Meloin Porvoonjoen kahdessa osassa huhti-toukokuussa 2015. Tarkoitus oli meloa kaksi kolmannesta melottavasta kaikkiaan 90 kilometrin osuudesta, jonka yläjuoksu alkaa Lahden Hennalasta. Eli toisin sanoen suurin osa koko Porvoonjoesta, joka nyt oli mahdollista.
Aloitin urakan 14.5. alajuoksulta Askolasta Vakkolankosken alapuolelta, josta merelle tuli noin 20 km. Henttalankoski oli 500 metriä pitkä koski, vaikka joen virtaama oli lähes 20 kuutiota sekunnissa, koski oli hyvin leppoisa laskettava ilman mitään ongelmia. Strömsbergin padottu koski oli ainoa kantaen ohitettava paikka tällä pätkällä. Kantomatkaa tuli tosin muutama sata metriä, jossa osan saattoi tosin vetää kajakkia pellon reunaa pitkin. Porvoo on Turun jälkeen Suomen toiseksi vanhin kaupunki, joka sai ensimmäisen kerran kaupunkioikeudet jo vuonna 1380. Keskustan näkymä joelta on hieno ja suorastaan vaikuttava kajakista nähtynä kesäisessä ilta-auringossa. Vanha keskiaikainen tuomiokirkko 1400-luvulta ja punaiset makasiinit jokivarressa ovat hyvin omaleimaisia nähtävyyksiä. Lopuksi kävimme vielä patikoimassa Sikosaaren luontopolun ja poikkesimme myös lintutornissa.
Meloin toisen osuuden 23.5. jolloin aloitin melonnan Mallusjärven pohjoispäästä. Mallusjärvi on tänä vuonna 150 vuotta täyttävän Orimattilan kaupungin suurin järvi, komea lintujärvi juuri tähän aikaan vuodesta. Järven itäpäässä olevat Kapeen kalliot ovat jyhkeitä järvelle päin nähtynä. Tuuli oli melko voimakasta ja kajakkini pääsi jo hiukan surffaamaankin ajoittain isolla selällä. Saapuessani Vähäjoelle, pienelle yhdysjoelle ennen Porvoonjokea jouduin heti kantamaan kivisen kosken sillan alitse. Tämä yhdysjoki oli melko ryteikköinen josta nipin napin selvisin ilman muita kantamisia. Vinkkinä melojille että kannattaa varata pieni saha tms. mukaan tähän pätkään. Luonto oli tosin hienoa tälläkin välillä ja näin mm. ketun melko läheltä alle 20 metrin etäisyydeltä sorsia kyttäämästä. Päästyäni Porvoonjoelle muutaman kilometrin väännön jälkeen matkanteko nopeutui ja helpottui taas huomattavasti. Vähä Mallusjoella Ruhan tilan siltojen kohdalla lehmät tulivat tekemää harvinaisen uteliaasti tuttavuutta rantaan kajakkini kanssa, jote ne nuuhkivat ja nuoleskelivat. Piti jo varoa etteivät kolhi kajakkia ja minua nurin rantaveteen;)
Naarkoskella on padottu koski, jossa tulee muutama sata metriä kantoa suvantoveteen asti. Tämän jälkeen tuleva Myllykoski on myös ohitettava maitse kantamalla, ellei ole koskikajakkia tms. käytettävissä. Roiponkoski eli Syvänojankoski oli haastavin ja samalla ehkä jännin / hauskin Porvoonjoen melomistani koskista. Koski alitti korkean sillan jolta kävin ensin tarkistamassa tilanteen. Keskireitillä näytti olevan laskettava linja, jonka päätin lähteä melomaan kypärä päässä ja kaikki varusteet takatilassa. Koski on noin 150 metriä pitkä ja kivikkoinen mutta tällä vedenkorkeudellä pääsin hyvin kuitenkin läpi pienillä kiven kolahduksilla. Kirveskallio eli Neidonkallio on seuraava komea nähtävyys reitillä, jonka vastapäätä ovat Askolan kuuluisat hiidenkirnukalliot. Niissä kannattaa ehdottomasti poiketa tutustumassa. Onkimaakosken jälkeen olevasta suvannosta Marko poimi minut auton kyytiin ja päätimme ohittaa vaaralliseksi luokitellun Hiirkosken maitse. Laskin pellolta kajakin takaisin ja meloin loppumatkan Askolan kirkonkylän ohi Vakkolankosken padolle asti. Matkaa päiväretkelle tuli noin 40 km eli yhteensä Porvoonjokimelontaa noin 60 km.
Mäntsälän seurojentalo
Talvisodan muistomerkki seurojentalon ulkoseinässä
Suurten nälkävuosien muistomerkki vuosina 1866-1868 Mäntsälän kirkonkylällä
Mäntsälän kirkko
Orimattilaan kuuluvan Mallusjärven Kapeen jyhkeät rantakalliot järven itäpäässä
Vähäjoen koski Mallusjärven ja Porvoonjoen välissä
Vähäjoen kosken vanha silta
Lehmät tekivät tuttavuutta Vähä Mallusjoen kylässä
Erikoinen rakennelma jokipenkassa
Savijoen grillikatoksella tauolla
Naarkosken padottu koski alajuoksulta päin kuvattuna
Myllykoski on myös normaaliretkivarustuksella kantaen ohitettava koski
Roiponkoski eli Syvänojankoski on mahdollista laskea onnistuneesti oikealla vedenkorkeudella ja virtaamalla
Neidonkalliot Askolan Hiidenkirnuja vastapäätä
Henri syvimmässä hiidenkirnussa
Kirnurannalla kirnuamassa;)
Kirnuja vahtiva Louhi 🙂
Porvoonjokeen yhtyvä Torpinjoki
Hiirkoski ennen Askolan keskustaa on myös laskukelvoton ilman erityisiä koskimelontavarusteita ja osaamista
Lähtöasemissa Vakkolankosken jälkeisellä suvannolla
Henttalankoski oli komea ja kiva virtaus aivan Askolan ja Porvoon rajalla
Strömsbergin koski on myös padottu ja ohitettava kantamalla
Porvoon tuomiokirkko ja vanha kaupunki ilta-auringossa toukokuussa 2015
Keskustan jokivarren vanhat makasiinit
Marko Sikosaaren rannalla retken päätepisteellä
Jotta Totuus ei unohtuisi myöskään Sikosaaren lintutornilla 😉
Henrin Urheilublogi 