Stora Hallsö 24.10.2015

YK:n perustamisen 70-vuotispäivänä teimme retken Inkoon ja Siuntion rajalla olevaan Stora Hallsön saareen Markon kanssa ja Julius oli mukana kolmikon keskipenkissä. Sää oli kaunis ja kirkas. Lähdimme liikkeelle Kopparnäsin hiekkarannalta ja meloimme noin 3 km saareen. Rantauduimme lahdenpoukamaan rantakivet ensin väistettyämme ja menimme tutustumaan saaren saunaan. Paikalla oli peräti neljä eri venekuntaa, joista kolme oli purjeveneitä ja saunaan oli olemassa varauslista vielä tähän aikaan vuodesta;)   Lisäksi oli kaksi kumikanoottimelojaa. Patikoimme saaren ympäri ja kiikaroimme merelle. Sommarnin autiotupasaari ja Porkkalan majakkakin näkyivät hyvin kiikarillani noin 12-17 km etäisyydellä saaren etelärannalta. Saaressa on myös korkeita paikkoja ja komeita rantakallioita varsinkin eteläpuolella. Sisko, Matti ja Jorma tekivät päivälenkin Sommarnille ja tulivat yöksi saareen. Lähdimme saunottuamme ja uituamme takaisin juuri auringon laskiessa. Ehdimme rantaan juuri kun pimeys laskeutui. Hieno päivä kaiken kaikkiaan.

Linkki Petrin kuviin

https://photos.google.com/share/AF1QipPLpGp5FopU-O3bXIec3khfmwRrrBRz4GBSbuMOmmph9D1Zw8-CMbKB5lf_cR48Mg?key=eTRUeWR0UGV3Q1pfcmJBb3pQR3hwUldFa1V3YTdB

Valokuva0971

Kopparnäsin rannalla lähtöasemissa

Valokuva0995

Stora Hallsön rantakalliolla

Valokuva1004

Näkymä eteläkalliolta Porkkalan majakan suuntaan

Valokuva1006

Julius eteläkallioilla

Valokuva1018

Saunomassa

Valokuva1019

Sauna

Inkoon Kavalahti 9.-11.10.2015

Olin Dianan kanssa Otavaeltajien viikonloppuretkellä Inkoon Kavalahdessa Marsjönin järven rannalla kauniina kirkkaana viikonloppuna. Oli monenlaisia rasteja, mm. melontarasti kanootilla jossa läheisessä luodossa piti käydä kuittaamassa käynti väriainepullon avulla. Ensiaputaitojen harjoittelu, taikasauvan vuoleminen, puutyöt ja monet muut perinneasiat olivat myös ohjelmassa. Iltaisin saunottiin ja käytiin pulahtamassa myös järvessä. Vaikka Diana oli viisivuotiaana vielä virallisesti alaikäinen, leiri meni kivasti ja tykkäsimme molemmat tästä kovasti.

Valokuva0880

Kavalahden päärakennus

Valokuva0885

Lipunnosto aamulla

Valokuva0892

Melontatehtävä luodolla

Valokuva0901

Aamutunnelmia

Valokuva0906

Grillattua tikkupullaa

Uidut joet

Jokia joissa olen käynyt uimassa (vuosi kertoo minä vuonna ensimmäisen kerran)

SUOMESSA

  1. Kiskonjoki 1988
  2. Toijanjoki 1990
  3. Salonjoki 1993
  4. Kitkajoki 2003
  5. Espoonjoki 2004
  6. Nummenjoki 2006
  7. Pusulanjoki 2006
  8. Kymijoki 2011
  9. Vuoksi 2011
  10. Kokemäenjoki 2014
  11. Oulujoki 2015
  12. Vantaanjoki 2015
  13. Pielisjoki 2016
  14. Aurajoki 2016
  15. Simojoki 2017
  16. Oulankajoki 2019
  17. Kitinen 2019
  18. Kemijoki 2019
  19. Ivalojoki 2019
  20. Juutuanjoki 2019
  21. Tenojoki 2019
  22. Inarijoki 2019
  23. Tornionjoki 2019
  24. Iijoki 2019
  25. Koitajoki (Venäjä ja Suomen puolella Ilomantsi ja Eno) 2020. Uin Möhkönkosken ja Lylynkosken läpi Koitajoessa.
  26. Loimijoki 2020
  27. Vuolijoki 2020
  28. Porvoonjoki 2021
  29. Kyrönjoki 2021
  30. Lapuanjoki 2021
  31. Ähtävänjoki 2021
  32. Pyhäjoki 2021
  33. Siikajoki 2021
  34. Muhosjoki 2021
  35. Kiiminkijoki 2021
  36. Olhavanjoki 2021
  37. Kuivajoki 2021
  38. Kalajoki 2021
  39. Siiponjoki 2021
  40. Lestijoki 2021
  41. Perhonjoki 2021
  42. Kruunupyynjoki 2021
  43. Purmonjoki 2021
  44. Siuntionjoki 2022
  45. Harvsån 2022

Ulkomailla

  1. Tejo-joki Portugali 2012
  2. Kaarasjoki Norja 2019
  3. Lemmijoki Norja 2019
  4. Goahtemuorjohka Norja 2019
  5. Raisinjoki Norja 2019
  6. Målselva Norja 2019
  7. Barduelva Norja 2019
  8. Salangselva Norja 2019
  9. Singalanjoki Norja 2019
  10. Kainuunjoki Ruotsi 2019
  11. Indalinjoki Ruotsi 2022
  12. Dalinjoki Ruotsi 2022
  13. Gidejoki Ruotsi 2022
  14. Ångermanjoki Ruotsi 2022
  15. Uumajanjoki Ruotsi 2022
  16. Skellefteånjoki Ruotsi 2022
  17. Piitimenjoki Ruotsi 2022
  18. Luulajanjoki Ruotsi 2022
  19. Rånejoki Ruotsi 2022
What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Parainen Runt 11.-12.9.2015

Teimme Matin ja Jorman kanssa melontaretken tavoitteena kiertää ns. vanha Kanta-Paraisten saaristo kokonaan kahdessa päivässä. Matka oli 95 km, joten tavoite oli melko kova, mutta täydellisesti suunnitelmiin sopinut sää auttoi meitä paljon tämän tavoitteen saavuttamisessa. Erityisesti sunnuntaina myötätuuli siivitty kajakkimme hurjiin nopeuksiin, Avalon Avecilla 12,5 km/ h. Jorma pääsi yksiköllä Avalon Elainella vielä aavistuksen verran kovempaa, huippunopeus 12,9 km/h.

Lähdimme liikkeelle lauantaina 11.9. 2015 Kuusiston salmesta Kaarinan uimarannasta myötäpäivään. Aluksi alitimme Paraisten ja sitten Harvaluodon sillan. Pidimme lounastaukoa päästyämme Paimionselkään jonkin matkaa eteenpäin. Kalastajiakin oli liikkeellä. Havahduttavin ja samalla järkyttävin löytömme oli Bådanin luodolla Kemiönsaaren kunnan puolella, jossa huomasimme oman vessatauon aikana kymmenittäin kuolleita ja vahvan perustellun epäilyn mukaan tahallisesti tapettuja merimetsoja omillaan pesillään. Sää oli kirkas eikä tuula juuri ollut. Illaksi saavuimme Höglandin saareen, joka oli komea saari korkean kallion ja näkötornin kera. Yövyimme teltassa saaren rannassa. Illalla kävimme juuri ennen auringonlaskua näkötornissa katselemassa komeita Saaristomeren kansallispuiston maisemia. Ensimmäisen päivän melonta oli 46 km.

Sunnuntaina 12.9.2015 teimme kierroksen saaren luontopolulla ja kiipesin lähes nelinkontin polun loputtua kallion päälle näkötornille saaren eteläpäästä. Saarella oli talonpoikaishistoriaa, oli mm. vanhan tuvan kivijalan jäännökset, pelto ja maakellarin jäännökset kalan ja hylkeenpyynnin kylmäsäilytystarkoituksessa. Aamupalan ja kulttuurikierroksen jälkeen lähdimme reippaan tuntuisessa myötätuulessa kohti Paraisten Porttia ja tästä edelleen kohti Nauvon lossia, jonne matkaa tuli noin 20 km. Sitten edelleen pohjoiseen, pidimme lounastauon idyllisessä Sandholmenin saaressa lossin lähistöllä. Myöhemin näimme mm. Airiston Helmen sataman ja Orisgrundetin eli Orhisaaren tutkamastot. Reipas myötätuuli siivitti menoamme ja nopeutti matkatekoa merkittävästi. Oikeastaan keli ei olisi voinut olla parempi. Kakskerran suntti oli kiva kohde ja tässä kohtasimme jonkun krampin saaneen selkälokin, jota tutkimme jonkin aikaa. Otimme lokin kiinni vedestä ja luulimme sen aluksi jääneen siimaan kiinni jalastaan tms. Lokki vaikutti kuitenkin kaikin puolin terveeltä ja laskimme sen tarkastelun jälkeen takaisin vesille. Loppumatka olikin selvää melontaa takaisin rannalle noin 29 km. Sunnuntain kokonaismatkaksi tuli 49 km. Kiersimme tällä retkellä Kuusiston saaren, Harvaluodon, Kirjalansaaren eli Lielahdensaaren, Lemlahdensaaren, Atun, Stortervolandetin, Ålönin ja Kakskerran eli kahdeksan Suomen 100 suurimmasta merisaaresta 🙂

Linnki Jorman kuviin ja filmiin;

http://ruskio.fi/2015parainen/

Valokuva0377

Henri ja Matti Harvaluodon sillan kohdalla

Valokuva0406

Bådanin merimetsojen surullinen joukkokuolemasaari

Valokuva0407

Merimetson jäänteet

Valokuva0422

Höglandissa

Valokuva0429

Näkymä Höglandin näkötornista auringonlaskun aikaan

Valokuva0433

Näkötorni

Valokuva0459

Näkymä näkötornista päivällä

Valokuva0520

Sandholmenin hieno hiekkasaari lähellä Nauvon lossia

Valokuva0549

Selkälokin motitus Kakskerran suntissa

Valokuva0550

Kiinniotto

lokki 1

Selkälokki tarkkailussa ennen veteen laskemista

Parainen Runt

Paraisten kierto

 

Orrengrundin majakka ja Viirisaaret 6.9.2015

Kuulaana sunnuntaina meloimme Vahterpään eteläkärjen kivikkoisesta ja matalasta Söderbystä ensin Orrengrundin majakalle ja tästä edelleen Mustaviirin saareen. Lopuksi poikkesimme nopeasti Pitkäviirin eteläpäässä ennen kuin pimeys, sade ja nouseva tuuli alkoivat aiheuttaa enempää haittaa. Viimeiset 9 kilometriä Pitkäviirin länsipäästä suoraan himmeänä heikosti näkyvää Vahterpään Söderbyn linkkimastoa kohti tulimme täydellä vaihteella, koska tuuli nosti aallokon vaahtopäiseksi ja ukkosalamat valaisivat välillä muuten synkkää taivasta. Mutta se on kokonaan jo toinen tarina…

Orrengrundin vanha kivinen tunnusmajakka on suljettu, mutta ulkoa päin se on hienon näköinen vuosimallia 1858. Korkeus on 22,6 metriä. Saaressa on myös vanha luotsitupa vuodelta 1802 ja uusi käytössä oleva asema vuodelta 1957. Saarella oli harvinaisen paljon villijäniksiä ja useita puolustusvoimien ylläpitämiä rakennuksia, mm. merivartioasema.

Mustaviirin saari on todella komea ja suositeltava matkakohde, rantautuminen onnistuu kajakilla kohtalaisesti mutta ranta ei ole kovin helppo muuten mataluutensa ja kivikkoisuutensa ansiosta. Saarella on luontopolku, jonka kohokohta on Struven ketjun Suomessa oleva eteläisin piste ja vanhan kolmiomittausaseman jäänteet vuodelta 1833. Tämä on myös yksi Suomessa olevasta seitsemästä UNESCO:n maailmanperintökohteesta. Nykyisin tähän kohtaan on koverrettu kallioon pieni reikä ja vieressä on näkötorni. Etelärannan silokalliot, jatulintarhat, niitty ja vanhat sodanaikaiset ampuma-asemat ovat kaikki mielenkiintoisia nähtävyyksiä.

Melontamatkaa tästä noin kolmion mallisesta reitistä tuli reilu 30 km ja patikointiakin muutama kilometri saarissa.

Linkki Markon kuviin:

https://www.dropbox.com/sh/t4jzdqo7ul2ih9l/AAALCUhsofwHJ5UwyURifV3ha?oref=e

 

Valokuva0226

Orrengrundin kaakkoisreuna. Taustalla Båksörenin naapurisaari

Valokuva0236

Metsäpolkutunnelmia

Valokuva0245

Pikku Pookilla saaren länsikärjessä

Valokuva0250

Henri ja Orren vanha tunnusmajakka

Valokuva0279

Mustaviirin opastaulu

Valokuva0289

Struven ketjun infotaulu

Valokuva0302

Se klassinen vanhan mittausaseman keskipisteen kohdalla ollut reikä

Valokuva0320

Etelärannan silokalliomaisemaa

Valokuva0332

Komea Jatulintarha

Kahdeksan lammen kierros Nuuksiossa 5.9.2015

Teimme patikkaspurtin Markon (Kinnunen) kanssa Nuuksioon ja kävimme uimassa kahdeksassa eri lammikossa, Kolmperässä, Urjassa, Pikku Orajärvessä, Orajärvessä, Valkealammessa, Häränsilmässä, Hauklammessa ja Meerlammessa. Vesi oli vielä kohtalaisen lämmintä, raju sadekuuro tosin hiukan toi haastetta retkeen 🙂 Matkaa tuli noin 8 kilometriä.

Valokuva0176

Pikku Orajärvi ja mystinen kelluva suomätäs, joka pyörähti ympäri yrittäessäni nousta tämän päälle ja samalla mättään alta paljastui kaksi tyhjää muovikanisteria

Valokuva0178

Orajärvi sateella

Valokuva0182

Häränsilmä

Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa 25.8.-30.8.2015

Teimme perheen kesälomaretken ensi kertaa asuntoautolla Keski-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle.

25.8. 2015 tiistaina ajoimme ensin Padasjoelle, jossa Julius kokeili ensimmäistä kertaa synttärilahjaansa radio-ohjattavaa venettä Kirkkolammen uimarannalla. Kävimme kaikki uimassa tässä samassa rannassa auringon alkaessa laskea. Tästä jatkoimme Kuhmoisiin, jossa yövyimme venesataman vieressä olevalla paloaseman parkkipaikalla.

26.8. 2015 jatkoimme Kuhmoisista Päijänteen länsirantaa Isojärven kansallispuistoon, kävin katsomassa Heretyn tuvan ja kävin samalla uimassa Kurkijärvessä pienen luontopolun päätteenä olevalta grillikatokselta. Uin myös Isojärven länsipäässä, jossa tie kohtaa järven aivan vierestä. Ouninpohjan legendaariset rallitiet ristesivät tältä reitiltä, jatkoimme kuitenkin omaa ralliamme Keuruuseen. Keuruun vanha kirkko oli kiinni, pihalla oli Iso-Valkosen kirkkovene. Seuraavaksi ajoimme Petäjävedelle tutustumaan tähän UNESCO:n maailmanperintökohteeseen. Kirkko on rakennettu 1763-1765 ja se on parhaiten säilynyt alkuperäisessä asussaan Suomessa olevista tuon ajan kirkoista. Keuruun vanha kirkko oli myös vuodelta 1756-1759, mutta sitä on restauroitu enemmän. Keuruun ns. uusi kirkko tien toisella puolella on vuodelta 1892. Keuruulla autoimme yhtä veneilijää hankkimaan bensaa läheiseltä huoltoasemalta. Seuraavaksi pysähdyimme Kuorevedellä, jossa oli museohävittäjä tien vieressä nähtävyytenä. Sitten Ajoimme Saarijärvelle, jossa vietimme seuraavan yön kauppakeskittymän pihalla.

27.8.2015 jatkoimme matkaa pohjoisen suuntaan. Kävin uimassa Kivijärvessä ja Vuosjärvessä. Huopanankoski oli Vuosjärven hienoin nähtävyys, mm. Juhani Aho vietti kesiään tämän kosken alajuoksulla olevassa mökissä 1906-1920. Aholla on myös edelleen toiseksi suurin lohi ko. koskesta pyydettyjen tilastossa vuodelta 1917, painoltaan 7,8 kiloa. Kävin uimassa Huopanankosken yläjuoksulla, jossa nipin napin pysähdyspaikan vierestä pääsi pulahtamaan veteen ja kahlaamaan kivelle noin kymmenen metrin päähän.

Viitasaarella vastaan tuli Keiteleen komea järvi. Julius ajoi uimarannalta taas radio-ohjattavaa venettä ja kävin uimassa tässä samassa kohtaa. Puisto oli todella viihtyisä, ns. Porthanin puisto, Henrik Gabriel Porthanin syntymäpaikka oli tämän puiston alueella vuonna 1739. Paikalla on nykyisin muistokivi. Keiteleen Helmi on kiva lastenpuisto tällä alueella. Kävimme katsomassa kirkon niemen toisella puolella, joka oli tosin kiinni. Jatkoimme seuraavaksi Pihtiputaalle keihäskaupunkiin, jossa kävin urheilukentän laidalla todistamassa komean keihäänheittäjäpatsaan olemassaolon ja kirkon pihalla oli myös surullinen hautamuistomerkki vuoden 1969 Pihtiputaan poliisisurmista. Kävin uimassa sekä Koliman että Alvajärven järvissä Pihtiputaan vanhalta museosillalta, josta pääsee kumpaankin järveen 🙂

Ajoimme seuraavaksi Pyhäjärvelle Pyhäsalmen kylään, jossa on myös Pyhäjärvi. Pyhäjärvessä piti tietenkin käydä uimassa katsottuamme ensin kaupungin pienen keskustan. Hienompia puitteita ei allekirjoittanut olisi voinut toivoa uintivisiitille, järven rannasta kirkonkylän jälkeen löytyi kyltillä merkitty Korhosenniemi, jossa oli auton kääntöpaikka, ja suora linja myös venerannasta juosta järveen uimaan 🙂 Kävin katsomassa seuraavaksi Kärsämäen kirkon ja sitten saavuimmekin Suomen maantieteelliseen keskipisteeseen Piippolaan. Yövyimme tässä kohtaa.

28.8.2015 tutustuimme Piippolan (Vaarin) muistomerkkiin tarkemmin ja otimme luonnollisesti muutaman valokuvankin;)   Seuraavaksi ajoimme Alassalmen lossille suuntana Suomen yhdeksänneksi suurin järvi Oulujärvi ja tämän järven suurin saari Manamansalo. Järvellä sattui olemaan tuulinen keli ja lossi keikutti oikein kunnolla ennen kuin rantauduimme Manamansaloon länsipäähän. Tutustuimme saareen ajamalla ympäri. Pysähdyimme eteläpuolella Rytölahden kohdalla tien viereen, missä järvi on kaikkein lähinnä tietä. Pidimme lounastaukoa tässä ja kävin myös uimassa järvessä, ranta oli todella matalaa pitkään tässä kohtaa ja Ärjänselän aallot huuhtoivat vaahtopäisinä vastaan. Hieno kokemus kuitenkin 🙂   Lopuksi kävimme tutustumassa saaren pohjoispäässä olevan vanhan kirkon jäänteisiin ja luontopolkuun. Paikalle oli pystytetty hieno korkea muistomerkki vanhan murentuneen kirkon muistoksi. Lähdimme jatkamaan järven pohjoisrantaa Vaalan kautta kohti Oulua. Kävimme tutustumassa Nuojuan voimalaitoksen kuohuihin matkan varrella ja pistäydyin samalla uimassa Oulujoessa ko. parkkipaikalla olevalta veneen laskurampilta. Ajoimme illaksi Hailuotoon ja jätimme auton parkkiin lossin viereiselle parkkipaikalle.

29.8.2015 aamulla kohtasimme ongelman heti aamulla, kun Fiat ei jostain syystä käynnistynytkään emmekä päässeet ensimmäiseen suunniteltuun lossiin. Onneksi paikalla oli ystävällinen kalastaja, joka tarjos ensin virtaa akusta, mutta normaalit kaapelit eivät riittäneet. Jouduimme yrittämään käynnistystä vetämällä. Onneksi auto oli hieman ylärinteessä, joten henkilöautolla se saatiin vedettyä liikkeelle ja auto jopa käynnistyikin toisella yrittämällä. Ajoimme Oulun keskustaan ja pidin moottoria pitkään käynnissä ennen kuin uskalsin kokeilla sammuttamista. Onneksi auto ei oireillut enää uudestaan. Oulun tuomiokirkko oli hieno paikka, pääsimme tutustumaan kirkon tornista kaupungin näköaloihin, tornia oli remontoitu vuosina 1976, 2001 ja viimeksi nyt 2015. Pääsimme tutustumaan myös kryptaan ja sakastiin hyvän oppaan ansiosta. Oulun kaupungintalo oli myös komea. Nallikarin rannalla oli tuulinen ja kalsea ilma, joten otin vain kuvat ja kiikaroin merelle. Ajoimme Hailuotoon, joka oli hieno saari. Hiekkadyynit matalilla rannoilla, Luoto-talon luontonäyttely ja punaiset merivartioston veneet olivat saarelle tyypillisiä nähtävyyksiä. Saaren länsikärjessä oleva Marjaniemen majakka oli harmittavasti kiinni, mutta ulkoa päin näimme tämän silti aika hyvin. Saaressa myytiin myös savulohta ja rantaraitti länsipäässä oli hieno hiekkadyyneineen ja heinikkoineen, jossa näkyi monia leijan lennättäjiä. Saaren keskivaiheilla oli myös kirkko, joka oli rakennettu aiemmin palaneen tilalle. Kirkko sinänsä ei ollut minusta mikään kovin erikoinen nähtävyys. Ajoimme illan tullessa Siikajoen yli Raaheen, jossa oli komea merimuseo rannalla sekä Pietari Brahen patsas kirkon vieressä. Ajoimme tästä 8-tietä Pyhäjoelle ja Kalajoelle, Kalajoella oli myös komea ilotulitustapahtuma joka ruuhkautti liikennettä yllättävän paljon. Ajoimme Lappajärvelle, jonne jätimme auton parkkiin yöksi kirkon viereiselle parkkipaikalle.

30.8. 2015 sunnuntaiaamuna kävimme tutustumassa vuonna 1637 alun perin rakennettuun kirkkoon. Kirkko on yksi harvoista suomalaisista kirkoista, jotka on restauroitu niin, että alttari on sivulla oikealla eikä suoraan edessä. Lappajärven uimaranta aivan kirkon vieressä oli hieno, mutta tämä oli täynnä hiljaisia lähes äänettömiä hyttysiä, jotka pakottivat vetäytymään nopeasti pois rannalta uimisen jälkeen. Nicolas sai allergisen ihottumuan pistoista, jonka vuoksi jouduimme ajamaan Kauhavan terveyskeskukseen päivystykseen. Ihottuma onneksi meni ohi ennen kuin jono eteni Kauhavalla. Matkan varrella Lapua oli hieno paikka, komea kirkko joen vieressä ja jääkärimuistomerkki kaupungintalon edessä kertoivat omaa kieltään kaupungin patrioottisesta piirteestä. Kävimme tutustumassa myös Seinäjoella Lakeuden kirkossa. Ikaalisissa kävin uimassa Toivolansaaren uimarannalla Kyrösjärvellä ja kävin testaamassa myös hyppyrin. Kokonaismatkaa kertyi karvan verran yli 2000 kilometriä.

DSC_0003

Petäjäveden kirkossa

 

DSC_0040

Piippolan keskipisteessä

 

DSC_0090

Oulun Toripoliisia katsastamassa

 

DSC_0122

Oulun Nallikarin ranta

 

DSC_0136

Oulun Tuomiokirkko

 

DSC_0139

Oulun tuomiokirkko sisältä

 

DSC_0257

Marjaniemen majakka Hailuodossa

 

DSC_0279

Merivartioston vene Hailuodon satamassa

 

DSC_0281

Diana ja Julius Hailuodon länsikärjessä

 

DSC_0286

Julius Hailuodon rantahietikolla

 

DSC_0288

Rantadyynejä

 

DSC_0289

Julius majakkaraitilla Hailuodossa

 

DSC_0303

Pietari Brahen silhuetti ja Raahen kirkko taustalla

 

DSC_0314

Raahen lyseo ja vanha sotasairaala

 

DSC_0318

Pyhäjoki auringonlaskun jälkeen

 

DSC_0322

Hiihtäjäpatsas Kalajoen keskustassa

 

DSC_0324

Kalajoki kuutamon valossa

 

DSC_0329

Ilotulitus Kalajoella

 

DSC_0337

Lappajärven kirkko

 

DSC_0338

Lappajärven kirkko sisältä

 

DSC_0354

Amiraaliperhonen

 

DSC_0355

Nicolas ja Diana Lappajärven ”meteoriittijärven” rannalla

 

DSC_0365

Lapuan ja saksalaisen ystävyyskaupungin muistomerkki kaupungintalon pihalla

 

DSC_0373

Lapuan kirkko

 

DSC_0377

Lapuanjoki

 

DSC_0445

Toivolansaaren uimaranta Ikaalisissa Kyrösjärven rannalla

 

DSC_0447

Ikaalisen vesitorni ”Jalkapallolla” varustettuna

 

DSC_0449

Superkuu valaisi paluumatkaa Ikaalisten jälkeen

 

IMG_8813

Ensimmäinen ilta Padasjoen Kirkkolammella

 

IMG_8844

Kurkijärvi Isojärven kansallispuistossa

 

IMG_8848

Heretyn kämppä

 

IMG_8849

Isojärven länsipää

 

IMG_8866

Keurusselän Myllysaaren uimaranta

 

IMG_8868

Keuruulla

 

IMG_8870

Keuruun vanha kirkko

 

IMG_8890

Petäjäveden vanha kirkko

 

IMG_8905

Kirkko lähikuvassa

 

IMG_8942

Huopanankoski

 

IMG_8949

Kokon talon pihapiirin jäänteet

 

IMG_8950

Juhani Ahon muistomerkki

 

IMG_8951

Huopanankosken ennätyslohet järjestyksessä

 

IMG_8969

Julius ja radio-ohjattava vene Keiteleen Viitasaaren uimarannalla

 

IMG_8971

Porthanin puisto Viitasaarella

 

IMG_8978

Nicolas, Diana ja Julius Keiteleen Helmessä

 

IMG_9005

Pihtiputaan keihäänheittäjäpatsas urheilutalolla

 

IMG_9009

Pyhäjärven hiihtäjäpatsas

 

IMG_9030

Pyhäjärvi Korhosenniemeltä kuvattuna

 

IMG_9057

Piippolan patsaalla

 

IMG_9073

Oulujärven Ärjänselkä Manamansalosta kuvattuna

 

IMG_9074

Kiikarointia Manamansalon Rytölahdella

 

IMG_9075

Sylissä

 

IMG_9107

Laitakarin pooki Hailuodon ja mantereen välissä