Uidut joet

Jokia joissa olen käynyt uimassa (vuosi kertoo minä vuonna ensimmäisen kerran)

SUOMESSA

  1. Kiskonjoki 1988
  2. Toijanjoki 1990
  3. Salonjoki 1993
  4. Kitkajoki 2003
  5. Espoonjoki 2004
  6. Nummenjoki 2006
  7. Pusulanjoki 2006
  8. Kymijoki 2011
  9. Vuoksi 2011
  10. Kokemäenjoki 2014
  11. Oulujoki 2015
  12. Vantaanjoki 2015
  13. Pielisjoki 2016
  14. Aurajoki 2016
  15. Simojoki 2017
  16. Oulankajoki 2019
  17. Kitinen 2019
  18. Kemijoki 2019
  19. Ivalojoki 2019
  20. Juutuanjoki 2019
  21. Tenojoki 2019
  22. Inarijoki 2019
  23. Tornionjoki 2019
  24. Iijoki 2019
  25. Koitajoki (Venäjä ja Suomen puolella Ilomantsi ja Eno) 2020. Uin Möhkönkosken ja Lylynkosken läpi Koitajoessa.
  26. Loimijoki 2020
  27. Vuolijoki 2020
  28. Porvoonjoki 2021
  29. Kyrönjoki 2021
  30. Lapuanjoki 2021
  31. Ähtävänjoki 2021
  32. Pyhäjoki 2021
  33. Siikajoki 2021
  34. Muhosjoki 2021
  35. Kiiminkijoki 2021
  36. Olhavanjoki 2021
  37. Kuivajoki 2021
  38. Kalajoki 2021
  39. Siiponjoki 2021
  40. Lestijoki 2021
  41. Perhonjoki 2021
  42. Kruunupyynjoki 2021
  43. Purmonjoki 2021

Ulkomailla

  1. Tejo-joki Portugali 2012
  2. Kaarasjoki Norja 2019
  3. Lemmijoki Norja 2019
  4. Goahtemuorjohka Norja 2019
  5. Raisinjoki Norja 2019
  6. Målselva Norja 2019
  7. Barduelva Norja 2019
  8. Salangselva Norja 2019
  9. Singalanjoki Norja 2019
  10. Kainuunjoki Ruotsi 2019
What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Melotut Suomen mereen laskevat joet ja sisäjoet

Mereen laskevia jokia on tullut melottua ja (soudettua) seuraavasti

1. Salonjoki tuli soudettua Aksun mökiltä Särki 400 kalaveneellä Halikonlahdelta Saloon torille sekä riippusillalle asti useamman kerran 1992-1995. Matka yhteen suuntaan noin 7-10 km.

2. Halikonjoki tuli soudettua myös kertaalleen Joensuun kartanon ohi Halikon kirkolle asti kesällä 1993. Matka noin 4 km yhteen suuntaan.

3. Espoonjoki kokonaisuudessaan kahdessa osassa. 2004 kesällä lähtö Espoon tuomiokirkolta, josta retki aina Espoonlahdelle asti ja etelärantaa Otaniemeen. Matka noin 30 km. 1.5.2011 meloin Pitkäjärveltä lähtevän todella ryteiikköisen joen kirkolle asti. Jorvinkoski (Ingaksenkoski) Myllykylän kohdalla oli kohtuu haastava, mutta ryteikön takia osuutta ei voi kyllä suositella. Paljon kahlaamista ja rämpimistä aina Träskändan puistosta lähtien. Espoonjoki on noin 7 km pitkä ja Glimsinjoki 5 km.

4. Mankinjoki kolmessa osassa. Kesällä 2004 meloin Espoonkartanolta olevan osuuden merelle. Paikoin hienoa luontoa mutta myös kantamista ja kahlaamista. 2010 meloin Nuuksion Solvallan opistolta järven poikki ja kannoin padon yli Nuuksionjoelle. Tästä edelleen Nupurinjärvelle asti. Keväällä 2011 meloin Nupurinjärveltä Svatbäckträsketin, Kvarnträskin ja Dämmanin kautta Gumbölen golfkentän viereen Gumbölenjoelle. Tässä kohtaa joki oli ryteikköistä ja kantaa piti paljon. Kvarnträsk oli minusta autenttisin järvistä, idyllinen puro johti tästä pienen kosken kautta Dämmanille. Dämmanilta laskeutuessa piti kantaa kajakki korkean padon ohitse joelle, jossa oli heti metrin kynnys. Tähän kynnykseen kompastuin kajakin jäädessä pantteeseen 45 asteen kulmaan. Piti ryömiä ulos kajakista ja kiskoa kajakki sivuun samalla kun takaa syöksyi vettä kajakin sisään.Espoonkartanola eteenpäin matka helpottui. Tätä ennen oli vielä kaksi koskea. Gumbölen kartanon kohdalla piti kantaa kajakkia noin 200 metriä, samoin pieni koski myöhemmin vaati kantamista lyhyen matkan. Kokonaismatkaa tuli noin 30 km.

5. Siuntionjoki tuli melottua kokonaisuudessaan kolmessa eri osassa keväällä ja syksyllä 2012 Vihdin Enäjärveltä mereen asti Störsvikin uimarannalle. Matkaa tuli yhteensä noin 50 km. Enäjärven ja Poikkipuoliaisen välinen osuus on todella hankala lähes umpeenkasvanut ruovikko, jossa lähellä Poikkipuoliaista jouduin vielä perääntymään kun en päässyt eteenpäin koskeikossa enkä toisaalta pystynyt vetämäänkään kajakkia upottavassa vaarallisessa suossa. En suosittele kenellekään tätä pätkää. Poikkipuoliainen – Palojärvi oli korkean veden aikaan mukava melottava osuus.  Tervajärvi ja Huhmajärvi olivat välissä kivoja vaihteluista.  Näin pari peuraakin kahlaamassa joessa. Palokoski oli paha koski  Palojärven eteläpuolella. Yritin erehdyksessä laskea tätä mutta nopeasti kajakin pyörähdettyä sivuittain kivien väliin jouduin luopumaan tästä yrityksestä ja vetämään rantaa pitkin. Pahimmat kaatuneet puut ja ryteiköt tulivat Karhujärven jälkeen. Vanha myllypato piti kiertää maitse, muutenkin oli pahoja virtauksia useassa kohtaa ja todella raskasta maastoa. Pulahdin muutaman kerran kun kaatuneet puut estivät hallitun ohituksen ja voimakas virta painoi takaa päin. Tjusträskin jälkeen matka helpottui Sjundbyn linnalle asti. Tästä eteenpäin oleva Pikkalanjoki oli helppo ja mukava osuus meloa merelle asti. Lopussa oli vielä patoportitkin jotak piti sähköisesti avata ja sulkea. Tällä osuudella oli jopa melojille erikseen tehtyjä opastepoijuja alueen historiasta ym.

6. Ingarskilanjoki Inkoossa tuli melottua 27.10.2012 kantatie 51:ltä mereen asti. Vettä oli riittävästä eikä kertaakaan tarvinnut kantaa. Muutama koskipaikka tosin oli matkan varrella mutta nämä ohittuivat suht hyvin ilman suurempia ongelmia. Tosin kerran piti nousta kajakista vauhdittamaan kivien väliin jumitunutta kajakkia. Matka noin 10 km Kopparnäsin Kallioniemeen asti. Jokiosuus noin 8,5 km.

7. Järsönjoki on nafti kahden kilometrin pätkä, joka alkaa Porkkalan tien varresta Friggesbyn kylän kohdalta. Meloimme pätkän Kaj Auran kanssa 23.11. 2012 edestakaisin Järsönsalmelta niin pitkään kuin pääsimme lähelle Porkkalantietä. Vesi oli korkealla, joten reitti oli yllättävänkin hyvä. Ohitimme mm. vanhan sillan ja todennäköisesti miehityksen aikaista rakennuskantaa.Lopulta eteen tuli rikkonainen vanha romahtanut silta, jota emme viitsineet enää kantaa ylitse, koska joki olisi kaikesta päätellen pian muutenkin loppunut. Joki laskee siis mereen Järsönniemen eteläpuolelta. Niemen pohjoispuolella on Järsönlahti, johon laskee myös lyhyt jokipätkä.

8. Lillkanskogviken Porkkalanniemen eteläpäässä, joka nimensä mukaan määrittyisi lahdeksi. Tästä kuitenkin laskee selvästi Porkkalan tien alittaen noin 1,5 km pitkä joki mereen, jonka Samuel Marisan kanssa meloimme edestakaisin 17.6. ja 19.6. 2012.

9. Kiskonjoki 9.5.2013

Latokartanonkoskelle asti. Matka noin 17 km. Joki oli kevätaikaan hyvä meloa, Kosken kartanon kohdalla piti kantaa muutama sata metriä. Saarentaanjärvi oli tulva-aikaan kaunis. Meloimme Melamogulien porukalla retken, yhteensä osallistujia oli 12. Kai Schneider toimi retken vetäjänä ja myös koskimelontaharjoitteita oli mahdollisuus tehdä pienimuotoisesti.

10. Paimionjoki 10.5.-12.5.2013.

75 km matka Myllylammelta mereen Paimionlahteen Fuilan rannalle asti. Meloin matkan Keijo Tikkasen kanssa. Sää oli hieno.

11. Vantaanjoki 16.5.2013, 5.-6.4.2014

Meloimme Avokanoottiyhdistyksen kanssa avokanooteilla Vantaankoskelta Haltialan kartanolle. Matkaa noin 9 km. Virtaama oli 8 kuutiota sekunnissa. Mukana oli Janne Pyykkö ja Auli Kuressaar täytettävällä ilmakanootilla, Tiina Kujansuu ja Teemu Markkanen yksiköillä sekä minä Esko Verrosen kanootin etumelojana. Pitkäkoskessa kolisi heti kiviin ja pyörähdimme noin 180 asteen kierroksen, Niskalankoski oli helppo ja lopuksi Ruutinkoskessa tuli enemmän kuohua vastaan.

Huhtikuussa 2014 meloin joen Riihimäeltä Vantaankoskelle Janne Pyykön kanssa avokanootilla. Matkaa yhteensä 76 km kahdessa päivässä.

12. Fiskarsinjoki 2.6.2013

Meloin joen kauniina kesäpäivänä Fiskarsin keskustasta yläjuoksun suuntaan. Kävin paloaseman padolla, yläjuoksulla piti alittaa kolme matalaa siltaa ja lopulta tulin puutehtaalle, jossa piti ottaa kajakki ylös. Edessä ol korkea putous. Ajoin kajakin autolla museon ohi yläjuoksulle uimarannan viereen, josta oli jopa hyvä laskuramppi autolle ja kajakille. Meloin Degersjön-järven eteläreunaa Gennäsin eteläpuolella olevalle niemenkärjelle asti. Katsoin kauempaa että ilmeisesti joku nainen ottaa aurinkoa rannalla, mutta lähempänä tämä osoittautuikin mieheksi!  Mikä karmea pettymys. Kävin katsomassa niemellä olevan hiidenkirnun ja lähsin jatkamaan matkaa takaisin eteläisen saaren kiertäen. Pienellä luodolla Degernäsin lounaispuolella oli kanadanhanhi pesimässä. Kävin Böleträsketin eli Pasilajärven vieressä tien kohdalla joka erottaa nämä kaksi järveä toisistaan ja meloin takaisin joen varteen, jossa kävin uimassa. Paluumatkalla kävin uimassa vielä Linhamarinjärvessä tien vieressä, jossa oli kiva uimaranta kätevästi tien kohdalla.

13. Kymijoki 2012 / 2013 / 2017

Kalevan Kierroksen soutu Iitin soutu oli osana Kymijoen virtaamaa, tosin lumparealueella. Matka oli 50 km 2012, jonka teimme vuorosoutuveneellä Jouni Helisteen kanssa, vuonna 2013 meloinen kaksikolla Jari Pihlajamäen kanssa 30 km aikaan 3h 30 min.

6.5.-7.5. 2017 Salon Melamogulit järjesti koskimelontakoulutusviikonlopun Ahvionkoskella.

14. Mustionjoki 2014

Meloin Mustionjoen Mustion ruukilta mereen asti Pohjanpitäjänlahteen 10.5.2014. Sää oli pilvipoutainen, matkaa tuli noin 25 km.

15. Aurajoki 2014

Meloin joen virallisella Aurajoki-melontaretkellä 5.-6.7.2014. Matkaa noin 55 km.

16. Kokemäenjoki 2014

Meloin joesta pienen osuuden kesälomaretkellä Kokemäellä kiertäen Kiettareensaaren ja Vitikkalanluodon vieressä olevan Vuorionsaaren (Putalansaaren) noin 5 km.

17. Sipoonjoki 2015

Meloin Sipoonjoen huhtikuussa keskustan alapuolelta mereen asti noin kympin matkan.

18. Pernajanjoki eli Koskenkylänjoki 2015

Meloin Pernajanjoen kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa meloin Pyhäjärven eteläpuolelta Porlammin sillan kohdalta Sävträsketin lintujärvelle. Toisessa osassa meloin ko. samalta lintujärveltä mereen asti Pernajanlahden saariston läpi.

19. Porvoonjoki 2015

Meloin Porvoonjoen Orimattilan Mallusjärveltä asti mereen asti kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa meloin Vakkolankosken padon alta mereen asti Sikosaaren rantaan noin 20 km. Toisessa osassa meloin Mallusjärven pohjoiskärjestä Vakkolankosken padolle noin 40 km matkan. Kokonaisuutena tuli melottua noin kaksi kolmannesta koko joen melottavasta osuudesta.

20. Perniönjoki 2015

Meloin Perniönjoen vapunpäivänä Yliskylän kirkon vierestä mereen asti Särkisalon Kaukassalon salmelle noin 30 km matkan. Joki oli hyvä meloa, esteetön ja voimakas myötävirta joudutti menoa merkittävästi.

21. Tornionjoki 2015

Meloin Tornionjoen keskustan alueen kaikkien neljän sillan alitse 15.11.2015. Mika (Lähdekorpi) lainasi Dag Miwok-retkikajakin, jolla meloin Tornion melojien vajalta Alatornion kirkon rautatiesillalle ja poikkesin myös Haaparannan rannalla. Matkaa tuli noin 6 km. Myötävirta oli heikollakin virtaamalla, samoin vastavirta oli tuntuva noin 200 metrin matkan varsinkin rautatiesillan alla.

22. Ilolanjoki 2016

Meloin Ilolanjoen Postimäeltä Pikku Pernajanlahdelle golfkentän rannalle asti noin 18 km vapunpäivänä 1.5.2016 kauniina kevätpäivänä. Oli kova myötävirta ja hyvä imu. Postimäki on tutustumisen arvoinen kulttuurikohde, jonka kohdalla on laskukelvoton koski.  Tämän kosken jälkeen on kuitenkin hyvä paikka laskea kajakki veteen.

23. Taasianjoki 2017

Meloin Taasianjoen Pukaron kylästä Lapinjärveltä Tesjoen kylään vanhan tien sillalle asti noin 35 km 5.5.2017.

Sisäjokia on tullut melottua seuraavasti:

1.  Väänteenjoki Hiidenvedeltä Hiidenpirtin sillan kupeesta Lohjanjärveen Aurlahden uimarannalle kesällä 2006. Matka noin 20 km. Väänteenjoessa oli veneitä varten tehty nostorullakko, johon myös kajakki sopi hyvin. Idyllinen ja kaunis reitti. Tosin yhdessä kohtaa kuollut hauki kellui joen pinnalla.

2.  Nummenjoki Nummi-Pusulan Pitkäjärveltä Lohjanjärveen asti Väänteenjoen ylittävän sillan kohdalle kesällä 2007. Matka noin 30 km. Nummen keskustassa piti nostaa padon yli kajakki ja myllyn kohdalla oli matalikkoa, mutta muuten matka sujui yllättävänkin hyvin. Vanhan Turuntien läheisyydessä oli aivan erämainen tunnelta eikä liikenteen melu osunut kuin harvoin kohdalle. Matkall oli Musterpyynjärvi ja Savijärvi ennen Lohjanjärven Maikkalanselkää ja Hiiden urheiluopistoa. Meloin Suittilan sillan kohdalle.

3.   Pusulanjoki Pusulanjärveltä Nummenjoelle ja Saukkolaan asti noin 10 km kesällä 2007. Matka oli aika hankala enkä suosittele osuutta melottavaksi.

4.   Kiskonjoki Suomusjärven Enäjärveltä Kirkkojärven suulle asti keväällä 2013 meloimme yhdessä Esa Härmän ja Raimo Kankaan kanssa.

5.   Myllyjoki välillä Enäjärvi (Salo, ent. Suomusjärvi) – Nummijärvi (Lohja, ent. Karjalohja) 21.4.2014

6.   Kärkelänjoki välillä Sikajärvi (Lohja, ent.Karjalohja) – Kurkelanjärvi (Salo, ent. Kisko) 21.4.2014

7.   Kurkelanjoki (Uitmuksenjoki) Kiskonjoen yläjuoksulla Kurkelanjärvi- Kirkkojärvi välillä noin 7 km 21.4.2014.

8.    Siuntion Kirkkojoki melottiin porukalla noin 7 km 17.5.2014

9.    Toijanjoki 28.3.2016 oli mukava pääsiäismelonta. Noin 4 km Sahankoskelta Kirkkojärven rantaan.

10.  Turpoonjoki 14.5.2016 Kuivajärveltä Turpoonkoskelle asti oli kiva maisemaretkikokemus

11.  Pielisjoki 8.-9.7.2016 Vuoksennauhan melonnan yhteydessä Nurmeksesta Lappeenrantaan. Joki on noin 70 km pitkä. Kaltimon kanava, Kuurnan   kanava ja Jakokosken museokanava ovat mielenkiintoisia kohteita reitin varrella.

12.  Vähäjoki Salon keskustassa 13.10.2017 meloin Hanna Neuvosen kanssa syystulvan aikana

13.  Aneriojoki Suomusjärvellä 5.11.2017 meloin Hanna Neuvosen kanssa syystulvan aikana

14.  Vuolijoki Kajaanin alueella 8.8.2020 meloimme Marko Kinnusen kanssa Vuolijoen venesatamasta Oulujärvelle noin 1,5 km pätkän.

15.  Puujoki Kanta-Hämeessä Mommilanjärvestä lähtevä ja Janakkalaan päättyvä joki. Meloin joen kahdessa osassa 18.4.2021 Mommilanjärvestä Ryttylään noin 33 km ja toisen osuuden Ryttylästä Hämeenlinnan Aulangolle 23.5.2021 noin 37 km.

16. Sikojoki Pirkkalassa oli juuri ruopattu kiva joki, jonka meloimme Sami Soinisen kanssa Vesilahti – Tampere retken yhteydessä 18.9.2021. Meloimme sillan alitse Isolammille asti, jossa käännyimme takaisin. Näimme joella melko läheltä kolmen poikasen joutsenperheen.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy