kanssa Varkauden kanavamuseon pihalla ja tavoitimme puhelimitse proystävällisen museon hoitajan, joka auttoi meitä paljon loppujen karttalehtien laminoinnissa. Suurkiitokset vielä kaikesta avusta!  Kävimme tutustumassa Taipaleen kanavan tornissa ja teimme matkavalmisteluja sekä pidimme välillä sadetta. Tutustuimme mm. kanavamuseoon ja Varkauden luterilaiseen kirkkoon. Lopulta keskiviikkoiltana seiskan jälkeen pääsimme vesille hotelli Kuntorannan laiturin kupeesta. Heti aluksi meloimme Pussilantaipaleen avokanavan läpi, jonka jälkeen pääsimme Unnukan selälle. Saimme kohtuullisen reippaan myötätuulen, joka siivitti mukavasti lentävää lähtömme. Tosin synkät pilvet seurailivat menoamme ja lopulta saimme reippaan sadekuuron niskaamme juuri kun Leppävirran kirkko saatiin näkyviin. Leppävirran mantereen erottaa kapea todella idyllinen kapea noin seitsemän kilometriä pitkä salmi Leppäsalon saaresta. Hämärä laskeutui ja huomasimme myös erikoisen poijun joka osoittautui rapumerraksi. Näytti olevan pari rapuakin sisällä. Jätimme ne tosin takaisin veteen. Salmi oli valaistu lyhdyillä, mikä loi hienon ensivaikutelman. Sade onneksi laantui aika vähiin. Huomasimme hyvin sopivan veneluiskan Leppävirran laivasataman vieressä ja päätimme leiriytyä tähän. Nurmikolla oli sopiva nurkkaus teltalle. Joku paikallinen mies kävi taskulampun kanssa varmistamassa, että kyseessä todella oli melojia.

Torstaina 21.8. oli parempi sää. Jatkoimme sillan alta kapeikon loppuun asti ja seuraava nähtävyys oli Konnuksen käsikäyttöinen kanava. Tästä jatkoimme Konnusveden ja Mustikan läpi Koiruksen selälle. Tässä kohtaa saimme ukkossadekuuron niskaamme, joka onneksi ei kestänyt kovin pitkään, mutta nosti silti nopeasti tuulen järven selällä. Kynsiniemen jatkeena oleva Kynsisaari osoittautui feikkisaareksi, tosiasiassa kyseessä oli maatäytteellä rakennettu kannas, jonka tosin pääsi alittamaan rakennetusta tunnelista. Emme kuitenkaan menneet lyhintä reittiä, vaan päätimme kiertää Kynsisaaren ja Hanhisalon länsipuolelta eli samalla tuulen puolelta. Onneksi saapuessamme Sotkan selälle tuuli tyyntyi ja pääsimme melomaan tyynessä Puutossalmen lossille. Vehkasaari peittää kiusallisesti lossin, jota ei saa näkyviin kuin vasta viime hetkellä. Tämän jälkeen sain näkyviin Kuopion Puijon tornin ja mäkihyppyrimäen. Anninan mahavaivat pakottivat meidät etsimään nopean pysähtymispaikan ja Honkasalon saari oli lähinnä. Tämä osoittautui pettymykseksi, mutta jäimme kuitenkin yöksi ko. saareen.

Perjantaina 22.8. jatkoimme melontaa Soisalon pohjoisinta kärkeä Ritoniemeä kohti. Ritoniemi on hulppea mennyttä aikaa henkivä vapaa-ajan keskus, jossa on ruokaravintola, tanssiravintola, mökkejä ja saunoja pitkän hiekkarannan äärellä Suottalahden rannalla. Suottalahti on kahden niemen, Ritoniemen ja Lamminnieman väliin jäävä kaunis laguunimainen alue. Grillikatokset, tenniskentät ym. infra on kaikki vain hylätty sillensä kun konkurssi on vienyt alueen kannattavuudelta pohjan. Sinänsä haikea katsoa mahtavia paikkoja, joista on vain muistot jäljellä. Jatkoimme tästä Vehmersalmea kohti aurinkoisessa säässä. Vehmersalmella pidimme tauon idyllisen hiekkarannan äärellä. Kyläterassi oli nätti, mutta kiinnitti huomiota ettei paikalla ollut meidän lisäksemme ketään kauniina kesäisenä perjantai-iltana. Tästä jatkoimme kohti Suvasvettä. Suvasvedellä on Suomen sisävesien kolmanneksi syvin kohta väylän vieressä, 90 metriä. Ainoastaan Päijänteessä ja Inarissa on syvempiä kohtia. Suvasvedellä tuuli nousi ollen noin 6-7- metriä sekunnissa. Aallokko oli hyvin hallittavissa mutta selkeästi kovempaa kuin ennen isoa selkää. Peesasimme Kukkarinselän aallokossa kaukana edellä menevää purjevenettä löytääksemme väylän oikean kohdan vastarannalta. Loisto näkyi Ukonkarilla Pöksän ja Ruutanan saarten välissä onneksi jo melko kaukaa ja pääsimme kapeikkoon ajoissa ennen hämärää. Meloimme ripeästi ja ehdimme Paimensaareen juuri hämärän laskeuduttua. Purjevene oli rantautunut samaan paikkaan. Kajakille sopivat rantautumispaikat olivat Paimensaarella vähissä, virallisen venerannan vieressä oli tasan yhdelle kajakille paikka ja yhdelle teltalle alustaa. Toki saaren muissa osissa pesutuvan rannassa ja lammasniityn rannassa on tilaa myös reilusti maihinnousuun isollekin porukalle.

Lauantaina 23.8. Paimensaaressa kului noin puoli päivää, paljon enemmän kuin oli alunperin suunniteltu. Kävimme purjehtijoiden kanssa tutustumassa saaren ainutlaatuisen hyvin säilyneeseen maanviljelyhistoriaan. Vanhat ulkorakennukset olivat avoinna, mylly ja pirtit sekä paja, verstas ja kuivurirakennus. Päärakennus oli vain lukittuna. Hiltusen perhe viljeli maata tilalla vuodesta 1920 vuoteen 1987 asti. Vanhasta myllystä löytyi sanomalehtiä vuosilta 1971 ja 1983, mm. Paavo Ruotsalaisen matkoista;) Tila on Tuusniemen kunnan hallussa. Kävimme morjestamassa myös lampaita niityllä ja bongaamassa vanhan savusaunan paikan, jostä muistona oli vain kiukaan kivet. Pesutupa oli myös toisella rannalla.

http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/historiakohteet/perinnetilatjamaisemat/paimensaarenperinneymparisto/Sivut/Default.aspx

Jatkoimme melontaa lopulta ja nousimme rantaan Palokissa museolaivan ja laiturin viereiselle hiekkarannalle. Tutustuimme Ronttopuistoon ja jäimme yöksi ko. paikan mökkiin, koska tarjolla oli myös sauna. Huippuystävällinen naapuri Merja Järvisalo heti Palokin rannassa tarjosi meille polkypyöriään lainaksi että pääsimme kylälle tutustumaan ja illalla hän tarjosi vielä lämpimät mehut ja karjalanpiirakat. Suuret kiitokset vielä avusta!  Saimme myös ladattua kännyköitä ja Ipadin. Kävimme pyöräilemässä Lintulan luostarissa illalla ja tapasimme pihalla ystävällisen nunnan, joka opasti meidät Koskijärven uimarantaankin. Ranta oli luostarin käytössä, joten kävimme vain pikaisesti laiturilla ja poistuimme. Kävimme illalla saunomassa ja kävin myös uimassa yllättävän viileässä vedessä Palokin rannassa.

Sunnuntaina 24.8. kävin sahamuseossa tutustumassa Palokin padottujen koskien historiaan sekä vanhoihin sahoihin ym. metsäteollisuuden tarvikkeisiin. Jatkoimme matkaa Varisveden läpi Karvion kanavalle, josta ohitimme hauskannäköisen pienen kosken käsikäyttöisen kanavan kautta. Saavuimme tämän jälkeen hetken päästä Kermajärvelle, joka oli minusta koko retken maisemaltaan viihdyttävin ja monimuotoisin todella kaunis järvi. Vasarasaaressa järven pohjoispäässä Kytöselällä oli laavu ja grillipaikka saaren länsipäässä. Kävimme tsekkaamassa tämän ja näytti olevan hyvä paikka tauolle ja myös leiriytymiseen. Jatkoimme melontaa järven selän ylitse ja Heinäveden komea kirkko näkyi koko ajan järven etelärannalla hyvänä maamerkkinä. Emme kuitenkaan suunnanneet Kermanrantaan, vaan Peltolahteen Martinsaaren eteläpuolelle ja tästä edelleen Kerman kanavalle. Pidimme Kerman kanavan jälkeen kylärannassa pitkän ruokailutauon ja valmistimme katoksessa trangia-ateriat sorsien väijyessä rantavedessä. Kävimme sisällä hotellin aulassa ja bongasin rannalta myös varattavan saunan. Illan jo hämärtyessä jatkoimme Vihovuonteen kanavalle ja tästä edelleen Väärän avokanavalle. Ruokovirralla ollut majoituspaikka oli pannut lapun luukulle ja toinen laavu oli niin jyrkän rannan takana että yöpymissuunnitelmamme meni täysin uusiksi. Jatkoimme pimeässä Ruokovedelle Karjalansaareen, mutta totesimme saareen länsipäätyyn merkityn telttailualueen sen verran kehnoksi että päätimme jatkaa Kolovedelle Pitkäsaareen asti. Pilpan kanavan valot saimme näkyviin pimeässä viereisen kosken kohistessa ja hetken kuluttua olimmekin Koloveden kansallispuiston alueella. Tutkimme pitkään Vierunvuoren kalliomaalauksia, joita piti näkyä, mutta todellisuudessa ne pysyivät piilossa vaikka meillä oli hyvät valot käytössä. Jatkoimme Vierunsalmen läpi Peukalosaaren kiertäen ja löysimme lopulta Kinkoselän Pitkäsaaren. Majoituimme vasta puoli kolmelta yöllä, suunnistus onnistui lopulta todella hyvin sähköisten laitteiden avulla.

Maanantai 25.8. meni pitkälti lepäillessä. Pitkäsaaren itäpäässä, jossa majoituimme oli myös kuusihenkinen saksalaisperhe majoittuneena kotaan. He olivat hyvin ystävällisiä ja jututtivat meitä melkein koko päivän. Maistoimme myös heidän riisiään ja lettupaistostaan, jotka olivat hyviä, Vielen Dank;)   Jatkoimme melontaa melko myöhään ja päivästä tuli ns. tynkäpäivä. Kiersimme Pienen Koloveden maisemia Koukkuniemessä, mm. Ritosalmen ympäri ja tästä jatkoimme takaisin Loikansaaren itäpuolelle. Eksyimme tässä vaiheessa Ison Koloveden puolella Kärängönlahdelle ja näimme mielenkiintoisen suorakulmion muotoisen hiotun näköisen rantakiven Loukunvuorella , jossa saattoi lukea vuosi 1940, melko himmeästi tosin. Korjasimme kurssin takaisin Kerman kapealle salmelle, joka johti reitin Pyylinsaaren itäpuolelle. Alkoi sataa ja ukkonenkiin jylisi, joten jouduimme majoittumaan Ruokolahden rantaan Pyylinsaarella ja rankkasade iskikin melkein koko yön ajaksi.

Tiistaina 26.8. jatkoimme taas täyspitkän melontapäivän Pyylinsaari kiertäen ensin Ruunavedelle ja tästä Heinäsaaren feikkisaari (todellisuudessa Heinäniemi) kiertäen Pyttyvedelle. Pyttyselällä bongasimme täysin sattumalta todella hienon kapean matalarantaisen saaren nimeltään Kauko-Lienan, jossa oli jäänteitä vanhasta grillistä ja mahdollisesti jostain muustakin rakennelmasta. Mahdollisesti saari on aiemmin ollut virkistyskäytössä, mutta hylätty jossain vaiheessa, koska puinen pöytä ja penkkikin olivat vielä jäljellä. Saari oli kapea ja todella loistava saari myös telttailua ajatellen, vaikkei tätä olekaan merkitty viralliseksi ulkoilusaareksi. Helppo rantautua ja lisäksi löysimme paljon makoisia kantarelleja. Kauko-Lienasta kaakkoon noin 400 metriä on persoonallisen näköinen Pyttykivi, joka myös kannattaa käydä lähempää katsomassa ja kuvaamassa. Ihamaniemennenän jälkeen käännyimme suoraan etelään poiketen väyläreitiltä ja kiersimme Naisenvirran kautta Niittysaaren ja Iso-Naisen saarten välistä. Kiikanselällä Palosaaren läheisellä luodolla bongasimme kotkanpesän. Kiersimme Ruotimonsaaren ja Kaitasaaren pohjoispuolelta lyhyempää reittiä veneväylältä poiketen. Saunasaarilla näimme kummassakin kaksi todennäköisesti haukanpesää aivan vierekkäin. Jatkoimme tästä Tappuvirran lossille, jossa rantauduimme pohjoispuolelle ja kävelimme noin 500 metriä kyläkauppaan lataamaan akkuja kirjaimellisesti ja muutenkin huilaamaan. Pidimme tauon kaupan pihalla ja evästimme trangiapäivällisen. Tästä jatkoimme edelleen Paavalinsaareen Linnansaaren kansallispuistoon Haukiveden Kuivaselällä, jossa yövyimme ja sytytimme myös leirinuotion. Tämä lämmitti mukavasti jo tässä vaiheessa iltaa ja retkeä.

Keskiviikkona 27.8. oli Grande Finale eli matkamme lähestyi maaliaan. Tästä suoraan väylää pitkin melomista Kuokanselän kautta Vuoriselälle. Vuorisaaren kohdalla Anninan Ipadin virta loppui. Tahkosalmen jälkeen Siitinselällä oli hyvin erikoinen nopea ja kapea sadekuuro, joka kasteli viuhkanomaisesti kevyesti vain muutaman sadan metrin säteellä meidät ohittaen mm. lähellä olevan veneen täysin. Akonniemen tehtaan kohdalla tuli vastaan todella paha haju, joka onneksi oli vain hyvin paikallinen. Meloimme Taipaleen kanavalle, jossa oli hieno kokemus nousta noin 4,5 metriä sulkukanavassa taas takaisin sille samalle vedenepinnan tasolle, mistä retkelle lähdettiinkin. Päätimme melonnan Kuntorantaan illansuussa. Kokonaismatkaa kertyi noin 250 km. Hieno kokemus ja retki monipuolisine maisemineen ja kanavineen!

Valokuva5785

Leppävirran iltavalojen loisteessa

Valokuva5788

Leiripaikka Leppävirran laivasatamassa

Valokuva5790

Huomautus (Murre;)

Valokuva5794

Leppävirran laivasataman laiturilla

Valokuva5805

Konnuksen kanavalla

Valokuva5807

Konnuksen kanava

Valokuva5831

Sotkanselkä

Valokuva5834

Puutossalmen lossi Sotkanselän ja Kallaveden rajalla

Valokuva5837

Honkasalon saari Kallavedellä

Valokuva5908

Suvasveden Ohtokari auringonlaskun aikaan

Valokuva5921

Purjehtijoita Paimensaaressa

Valokuva5996

Paimensaaren tilan päärakennus

Valokuva5964

Tarkkaa käsityötä oleva lukko ulkorakennuksen ovessa

Valokuva5937

Vanha mylly

Valokuva5955

Aura-olutta vuodelta X

Valokuva5967

Moderni jalkatuki

Valokuva6045

Koskijärven rannalla Lintulan luostarin alueella

Valokuva6062

Ronttopuisto Palokissa

Valokuva6073

Palokin sahamuseo

Valokuva6081

Lintulan luostari

Valokuva6133

Karvion kanava

Valokuva6143

Pullasorsa Kermalla

Valokuva6114

Kerman kanavalla

Valokuva6162

Vihovuonteen kanava

Valokuva6168

Väärän avokanava

Valokuva6171

Pilpan kanava

Valokuva6191

Pitkäsaaren saksalaiset

Valokuva6204

Pieni Kolovesi Ritosalmen lähellä

Valokuva6215

Erikoinen hiotun näköinen kivi Koloveden Loukunvuoren länsiosassa Kärängönlahdella

Valokuva6236

Männylle tehty suora kasvualusta Kauko-Lienan saaressa

Valokuva6238

Kauko-Lienan saaren salpausselkämäinen kapea keskiharjanne

Valokuva6239

Kauko-Lienan kantarellisatoa

Valokuva6246

Pyttykivi Kauko-Lienan lähellä

Valokuva6264

Tappuvirran lossin lähellä

Valokuva6304

Taipaleen kanavalle tulossa

Valokuva6308

Kanavan sisällä nousussa

Valokuva6281

Paavalinsaari Linnansaaren kansallispuistossa Haukivedellä

Valokuva5838

Honkasalo

Valokuva5860

Ritoniemen laguuni

Valokuva5912

Suvasveden Kukkarinselkä auringonlaskun aikaan

Valokuva5914

Suvasveden Ohtokari väylän suulla

Kuntoranta

Maalissa jälleen Kuntorannassa Varkaudessa 27.8.2014!

Valokuva6125

Vasarasaari Kermajärven pohjoispuolella

Valokuva6130

Kermajärven selkä. Suoraan etualalla Heinäveden kirkon torni

Valokuva5893

Vehmersalmen rantaterassi

Valokuva5924

Paimensaaren kartta

Valokuva5962

Paimensaaren lampaita silittelemässä

Valokuva6082

Lintulan luostari sisältä

Valokuva6145

Kerman saunarakennus

Valokuva5845 Valokuva5846 Valokuva5865 Valokuva5891 Valokuva6190 Valokuva6278

Soisalo pohjoiskärki. 1 jpg

Soisalon pohjoiskärki

Soisalo pohjoiskärki

Annina ja Henri Soisalon pohjoiskärjen kohdalla

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s