Viljakansaari oli hieno saari päästä kiertämään ympäri, koska Sulkavan souduissa olin aiemmin soutanut saaren pohjoispuolelta aiemmim jo kymmenen kertaa, mutta saaren muut osat olivat jääneet tuntemattomiksi. Puumala oli lauantai-iltana harvinaisen hiljainen paikka, montaa ihmistä ei kylänraitilla näkynyt vaikka oli sentään kesälauantai. Tutustuimme kirkkoon ulkoa päin ja toisen maailmansodan aikaiseen bunkkeriin ulkoa päin ja tässä rannassa oli myös hyvä yöpyä. Pieni hiekkaranta tarjosi hyvän kajakinlaskupaikan tältä Suomen Rivieralta:) Menomatkalla autolla tutustuimme Lietveden vihreän maisematien näköalapaikkoihin, Sahalahden viihtyisään rantaan ja pieneen koskeen, sekä vuosimallia 1907 olevaan höyrylaiva Vennoon. Puumalan salmen maisemasilta oli komea nähtävyys maisemahissillä varustettuna. Sunnuntaina meloimme Viljakansaaren vastapäivään, pidimme ensimmäisen tauon saaren länsipäässä Kataalahdella Sourunniemessä, jossa kartan mukaan (piti olla) jokin komea kalliomaalaus. Tämän näkeminen paljaalla silmällä päiväsaikaan vaati tosin aika lailla mielikuvitusta:) Jatkoimme Sulkavan soutujen reitille ja Kietävälän lossilla pidimme toisen tauon. Jatkoimme tästä Rongonsalmen lossille. Muikunselkä ja Katosselän luonnonsuojelualue oli hieno maisemiltaan kuten koko kapeikko tästä eteenpäinkin Hiekkaniemen komealle laavulle ja grillipaikalle. Sepänsaaren ohi meloessamme juuri ennen Leukoinsalmea ko. saarella oli ns. Tyrskymies, joka jäi mieleen huudettuaan meille saunan patiolta ” Tyrsky!” niin kovaa kuin jaksoi 😉 Kaikenlaisia matkamuistoja tarttuu mukaan…Kokonaismatka oli noin 62 km yhdessä päivässä, mikä on oma päiväkohtainen ennätys tällä kajakilla (Star Triple 670). Paluumatkalla kotiin kävin vielä sillalta ihastelemassa auringonlaskussa Väätämönsalmen maisemia 🙂