Yleisölle ja saariturismille avautunut entinen varuskunta Helsingin Isosaari oli hieno kokemus. Tykkipatterit ovat komeammat Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa, mutta muuten saari on todella näkemisen ja kokemisen arvoinen. Sauna- ja uintimahdollisuus sekä erityisesti etelärannan komeat aaltojen huuhtomat silokalliot suurempien järkäleiden sävyttämänä ovat käymisen arvoisia.
Kävin saarella ensin poikien Juliuksen ja Nicolaksen kanssa 8.8. jolloin kiersimme paikan päällisin puolin, 2.5. km polun sekä poikkesimme vanhalla ampumaradalla ja kolusimme tykkiasemat. Kävimme nopeasti myös saunassa ennen paluulaivan lähtöä. Seuraavana päivänä kävin erikseen vielä virallisella turistikierroksella, jossa tutustuimme tarkemmin saaren historiaan, sisällissodan jälkeisiin synkkiin vankileirivaiheisiin, joiden jäljiltä saaressa on erikseen vuonna 1955 punavankien muistoksi tehty muistomerkki. Opas kertoi paljon kasemattien tai tarkemmin sanoen (vain tavallisten) tykkiasemien rakenteesta. 1900-luvun alussa saari linnoitettiin venäläisten toimesta tehokkaasti ennen Suomen itsenäistymistä. 1947 Pariisin rauhansopimuksen jälkeen siihen mennessä ehdityt rakenteet piti purkaa ja nykyisin saarella on jäljellä enää 130 mm valmiustykkiä. Eversti Johan Lambert Rikaman (1895- 1954) muistomerkki merivalvonta-aseman alapuolella lähellä merenrantaa kallioilla oli hyvin mielenkiintoinen paikka. Hautajaistilaisuudessa vuonna 1955 menehtyneen kenraaliluutnantin nimi oli kaiverrettu samaan kiveen alas aika huomaamattomasti. Kävin vielä saunassa ennen lähtöäni takaisin sivistyksen pariin mantereelle 😉 Pänterin luoto oli mielenkiintoinen kiikarikohde saaren eteläkallioilta. Saarella näkyi joku aivan pieni rakennus, mikä ilmeisesti on joskus ollut autiotupa tms.
Henrin Urheilublogi 