Vähäjoen syystulvamelonta 13.10.2017

Tämä melontakertomus löytyy melontakaverini Hanna Neuvosen blogista. Matkaa tuli tästä retkestä noin 7 km.

https://siltapelto.wordpress.com/2017/10/17/vahajoen-kummitukset/

 

Aneriojoki Salon Suomusjärvellä 5.11.2017

Tämän joen retkikertomus löytyy melontakaverini Hanna Neuvosen blogista. Matkaa kertyi noin 15 km.

https://siltapelto.wordpress.com/2017/11/16/uskonhyppy-aneriojoella/

 

 

Koskileiri Kotkan-Kouvolan Ahvionkoskella 6.-7.5.2017

Salon Melamogulit järjesti koskikokeilun Kotkan ja Kouvolan alueilla sijaitsevan Ahvionkoskella toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Retken vetäjänä toimi Kai Schneider, mukana olivat lisäksi Esa Härmä ja Sakari Haavisto minun lisäkseni. Martinkoskessa on kaksi laskureittiä, helpompi ja vaativampi. Harjoittelimme lossausta akanvirrasta päävirtaan ja pienen kiven takana olevan virtauksen voimassa kajakin oikaisemista. Nämä osoittautuivat omalta osaltani todella vaativiksi ja kaatuminenhan tuli väkisinkin eteen. Koskien laskut (iso koski neljä kertaa ja pieni kahdesti) onnistuivat kuitenkin minusta aika hyvin, kajakki pysyi pystyssä isosta vasta-aallosta huolimatta. Isommassa koskessa oli rannalla todella voimakas akanvirta, jonka huomasi hyvin siihen meloessa. Paikalla oli myös Mika Lähdekorpi Torniosta rafting-kalustolla muun porukan kanssa ja kokeilimme heidän koulutuksensa yhteydessä Sakarin kanssa myös koskessa uimista. Kelluimme kuivapuvuilla ison kosken läpi ja uimme rantaan. Oli siistiä!

Matkaa tuli koskimelontakertoimella laskien arviolta noin 35 km.

 

Taasianjoki Loviisa (Lapinjärvi) 5.5.2017

Meloin Taasianjoen Pukaron kylästä Lapinjärveltä Tesjoen kylälle asti kauniina kevätpäivänä. Alue on entistä Lapinjärven kuntaa, nykyisin tämä kuuluu Loviisaan. Kokonaismatkaa tuli noin 35 km. Tällä välillä oli kaikkiaan 22 erilaista koskea, joista laskujeni ja arvioni mukaan 6 oli vaativampia ja yksi Holmankoski lopussa oli selvästi laskukelvoton. Joella ei ollut patoja eikä mitään muitakaan esteitä, joten tässä mielessä reitti on hyvin suositeltavan kohde jokimelonnasta kiinnostuneille. Koskissa toki oli kivikkoista ja kajakin raahaamiseenkin pitää varautua jossain määrin.

Onnistuin pelastamaan alkumatkasta vedessä räpiköineen kimalaisen melalla kajakin kannelle, josta se hetken verryteltyään pörräsi taivaalle 🙂 Toinen (vähintään) yhtä merkittävä luontohavainto oli maakotka, joka kaarteli pitkään hyvin kiikaroitavana joen yläpuolella Lindkosken ja Heikinkylän välisellä alueella. Lapinjärvellä on lyhyt mutta melko tarkasti otettava koski. Skogbyn kylässä ennen moottoritietä (7-tietä) on 400 metrin pituinen nimensä mukaisesti pitkä Pitkäkoski jonka vaikeusaste nousi loppua kohti. Lopussa koski laski aika jyrkästi ja isoja kiviä riitti väisteltävänä ennen kuin tuli suvantovaihe. ” Ns. suvantoaltaassa” oli kolme eri vaihtoehtoreittiä alas koskialueelta. Kaksi turpeista ränniä olisi vaatinut kajakista nousemista ja rämpimistä joten päätin valita kosken jälkeen tulevan suoraan 90 asteen kulmassa jyrkästi oikealla olevan runsasvetisemmän reitin, joka kaartui heti voimakkaasti vasempaan kivien välistä ja sitten oikeaan ja vasemaan taas kivien välistä. Meloin aluksi voimalla akanvirrasta päävirran läpi tälle sivureitille ja sitten mutkittelin kivien välistä läpi. Onnistuin laskemaan pahemmin kaatumatta tai kolhimatta. Mahtava onnistumisen tunne 😀    Koski oli tosiaan melko vaativa eikä sitä voi suositella ainakaan aloittelijoille suoraan laskettavaksi ilman etukäteistarkistusta.

Suurkiitokset vielä Silfvastasin lomakylän omistajalle, joka auttoi minua ratkaisevasti retken logistisissa järjestelyissä 😀

Silfvastasin kohdalla oleva koski, jonka kiersin rannan kautta. Tällä vedellä olisi ollut kivissä kiinni aika varmasti.

Jokihädästä pelastettu Kimalainen 🙂

Alkumatkan tyyntä melontaa ja jokimaisemaa

Yksi monista helpoista koskista

Aina ei ollut ihan niin helppoa ja luxusta, vaan takkuista jorvikkoa joka pakotti nousemaan kajakista ja raahaamaan kajakkia.

Pitkäkoski lopusta päin kuvattuna näyttää ihan helpolta, mutta kuva valehtelee tässä jonkin verran

Pitkäkosken lopun ns. suvantoalue

Kosken jälkeen tuleva 90 asteen mutka oikealle mutkasta kuvattuna.

Tästä välistä vasempaan kivien välistä ja sitten taas nuotituksena jyrkkä oikea…

Tämä teksti kertoi muuta mutta oman kokemuksen perusteella todistan tästäkin huolimatta, etten suosittele Holmankosken laskemista missään tapauksessa ainakaan ilman huolellista etukäteistarkastusta 🙂

Holmankoski

Holmankosken rannalla olevan vanhan myllyn jäänteet

 

Kesälomaretki Visavuori – Muroleen kanava 30.7.-4.8.2016

Tein Juliuksen ja Dianan kanssa perinteisen vuosittaisen kesälomaretken nyt vain kolmen kokoonpanolla tällä kertaa.

Lähdimme lauantaina 30.7.2016 reissun päälle. Kävimme ensin Visavuoressa Kari Suomalaisen ateljeessa, jossa oli lapsia innostava hiirten etsintäkisa päärakennuksessa. Kävimme uimassa Sääksmäen sillan lähellä olevalla pysähdyspaikalla Vanajavedellä. Sitten matka jatkui Valkeakoskelle. Apianlahden uimaranta oli kiva paikka ja bongasimme myös Veikko Hakulisen patsaan. Illalla kävin uimassa myös Pakanrannassa Mallasvedellä. Kävimme Pälkäneen rauniokirkolla, Pyhän Mikaelin kirkolla joka oli mielenkiintoinen nähtävyys. Menimme yöksi Kaivannon kanavalle pysähdyspaikalle, jossa oli myös hyvä uimaranta ja pieni kahvila. Kävimme uimassa rannalla, oli myös hyvä mahdollisuus uida kanavan läpi sekä Längelmäveden että Roineen puolella 😉

Julius ja Diana Väinämöisen patsaalla Visavuoressa

VIsavuori

Pyhän Mikaelin rauniokirkko

Kesäaamu Kangasalla 🙂 Aamupalan teossa

Sunnuntaina 31.7.2016 jatkoimme Tampereelle jossa kävimme uimassa Näsijärvessä Särkänniemen läheisellä uimarannalla ennen kuin pieni sadekuuro alkoi hätistää meitä eteenpäin. Jatkoimme Näsijärven länsireunaa pohjoiseen ja poikkesimme Kurun ulkomu0seossa, jossa oli vanha Vänrikki Stoolin tupa. Kertomuksen mukaan J.L. Runeberg vieraili siellä aikanaan ja sai sieltä innoituksen majuri Polvianderista myös Värikki Stoolin tarinoihin. Kävimme tivolissa ja Tuurin kyläkaupassa. Vimpeli oli hauska paikka. Kävimme bongaamassa pyöreän kirkon, pesäpallomuseon ja suksimuseon ulkopuolelta sekä paikallisessa kebab-ravintolassa. Anteron aittamuseo ja latomuseo olivat myös todella mielenkiintoisia paikkoja. Bongasimme myös Vetelin kirkon ennen kuin päädyimme yöpymään Kaustisen kansanmusiikkikuntaan Wirkkalan museon parkkipaikalle.

Julius ja Diana Särkänniemen uimarannalla. Taustalla Näsinneula.

Tuurin tivolissa

Julius ja Diana Vimpelin keskustassa.

Vimpelin, Suomen virallisen pesäpallokaupungin pyöreä kirkko

 

1.8.2016 maanantaina aamupalalla oli hienot puitteet kivistä veistetyssä pihan huvimajassa. Aamulla tutustuin Kaustisen Kuorikosken vuonna 1777 Kustaa III:n aikana rakennettuun kirkkoon, jonka katto oli uusittu kyläläisten talkoilla 2010-luvulla. Vahava esimerkki ja osoitus perinteisestä pohjalaisesta yhteisöllisestä talkoohengestä. Kaustisen vierestä menevä Perhonjoki oli hieno paikka, kävimme ihastelemassa muutamaa koskipaikkaa tien varrella. Seuraavaksi auton nokka osoitti kohti Kalajokea, retken pohjoisinta pistettä ja todellista Highlight-kohdetta. Julius sai hienon synttärilahjan. Kalajoen kirkossa oli todella ystävällinen kirkkoväärti, joka esitteli kirkkoa meille ja päästi tutustumaan sakastiin sekä saarnatuoliinkin poseeraamaan. Kävimme Rantakallan hotellissa ja pääosan ajasta vietimme pitkällä hotellin kohdalla olevalla hiekkasärkällä. Kahlasimme Juliuksen kanssa särkän päähän asti ennen kuin käännyimme takaisin. Diana jäi rakentamaan hiekkalinnoja lähemmäksi rannan tuntumaa. Katsoimme kiikarilla myös Maakallan saaren noin 16 km päässä rannasta. Käänyimme kohti etelää ja poikkesimme Konikarvon luontokatoksella ihastelemassa Rahjan saaristoa ja Siiponjokea. Bongasimme Lestijoen Himangan kohdalla ja tästä jatkoimme Ohtakarille. Poikkesimme matkalla katsomassa myös Lohtajan kotiseutumuseon. Ohtakari on idyllinen ulkosaaristokylä, jossa on pieni kalastusmuseo ja hieno näköalat. Ajoimme yöksi Kokkolaan satamaan odottelemaan valmiiksi seuraavan päivän majakkaristeilyä.

 

Kaustisen Kuorikosken vuonna 1777 rakennettu kirkko

Kaustisen kirkko sisältä

Perhonjoen koskella Kaustisella

Kalajoen kirkossa

Maakallan kirkko Kalajoella

Diana tähyilemässä merimaisemia Kalajoen Rantakallassa

Matkalla Särkälle

Särkkä peittyi välillä aaltojen syleilyyn

Uimassa

Hiekkalinnoja rakentamassa

Julius hiekkasärkän kärjessä noin 500 m rannasta

Julius ja Isi hiekkäsärkän kärjessä 🙂

Perhepotretti Kalajoen Rantakallassa. Hiekkasärkkä taustalla

Lestijoen vanha museosilta

Diana Lohtajan kotiseutumuseon muistomerkillä

Ohtakarin kalastusmuseo sisältä

Julius ja Diana Ohtakarin kirkkovenettä ohjaamassa

 

2.8.2016 oli majakkaristeilypäivä. Lähdimme Ms Jennyllä Kokkolan satamasta kohti Tankarin majakkaa. Trullevin niemi oli hieno paikka, samoin Harrbådan ns. ”kummitusmajakka” alkumatkasta oli hyvä bongata laivasta käsin. Tankarilla alkoi ukkoskuuro juuri kun opas ehti esitellä nopeasti kirkon ja museon. Majakan kohdalla alkoi sataa ja tuulla oikein kunnolla tummien pilvien valloittaessa taivaanrannan. Ukkonen jyristeli kuuluvasti. Tutustuimme majakkasaareen, kiersimme luontopolun ympäri ja lopuksi kävimme kahvilassa. Palattuamme Kokkolaan kävimme tutustumassa Halkokarin 7.6.1854 käydyn meritaistelun muistomerkkiin satamaa lähes vastapäätä. Yöyvyimme vanhassa pappilassa, jossa oli paljon kissoja uskontoaiheisia tauluja ym.

 

Harrbådan ”Kummitusmajakka” Kokkolassa

Vihdoin Tankarilla

Tankarin satamamiljöö

Tankarin kirkko

Perhepotretti Tankarin majakalla juuri hetki ennen ukkossadetta

Hetken päästä oli märkää ja tuulta…

Ohtakarin kalastusmuseo

Halkokarin taistelun kartta 7.6.1854

Julius ja Diana Halkokarin taistelun muistomerkillä

3.8.2016 oli sade- ja ukkospäivä. Kävin toistamiseen vuoden sisällä ihailemassa Lapuan kirkkoa, nyt pääsin myös sisälle jossa opas kertoi Lapuan kirkon urkujen olevan Suomen suurimmat kirkkourut. Peräseinäjoen kirkko oli seuraava etappi ja kaupungintalolla olevat Ville Ritolan mitalit oli mielenkiintoinen kohde. Kävimme poikkeamassa nopeasti myös Seinäjoell Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa, kävin ulkomuseon kohteet läpi pintapuolisesti. Puolivahingossa bongasimme sään kirkastuttua Virroilla Herraskosken museokanavan Marttisen saarella, joka oli hieno ja monipuolinen kohde. Paikalla oli kanavamuseo, Marttisen vanha pappila ja Virtain perinnekylä. Lapsille oli myös sisäliikuntamahdollisuus, jossa kävimme kokeilemassa boulderointia. Kävimme poikkeamassa paluumatkalla myös Visuveden avokanavalla ja Kautunvuolteen vanhalla kanavalla pikaisesti. Näissä ei ollut mitään erityisen hohdokasta nähtävyysarvoa, mutta oli kiva kuitenkin bongata nekin 😉   Seuraavaksi jatkoimme Ruovedelle hienolla uimaranalla, jossa kävimme kaikki myös uimassa. Kävimme myös katsomassa Kalelan ulkopuolelta, joka on nykyisin tyhjäkäytöllä oleva taiteilija Akseli Gallen Kallelan vanha erämaataideateljee. Olisi kiva jos tämä joskus taas aukeaisi yleisöllekin uudestaan. Ajoimme Muroleen kanavalle ja näimme Muroleen kirkon vuodelta 1933. Yövyimme kanavan luona.

 

Kruunupyynjoki

Lapuan kirkko kesällä 2016

Lapuan kirkko ja alttari sisältä

Lapuan kirkko, jossa on Suomen suurimmat kirkkourut

Peräseinäjoen kirkko

Juoksijalegenda Ville Ritola arvokisamitalit Peräseinäjoen kaupungintalolla

Herraskosken kanava Virroilla Toisveden ja Tarjanteen välissä

Akseli Gallen Kallelan Kalela- erämaataideateljee Ruovedellä

Ruoveden uimarannalla

”Runebergin” mökki Ruoveden kirkonkylässä

Adol Fredrik Pelanderin muistokyltti mökin seinällä

 

Muroleen kanava Näsijärvellä

 

4.8. 2016 näimme Aunessillan, joka on restauroitu museosilta Näsijärven ja Kaitaveden välissä.

Näimme matkalla Lestijoen, Perhonjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen. Olivat mielenkiintoisia kohteita nämäkin. Historiallinen knoppitietous ja uteliaisuus heräsi myös Runebergiin ja Vänrikki Stoolin tarinoihin, kun kahdessa matkan aikana vastaan tulleessa kohteessa, Kurun ulkomuseon majuri Kianderin tuvassa ja Ruoveden Pelanderin tuvassa kummassakin todistettiin että juuri sieltä Runeberg oli ammentanut inspiraatiota Vänrikki Stoolin tarinoihin. Mikä lienee lopullinen totuus…

Tammelan Kuivajärvi – Pyhäjärvi ja Turpoonjoki 14.5.2016

Salon Melamoguleiden 2o-vuotisjuhlaretki suuntautui Tammelaan, jossa yövyimme Kuivajärven mökeissä ja meloimme lauantaina sateen siivittämänä Pyhäjärven ympäri. Varsinkin Saaren kansanpuisto on kaunis kapeikko järvien välisellä salmialueella. Turpoonjoki on erityisen viihtyisä pieni joki, jonka meloin puoleenväliin Turpoonkoskelle asti Kuivajärveltä päin. Melontaa lauantaina tuli kaikkiaan noin 45 km. Kuivajärveen laskee myös pieni Myllyjoki ja Pyhäjärvestä vastaavasti pääsee Loimijokea melomaan Kokemäenjoelle asti. Liesjärvi puolestaa yhtyy Kuivajärveen juuri Turpoonjoen kautta.

Kuivajärven ja Pyhäjärven erottava silta Saaren kansanpuistossa

Vohlessaaren laavu Pyhäjärvellä

Melojaporukka

Haitaset Pyhäjärvellä

Puttisaari Pyhäjärvellä

Saaren kansanpuiston näkötorni kesäsateella

Lammasemä ja karitsa Turpoonjoella

Turpoonjoki

Turpoonkoski vastavirtaan

 

Tornionjoki 15.11.2015

Oli mahdollisuus kokeilla Mika Lähdekorven lainaamaa ranskalaisvalmisteista Dag Miwok- kajakkia, jolla meloin Tornion keskustan alueella melojien majalta kaikkien neljän sillan alitse Alatornion kirkolle asti noin 6 km yhteensä. Kiertelin hieman jokea ristiin rastiin ja poikkesin luonnollisesti myös länsipuolella Haaparannassa Ruotsin alueella. Kaksi pientä saarta olivat idyllisiä, pohjoisen puoleinen saari oli suojattu ahtojäiltä itse rakennetulla ns. jäämurtajalla ettei saari lähde ajelehtimaan jäiden paineessa. Tällä pätkällä ei ollut koskia, mutta Euroopan suurin vapaana virtaava joki tuntui vahvalta virralta heikollakin virtaamalla. Pieni niva kävelysillan kohdalla oli helppo, mutta silti onnistuin jäämään melkein yhteen kiveen kiinni;)

Joessa oli jo pieniä jäälauttoja. Alatornion kirkko oli komea nähtävyys. Rautatiesillan alla virtaus oli selvästi normaalia voimakkaampi, varsinkin vastavirtaan sai meloa ihan kunnolla räntäsateen piristämänä:)

Kukkolankoskella ihastelemassa marraskuista maisemaa.

Kukkolankoski

Tuvan luona infotaulun edessä

Tornion tuomiokirkko

Alatornion kirkko ja rautatiesilta Suensaarelta kuvattuna aamun kajastuksessa

Maaotteluhenkeä 😀

Vuodelta 1809 peräisin oleva Ruotsin – Venäjän välinen rajapyykki Näränperässä Suensaaressa.

Rajapyykin infotaulu

Kuva rajalta sata vuotta sitten vuonna 1915

Lapin sodan muistomerkki

Muistomerkin saksankielinen teksti

Lähtöasemissa Pohjolan Safareiden kajakkivuokraamon rannassa.

Jäänmurtaja saaren edessä

Kävelysilta

Keskustan autosilta, pääkulkuväylä Tornionjoen yli

Rautatiesilta

Rautatiesillan alittaja

Alatornion kirkko ja Kustaa IV Aadolfin muistoteksti vuodelta 1797

Alatornion kirkon torni kuuluu myös Struven ketjuun UNESCO:n maailmanperintökohteena Suomessa.

Iltavalaistu kirkko

Uidut joet

Jokia joissa olen käynyt uimassa (vuosi kertoo minä vuonna ensimmäisen kerran)

SUOMESSA

1. Kiskonjoki 1988
2. Toijanjoki 1990
3. Salonjoki 1993
4. Kitkajoki 2003
5. Espoonjoki 2004
6. Nummenjoki 2006
7. Pusulanjoki 2006
8. Kymijoki 2011
9. Vuoksi 2011
10. Kokemäenjoki 2014
11. Oulujoki 2015
12. Vantaanjoki 2015
13. Pielisjoki 2016
14. Aurajoki 2016
15. Simojoki 2017
16. Oulankajoki 2019
17. Kitinen 2019
18. Kemijoki 2019
19. Ivalojoki 2019
20. Juutuanjoki 2019
21. Tenojoki 2019
22. Inarijoki 2019
23. Tornionjoki 2019
24. Iijoki 2019
25. Koitajoki (Venäjä ja Suomen puolella Ilomantsi ja Eno) 2020. Uin Möhkönkosken ja Lylynkosken läpi Koitajoessa.
26. Loimijoki 2020
27. Vuolijoki 2020
28. Porvoonjoki 2021
29. Kyrönjoki 2021
30. Lapuanjoki 2021
31. Ähtävänjoki 2021
32. Pyhäjoki 2021
33. Siikajoki 2021
34. Muhosjoki 2021
35. Kiiminkijoki 2021
36. Olhavanjoki 2021
37. Kuivajoki 2021
38. Kalajoki 2021
39. Siiponjoki 2021
40. Lestijoki 2021
41. Perhonjoki 2021
42. Kruunupyynjoki 2021
43. Purmonjoki 2021
44. Siuntionjoki 2022
45. Harvsån 2022

Ulkomailla

1. Tejo-joki Portugali 2012
2. Kaarasjoki Norja 2019
3. Lemmijoki Norja 2019
4. Goahtemuorjohka Norja 2019
5. Raisinjoki Norja 2019
6. Målselva Norja 2019
7. Barduelva Norja 2019
8. Salangselva Norja 2019
9. Singalanjoki Norja 2019
10. Kainuunjoki Ruotsi 2019
11. Indalinjoki Ruotsi 2022
12. Dalinjoki Ruotsi 2022
13. Gidejoki Ruotsi 2022
14. Ångermanjoki Ruotsi 2022
15. Uumajanjoki Ruotsi 2022
16. Skellefteånjoki Ruotsi 2022
17. Piitimenjoki Ruotsi 2022
18. Luulajanjoki Ruotsi 2022
19. Rånejoki Ruotsi 2022

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Vantaan Pikkukoski 23.8.2015

Olimme ensimmäistä kertaa uimassa Vantaan Pikkukoskella Dianan ja naapurin tytön Mona Lisan kanssa. Päivä oli lämmin ja porukkaakin oli kohtuullisen paljon.

Tytsit Vantaan Pikkukoskella

Yhteispotretissa

Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa 25.8.-30.8.2015

Teimme perheen kesälomaretken ensi kertaa asuntoautolla Keski-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle.

25.8. 2015 tiistaina ajoimme ensin Padasjoelle, jossa Julius kokeili ensimmäistä kertaa synttärilahjaansa radio-ohjattavaa venettä Kirkkolammen uimarannalla. Kävimme kaikki uimassa tässä samassa rannassa auringon alkaessa laskea. Tästä jatkoimme Kuhmoisiin, jossa yövyimme venesataman vieressä olevalla paloaseman parkkipaikalla.

26.8. 2015 jatkoimme Kuhmoisista Päijänteen länsirantaa Isojärven kansallispuistoon, kävin katsomassa Heretyn tuvan ja kävin samalla uimassa Kurkijärvessä pienen luontopolun päätteenä olevalta grillikatokselta. Uin myös Isojärven länsipäässä, jossa tie kohtaa järven aivan vierestä. Ouninpohjan legendaariset rallitiet ristesivät tältä reitiltä, jatkoimme kuitenkin omaa ralliamme Keuruuseen. Keuruun vanha kirkko oli kiinni, pihalla oli Iso-Valkosen kirkkovene. Seuraavaksi ajoimme Petäjävedelle tutustumaan tähän UNESCO:n maailmanperintökohteeseen. Kirkko on rakennettu 1763-1765 ja se on parhaiten säilynyt alkuperäisessä asussaan Suomessa olevista tuon ajan kirkoista. Keuruun vanha kirkko oli myös vuodelta 1756-1759, mutta sitä on restauroitu enemmän. Keuruun ns. uusi kirkko tien toisella puolella on vuodelta 1892. Keuruulla autoimme yhtä veneilijää hankkimaan bensaa läheiseltä huoltoasemalta. Seuraavaksi pysähdyimme Kuorevedellä, jossa oli museohävittäjä tien vieressä nähtävyytenä. Sitten Ajoimme Saarijärvelle, jossa vietimme seuraavan yön kauppakeskittymän pihalla.

27.8.2015 jatkoimme matkaa pohjoisen suuntaan. Kävin uimassa Kivijärvessä ja Vuosjärvessä. Huopanankoski oli Vuosjärven hienoin nähtävyys, mm. Juhani Aho vietti kesiään tämän kosken alajuoksulla olevassa mökissä 1906-1920. Aholla on myös edelleen toiseksi suurin lohi ko. koskesta pyydettyjen tilastossa vuodelta 1917, painoltaan 7,8 kiloa. Kävin uimassa Huopanankosken yläjuoksulla, jossa nipin napin pysähdyspaikan vierestä pääsi pulahtamaan veteen ja kahlaamaan kivelle noin kymmenen metrin päähän.

Viitasaarella vastaan tuli Keiteleen komea järvi. Julius ajoi uimarannalta taas radio-ohjattavaa venettä ja kävin uimassa tässä samassa kohtaa. Puisto oli todella viihtyisä, ns. Porthanin puisto, Henrik Gabriel Porthanin syntymäpaikka oli tämän puiston alueella vuonna 1739. Paikalla on nykyisin muistokivi. Keiteleen Helmi on kiva lastenpuisto tällä alueella. Kävimme katsomassa kirkon niemen toisella puolella, joka oli tosin kiinni. Jatkoimme seuraavaksi Pihtiputaalle keihäskaupunkiin, jossa kävin urheilukentän laidalla todistamassa komean keihäänheittäjäpatsaan olemassaolon ja kirkon pihalla oli myös surullinen hautamuistomerkki vuoden 1969 Pihtiputaan poliisisurmista. Kävin uimassa sekä Koliman että Alvajärven järvissä Pihtiputaan vanhalta museosillalta, josta pääsee kumpaankin järveen 🙂

Ajoimme seuraavaksi Pyhäjärvelle Pyhäsalmen kylään, jossa on myös Pyhäjärvi. Pyhäjärvessä piti tietenkin käydä uimassa katsottuamme ensin kaupungin pienen keskustan. Hienompia puitteita ei allekirjoittanut olisi voinut toivoa uintivisiitille, järven rannasta kirkonkylän jälkeen löytyi kyltillä merkitty Korhosenniemi, jossa oli auton kääntöpaikka, ja suora linja myös venerannasta juosta järveen uimaan 🙂 Kävin katsomassa seuraavaksi Kärsämäen kirkon ja sitten saavuimmekin Suomen maantieteelliseen keskipisteeseen Piippolaan. Yövyimme tässä kohtaa.

28.8.2015 tutustuimme Piippolan (Vaarin) muistomerkkiin tarkemmin ja otimme luonnollisesti muutaman valokuvankin;)   Seuraavaksi ajoimme Alassalmen lossille suuntana Suomen yhdeksänneksi suurin järvi Oulujärvi ja tämän järven suurin saari Manamansalo. Järvellä sattui olemaan tuulinen keli ja lossi keikutti oikein kunnolla ennen kuin rantauduimme Manamansaloon länsipäähän. Tutustuimme saareen ajamalla ympäri. Pysähdyimme eteläpuolella Rytölahden kohdalla tien viereen, missä järvi on kaikkein lähinnä tietä. Pidimme lounastaukoa tässä ja kävin myös uimassa järvessä, ranta oli todella matalaa pitkään tässä kohtaa ja Ärjänselän aallot huuhtoivat vaahtopäisinä vastaan. Hieno kokemus kuitenkin 🙂   Lopuksi kävimme tutustumassa saaren pohjoispäässä olevan vanhan kirkon jäänteisiin ja luontopolkuun. Paikalle oli pystytetty hieno korkea muistomerkki vanhan murentuneen kirkon muistoksi. Lähdimme jatkamaan järven pohjoisrantaa Vaalan kautta kohti Oulua. Kävimme tutustumassa Nuojuan voimalaitoksen kuohuihin matkan varrella ja pistäydyin samalla uimassa Oulujoessa ko. parkkipaikalla olevalta veneen laskurampilta. Ajoimme illaksi Hailuotoon ja jätimme auton parkkiin lossin viereiselle parkkipaikalle.

29.8.2015 aamulla kohtasimme ongelman heti aamulla, kun Fiat ei jostain syystä käynnistynytkään emmekä päässeet ensimmäiseen suunniteltuun lossiin. Onneksi paikalla oli ystävällinen kalastaja, joka tarjos ensin virtaa akusta, mutta normaalit kaapelit eivät riittäneet. Jouduimme yrittämään käynnistystä vetämällä. Onneksi auto oli hieman ylärinteessä, joten henkilöautolla se saatiin vedettyä liikkeelle ja auto jopa käynnistyikin toisella yrittämällä. Ajoimme Oulun keskustaan ja pidin moottoria pitkään käynnissä ennen kuin uskalsin kokeilla sammuttamista. Onneksi auto ei oireillut enää uudestaan. Oulun tuomiokirkko oli hieno paikka, pääsimme tutustumaan kirkon tornista kaupungin näköaloihin, tornia oli remontoitu vuosina 1976, 2001 ja viimeksi nyt 2015. Pääsimme tutustumaan myös kryptaan ja sakastiin hyvän oppaan ansiosta. Oulun kaupungintalo oli myös komea. Nallikarin rannalla oli tuulinen ja kalsea ilma, joten otin vain kuvat ja kiikaroin merelle. Ajoimme Hailuotoon, joka oli hieno saari. Hiekkadyynit matalilla rannoilla, Luoto-talon luontonäyttely ja punaiset merivartioston veneet olivat saarelle tyypillisiä nähtävyyksiä. Saaren länsikärjessä oleva Marjaniemen majakka oli harmittavasti kiinni, mutta ulkoa päin näimme tämän silti aika hyvin. Saaressa myytiin myös savulohta ja rantaraitti länsipäässä oli hieno hiekkadyyneineen ja heinikkoineen, jossa näkyi monia leijan lennättäjiä. Saaren keskivaiheilla oli myös kirkko, joka oli rakennettu aiemmin palaneen tilalle. Kirkko sinänsä ei ollut minusta mikään kovin erikoinen nähtävyys. Ajoimme illan tullessa Siikajoen yli Raaheen, jossa oli komea merimuseo rannalla sekä Pietari Brahen patsas kirkon vieressä. Ajoimme tästä 8-tietä Pyhäjoelle ja Kalajoelle, Kalajoella oli myös komea ilotulitustapahtuma joka ruuhkautti liikennettä yllättävän paljon. Ajoimme Lappajärvelle, jonne jätimme auton parkkiin yöksi kirkon viereiselle parkkipaikalle.

30.8. 2015 sunnuntaiaamuna kävimme tutustumassa vuonna 1637 alun perin rakennettuun kirkkoon. Kirkko on yksi harvoista suomalaisista kirkoista, jotka on restauroitu niin, että alttari on sivulla oikealla eikä suoraan edessä. Lappajärven uimaranta aivan kirkon vieressä oli hieno, mutta tämä oli täynnä hiljaisia lähes äänettömiä hyttysiä, jotka pakottivat vetäytymään nopeasti pois rannalta uimisen jälkeen. Nicolas sai allergisen ihottumuan pistoista, jonka vuoksi jouduimme ajamaan Kauhavan terveyskeskukseen päivystykseen. Ihottuma onneksi meni ohi ennen kuin jono eteni Kauhavalla. Matkan varrella Lapua oli hieno paikka, komea kirkko joen vieressä ja jääkärimuistomerkki kaupungintalon edessä kertoivat omaa kieltään kaupungin patrioottisesta piirteestä. Kävimme tutustumassa myös Seinäjoella Lakeuden kirkossa. Ikaalisissa kävin uimassa Toivolansaaren uimarannalla Kyrösjärvellä ja kävin testaamassa myös hyppyrin. Kokonaismatkaa kertyi karvan verran yli 2000 kilometriä.

Petäjäveden kirkossa

 

Piippolan keskipisteessä

 

Oulun Toripoliisia katsastamassa

 

Oulun Nallikarin ranta

 

Oulun Tuomiokirkko

 

Oulun tuomiokirkko sisältä

 

Marjaniemen majakka Hailuodossa

 

Merivartioston vene Hailuodon satamassa

 

Diana ja Julius Hailuodon länsikärjessä

 

Julius Hailuodon rantahietikolla

 

Rantadyynejä

 

Julius majakkaraitilla Hailuodossa

 

Pietari Brahen silhuetti ja Raahen kirkko taustalla

 

Raahen lyseo ja vanha sotasairaala

 

Pyhäjoki auringonlaskun jälkeen

 

Hiihtäjäpatsas Kalajoen keskustassa

 

Kalajoki kuutamon valossa

 

Ilotulitus Kalajoella

 

Lappajärven kirkko

 

Lappajärven kirkko sisältä

 

Amiraaliperhonen

 

Nicolas ja Diana Lappajärven ”meteoriittijärven” rannalla

 

Lapuan ja saksalaisen ystävyyskaupungin muistomerkki kaupungintalon pihalla

 

Lapuan kirkko

 

Lapuanjoki

 

Toivolansaaren uimaranta Ikaalisissa Kyrösjärven rannalla

 

Ikaalisen vesitorni ”Jalkapallolla” varustettuna

 

Superkuu valaisi paluumatkaa Ikaalisten jälkeen

 

Ensimmäinen ilta Padasjoen Kirkkolammella

 

Kurkijärvi Isojärven kansallispuistossa

 

Heretyn kämppä

 

Isojärven länsipää

 

Keurusselän Myllysaaren uimaranta

 

Keuruulla

 

Keuruun vanha kirkko

 

Petäjäveden vanha kirkko

 

Kirkko lähikuvassa

 

Huopanankoski

 

Kokon talon pihapiirin jäänteet

 

Juhani Ahon muistomerkki

 

Huopanankosken ennätyslohet järjestyksessä

 

Julius ja radio-ohjattava vene Keiteleen Viitasaaren uimarannalla

 

Porthanin puisto Viitasaarella

 

Nicolas, Diana ja Julius Keiteleen Helmessä

 

Pihtiputaan keihäänheittäjäpatsas urheilutalolla

 

Pyhäjärven hiihtäjäpatsas

 

Pyhäjärvi Korhosenniemeltä kuvattuna

 

Piippolan patsaalla

 

Oulujärven Ärjänselkä Manamansalosta kuvattuna

 

Kiikarointia Manamansalon Rytölahdella

 

Sylissä

 

Laitakarin pooki Hailuodon ja mantereen välissä