Tämä melontakertomus löytyy melontakaverini Hanna Neuvosen blogista. Matkaa tuli tästä retkestä noin 7 km.
https://siltapelto.wordpress.com/2017/10/17/vahajoen-kummitukset/
Tämä melontakertomus löytyy melontakaverini Hanna Neuvosen blogista. Matkaa tuli tästä retkestä noin 7 km.
https://siltapelto.wordpress.com/2017/10/17/vahajoen-kummitukset/
Tämän joen retkikertomus löytyy melontakaverini Hanna Neuvosen blogista. Matkaa kertyi noin 15 km.
https://siltapelto.wordpress.com/2017/11/16/uskonhyppy-aneriojoella/
Teimme Markon kanssa syysretken Saimaalle, jossa ajoimme majoittumaan ensin Kuivaisen saaren lähistölle Partakosken sillan kupeeseen, jossa oli yhdelle teltalle sopia palsta kunnan puolella venesataman vieressä. Perjantai-ilta ja seuraava lauantaiaamu oli hieman sateinen, mutta sade tyyntyi aamulla kun teimme lähtöä. Lähdimme melomaan pohjoiseen Uitonsalmesta ja Saarimiehensaaren länsipuolelta kohti Helistenlahtea ja Lahnasalon – Liiansaaren välistä kapeikkoa. Sitten tulimme Yöveden Käenniemenselälle ja käännyimme idän suuntaan Sikoinleuansalmeen Vekarsalon pohjoiskärkeen. Pidimme tauon tällä paikalla olevan muinaisjäännöksen, Mallaslinnoituksen rantaan. Paikalla oli hiekkaranta ja melko olemattomia jäännöksiä muinaisesta linnoituksesta, joka oli rakennettu Puumalan linnoitukseksi 1788-1790 sotien aikana Kustaa III:n valtakaudella. Hienot näköalat olivat järven suuntaan, mutta linnoituksesta oli jäljellä vain muutamia kivenjärkäleitä. Pohjoispuolen Kynäsaaressa on kartan mukaan myös hiidenkirnu, mutta tähän emme alkaneet tutustua emmekä nähneet rannalta mitään kovin mielenkiintoista muutenkaan tähän suuntaan. Sitten Männikkösalmen läpi kohti Ruokovettä ja Korkiasaaren komeiden eteläpuolen kallioiden kautta koukaten Korpisalmeen ja Summalansaaren pohjoispuolelta Vetojakoon. Meloimme Lintusalon pohjoiskärkeen ja sieltä Nestorinrannan etukäteen varaamaamme mökkimajoitukseen.
Paikka oli viihtyisä ja toimiva, kävimme illalla saunassa ja kuivatimme kuivaamossa aina hiukan märkiä melontavarusteitamme. Uni maittoi tehokkaasti tämän jälkeen. Sunnuntaina oli onneksi kaunis sää, aurinko paistoi ja jouduin ostamaan viidellä eurolla paikan isännältä Matti Viialaiselta keltaiset Uuno Turhapuro-malliset aurinkolasit, koska oli hölmöyksissäni jättänyt omat lasini autoon lähtiessämme. Meloimme aluksi Äyrätsalon eteläpäähän Niittusenlahteen. Alueella oli komea harju ja hiekkarantaa molemmin puolin kapeaa harjannetta. Sitten meloimme Kyläniemen länsipuolella olevalle Hietasaarelle tauolle ja kävimme vilkaisemassa myös saarella olevaa saunaa. Jatkoimme sen jälkeen kohti Liittokivenselkää ja paikansimme Liittokiven, historiallisesti merkittävän melko karun suoraan järvestä kohoavan kalliosaaren. Tämän kiven kautta on aikanaan kulkenut Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnanraja vuonna 1743 ja kiveen liittyy myös monia muita kiehtovia mystisiä tarinoita.
http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/03/tarina-ja-balladi-liittokivesta.html
Tämän jälkeen meloimmekin Kuivaisen saaren eteläkärkeen Tukialansalmen ja Korholansalmien kautta kohti loppusuoraa ja Partakoskea. Ehdimme nähdä ennen auringon laskeutumista rannalta käsin vielä Kärnänkosken linnoituksenkin ennen perille tuloa. Matkaa tuli 72 km ja tul kierrettyä samalla neljä uutta suurta saartakin, Kuivainen, Liiansaari, Otasalo ja Lintusalo.