Venuksen taikaa 6.6.2012

Viritin aikaisen herätyksen pitkän harkinnan jälkeen ja menin aamulla ennen seitsemään Kaivopuistoon Ursan torniin monen muun kanssa ihmettelemään ja tirkistelemään taivaalle, josko Venusta näkyisi kiertämässä Auringon edessä. Pilvet harmittavasti estivät tämän. Tornin hoitajan Sakari Lehtisen mukaan muutama onnekas oli hetken nähnyt kaukoputkella ilmiön hyvin lyhyesti pilvien raosta. Viimeksi sama ilmiö näkyi Suomessa kesäkuussa 2004 ja seuraavaksi joskus 2117 eli pitänee mennä jonnekin muuhun maahan etsimään tätä tähdenlentoa sitä ennen;)

Ursan tornissa aamulla 6.6.2012

Saturnuksen Renkaat 14.3.2015

14.3.2015 aamuyöllä viideltä oli suuri hetki astronomian harrastuksen kannalta. Onnistuin vihdoin näkemään ensimmäistä kertaa Saturnuksen legendaariset renkaat omalla kaukoputkellani viideltä aamuyöllä omalta pihalta. Planeetta oli melko kaukana alhaalla horisontissa, mutta erotin kuitenkin renkaat vaikkakin hieman utuisesti. Hieno kokemus kaiken kaikkiaa:D

Jupiterin kuut 13.3. 2015

Illalla 13.3.2015 katsoin Päivin kanssa Jupiteria, vyöt ja kolme kuutakin näkyi selvästi. Yksi neljästä suurimmasta oli ilmeisesti planeetan takana katveessa.

 

 

Jupiterin kuut 11.2.2015

Vein kaukoputkeni Keski-Espoon MLL isä-lapsikerhoon tiistai-iltana, jolloin katselimme yhdessä poikien kanssa hieman planeettoja, Juliuskin näki ensimmäistä kertaa Jupiterin ja tämän kuut.

Kerhon ohjaaja Markus Lintinen tiirailemassa Jupiteria

 

Oman kaukoputken virittäminen 6.2.2015

Oman kaukoputken asentaminen venyi lopulta kaksi vuotta. Onneksi Ursan uusi torninhoitaja Jaakko Visuri briiffasi putken asentamisessa ja sain tämän toimimaan visuaalisten havaintojen tekemistä varten.

Vanha kaukoputki museossa. Tällä on katsottu Venusta alunperin 1700-luvulla

Tähtitieteellinen museo

Päärakennus

 

Skywatcher Skymax 127 kaukoputki 16.1.2013

Ostin  oman kaukoputken Skywatcher Skymax 127-mallin 16.1.2013 ja kävin myös torninhoitaja Sakari Lehtisen pitämän kaukoputkikurssin.

Saturnus 12.3.2012

12.3. 2012 näin ensimmäistä kertaa Saturnuksen paljaalla silmällä ja toki myös kiikarilla, mutta oma 10 + 50 mallini ei hirveän tarkasti kuitenkaan suurentanut. Talvella 2012 oli muutenkin todella hyvät tähtitaivaan näkymät, Venus ja Jupiter olivat ns. vierekkäin koko talven ajan, lisäksi näkyi myös Mars, Jupiter ja Saturnus mielekkääseen ilta-aikaan.

Ursan tähtitorniekskursio 10.2.2012

Kävin illalla Ursan tornissa Kaivopuistossa illalla, sää oli riittävän kirkas tähtitaivaan katseluun. Kaukoputkien lasit olivat 20 cm  halkaisijaltaan (jos oikein muistan) ja näyttivät joka tapauksessa aika hyvin varsinkin Jupiterin sekä tämän neljä kuuta. Jupiterin kaksi vyötä erottuivat pinnassa ja neljästä kuusta kolme oli planeetan toisella ja yksi vastakkaisella puolella. Katsoimme myös Venusta, joka näkyi kirkkaasti mutta painui aikaisemmin horisonttiin. Venus on lähempänä Maata mutta ilmakehän väreily hieman rajoitti planeetan kirkkautta Jupiteria enemmän. Katsoimme myös kirkasta Sirius-tähteä, Orionin tähtisumua ja Seulasten kirkasta ja monenkirjavaa tähtijoukkoa. Lopuksi ohjaaja suuntasi kaukoputken kohti Marsia, joka erottui selvästi punertavana eteläisellä taivaalla. Jupiter ja Venus olivat läntisellä taivaalla.

Pakkanen oli noin -20C mutta tornissa oli silti ihan ok oltavat tällä kertaa. Lähtiessäni tuli katsottua vielä Otavaa, Pohjantähteä ja Pientä Karhua.

Pirkan 60. Juhlahiihto 1.3.2015

Onneksi nyt oli sen verran parempi talvi että Pirkan juhlahiihto päästiin hiihtämään vuoden myöhässä. 60. hiihtohan olisi tullut jo viime vuonna 2014, mutta ensimmäistä kertaa tuolloin kisa jouduttiin kokonaan perumaan lumettomuuden takia. Ensimmäinen Pirkan hiihto hiihdettiin vuonna 1955. Keli oli nytkin melko haasteellinen, liisterikeli hidasti melkoisesti menoa. Hiihdin Jarin kanssa yhdessä Kyröskoskelle asti, aiemmalta reppuhiihdolta tuttu Jorma Rantanen oli myös pitkään aikaa mukana, mutta hän päätti keskeyttää Kyröskoskelle vaikean kelin ja heikotuksen takia. Jari lähti kirittiämään ja vetämään kovempaa Rokkakoskelta 66 km kohdalta eteenpäin Pentinmaalle 75 km huoltopisteelle asti. Tavoitteena oli ehtiä maaliin hyvissä ajoin ennen maalin sulkemista. Sain hänet kiinni Pentinmaan ja Julkujärven välissä noin 78 km kohdalla ja Kyröskosken jälkeisen uupumuksen alettua hellittää pystyin kiristämään vauhtia jonkin verran loppua kohti. Loppuaika oli 12 h 35 min kuudennessa Pirkan hiihdossani. Jari hiihti jo peräti 42. hiihtonsa aikaan 12 h 40 min. Loppu hyvin, kaikki hyvin:)

Hiihdon lähtöasetelmat Niinisalon koululla:D

Koulun liikuntavaraston itse kyhätty nukkumasoppi

Lähtöportti varuskunnan lähellä Niinisalossa

Jämijärvi 20 km kohdalla

Puolimatkan Krouvi:)

Jorma Rantasen hieno elektrokardiometri jolla myös mittasin oman sykkeen ja rytmikäyrän

Jari Kyröskoskella

Kyröskosken sellutehdas

Maalissa kelpaa jo irrotella:)

 

Kuopion Lentävä Kalakukko 20.-22.2.2015

Kuopion ekskursio oli tällä kertaa melkoinen katastrofi. Sain ennakkotietoa että jää olisi kohtuullisen hyvässä hiihtokunnossa mutta toisin kävi. Menimme Anniinan kanssa Helsingistä Ilkan luokse yöksi perjantaina ja lauantaina oli tarkoitus hiihtää Hauto-Koistin mökkisaunasaarelle. Jää oli kuitenkin täynnä vettä sekä pahoja railoja joten jouduimme vetäytymään lähtöpisteelle takaisin rantaan. Kävimme seuraavana päivänä yrittämässä Pohjois-Kallaveden puolella Särkän saarelle, mutta sekin jäi haaveeksi. Hiihdimme nipin napin Laivonsaaren Nimismiehennokan grillikatokselle tauolle ja sitten takaisin vetistä latua pitkin. Hiihtoa tuli yhteensä vain noin 10 km suunnitellun 60 km sijaan. Retki oli totaalinen mahalasku, mieleen jäivät tietty muuten Puijon torni sekä Kuopion kauppahallista ostettu kalakukko tuliaisiksi. Kävin myös tutustumassa Kuopion torin laidalla olevaan komeaan kaupungintaloon.

Kuopion kaupungintalo vuodelta 1882

Johan Henrik Tavastin patsas

Kustaa III patsas

J.V. Snellmanin patsas Kuopion kirkkopuistossa tuomiokirkon edessä

Anniina ja Ile lähdössä Etelä-Kallaveden suuntaan

Vesihiihtoa…

Pysäköintiä kuopiolaisittain;)

Ilkka ja Laivonsaari

Henri Nimismiehennokalla Laivonsaaressa

Ilkka Laivonsaaren Nimismiehennokan taukopaikalla