Tiistaina 28.8. oli kaunis päivä tehdä pieni liikunta lähialueella kävellen ja hölkäten.
Kulttuuri
Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa 25.8.-30.8.2015
Teimme perheen kesälomaretken ensi kertaa asuntoautolla Keski-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle.
25.8. 2015 tiistaina ajoimme ensin Padasjoelle, jossa Julius kokeili ensimmäistä kertaa synttärilahjaansa radio-ohjattavaa venettä Kirkkolammen uimarannalla. Kävimme kaikki uimassa tässä samassa rannassa auringon alkaessa laskea. Tästä jatkoimme Kuhmoisiin, jossa yövyimme venesataman vieressä olevalla paloaseman parkkipaikalla.
26.8. 2015 jatkoimme Kuhmoisista Päijänteen länsirantaa Isojärven kansallispuistoon, kävin katsomassa Heretyn tuvan ja kävin samalla uimassa Kurkijärvessä pienen luontopolun päätteenä olevalta grillikatokselta. Uin myös Isojärven länsipäässä, jossa tie kohtaa järven aivan vierestä. Ouninpohjan legendaariset rallitiet ristesivät tältä reitiltä, jatkoimme kuitenkin omaa ralliamme Keuruuseen. Keuruun vanha kirkko oli kiinni, pihalla oli Iso-Valkosen kirkkovene. Seuraavaksi ajoimme Petäjävedelle tutustumaan tähän UNESCO:n maailmanperintökohteeseen. Kirkko on rakennettu 1763-1765 ja se on parhaiten säilynyt alkuperäisessä asussaan Suomessa olevista tuon ajan kirkoista. Keuruun vanha kirkko oli myös vuodelta 1756-1759, mutta sitä on restauroitu enemmän. Keuruun ns. uusi kirkko tien toisella puolella on vuodelta 1892. Keuruulla autoimme yhtä veneilijää hankkimaan bensaa läheiseltä huoltoasemalta. Seuraavaksi pysähdyimme Kuorevedellä, jossa oli museohävittäjä tien vieressä nähtävyytenä. Sitten Ajoimme Saarijärvelle, jossa vietimme seuraavan yön kauppakeskittymän pihalla.
27.8.2015 jatkoimme matkaa pohjoisen suuntaan. Kävin uimassa Kivijärvessä ja Vuosjärvessä. Huopanankoski oli Vuosjärven hienoin nähtävyys, mm. Juhani Aho vietti kesiään tämän kosken alajuoksulla olevassa mökissä 1906-1920. Aholla on myös edelleen toiseksi suurin lohi ko. koskesta pyydettyjen tilastossa vuodelta 1917, painoltaan 7,8 kiloa. Kävin uimassa Huopanankosken yläjuoksulla, jossa nipin napin pysähdyspaikan vierestä pääsi pulahtamaan veteen ja kahlaamaan kivelle noin kymmenen metrin päähän.
Viitasaarella vastaan tuli Keiteleen komea järvi. Julius ajoi uimarannalta taas radio-ohjattavaa venettä ja kävin uimassa tässä samassa kohtaa. Puisto oli todella viihtyisä, ns. Porthanin puisto, Henrik Gabriel Porthanin syntymäpaikka oli tämän puiston alueella vuonna 1739. Paikalla on nykyisin muistokivi. Keiteleen Helmi on kiva lastenpuisto tällä alueella. Kävimme katsomassa kirkon niemen toisella puolella, joka oli tosin kiinni. Jatkoimme seuraavaksi Pihtiputaalle keihäskaupunkiin, jossa kävin urheilukentän laidalla todistamassa komean keihäänheittäjäpatsaan olemassaolon ja kirkon pihalla oli myös surullinen hautamuistomerkki vuoden 1969 Pihtiputaan poliisisurmista. Kävin uimassa sekä Koliman että Alvajärven järvissä Pihtiputaan vanhalta museosillalta, josta pääsee kumpaankin järveen 🙂
Ajoimme seuraavaksi Pyhäjärvelle Pyhäsalmen kylään, jossa on myös Pyhäjärvi. Pyhäjärvessä piti tietenkin käydä uimassa katsottuamme ensin kaupungin pienen keskustan. Hienompia puitteita ei allekirjoittanut olisi voinut toivoa uintivisiitille, järven rannasta kirkonkylän jälkeen löytyi kyltillä merkitty Korhosenniemi, jossa oli auton kääntöpaikka, ja suora linja myös venerannasta juosta järveen uimaan 🙂 Kävin katsomassa seuraavaksi Kärsämäen kirkon ja sitten saavuimmekin Suomen maantieteelliseen keskipisteeseen Piippolaan. Yövyimme tässä kohtaa.
28.8.2015 tutustuimme Piippolan (Vaarin) muistomerkkiin tarkemmin ja otimme luonnollisesti muutaman valokuvankin;) Seuraavaksi ajoimme Alassalmen lossille suuntana Suomen yhdeksänneksi suurin järvi Oulujärvi ja tämän järven suurin saari Manamansalo. Järvellä sattui olemaan tuulinen keli ja lossi keikutti oikein kunnolla ennen kuin rantauduimme Manamansaloon länsipäähän. Tutustuimme saareen ajamalla ympäri. Pysähdyimme eteläpuolella Rytölahden kohdalla tien viereen, missä järvi on kaikkein lähinnä tietä. Pidimme lounastaukoa tässä ja kävin myös uimassa järvessä, ranta oli todella matalaa pitkään tässä kohtaa ja Ärjänselän aallot huuhtoivat vaahtopäisinä vastaan. Hieno kokemus kuitenkin 🙂 Lopuksi kävimme tutustumassa saaren pohjoispäässä olevan vanhan kirkon jäänteisiin ja luontopolkuun. Paikalle oli pystytetty hieno korkea muistomerkki vanhan murentuneen kirkon muistoksi. Lähdimme jatkamaan järven pohjoisrantaa Vaalan kautta kohti Oulua. Kävimme tutustumassa Nuojuan voimalaitoksen kuohuihin matkan varrella ja pistäydyin samalla uimassa Oulujoessa ko. parkkipaikalla olevalta veneen laskurampilta. Ajoimme illaksi Hailuotoon ja jätimme auton parkkiin lossin viereiselle parkkipaikalle.
29.8.2015 aamulla kohtasimme ongelman heti aamulla, kun Fiat ei jostain syystä käynnistynytkään emmekä päässeet ensimmäiseen suunniteltuun lossiin. Onneksi paikalla oli ystävällinen kalastaja, joka tarjos ensin virtaa akusta, mutta normaalit kaapelit eivät riittäneet. Jouduimme yrittämään käynnistystä vetämällä. Onneksi auto oli hieman ylärinteessä, joten henkilöautolla se saatiin vedettyä liikkeelle ja auto jopa käynnistyikin toisella yrittämällä. Ajoimme Oulun keskustaan ja pidin moottoria pitkään käynnissä ennen kuin uskalsin kokeilla sammuttamista. Onneksi auto ei oireillut enää uudestaan. Oulun tuomiokirkko oli hieno paikka, pääsimme tutustumaan kirkon tornista kaupungin näköaloihin, tornia oli remontoitu vuosina 1976, 2001 ja viimeksi nyt 2015. Pääsimme tutustumaan myös kryptaan ja sakastiin hyvän oppaan ansiosta. Oulun kaupungintalo oli myös komea. Nallikarin rannalla oli tuulinen ja kalsea ilma, joten otin vain kuvat ja kiikaroin merelle. Ajoimme Hailuotoon, joka oli hieno saari. Hiekkadyynit matalilla rannoilla, Luoto-talon luontonäyttely ja punaiset merivartioston veneet olivat saarelle tyypillisiä nähtävyyksiä. Saaren länsikärjessä oleva Marjaniemen majakka oli harmittavasti kiinni, mutta ulkoa päin näimme tämän silti aika hyvin. Saaressa myytiin myös savulohta ja rantaraitti länsipäässä oli hieno hiekkadyyneineen ja heinikkoineen, jossa näkyi monia leijan lennättäjiä. Saaren keskivaiheilla oli myös kirkko, joka oli rakennettu aiemmin palaneen tilalle. Kirkko sinänsä ei ollut minusta mikään kovin erikoinen nähtävyys. Ajoimme illan tullessa Siikajoen yli Raaheen, jossa oli komea merimuseo rannalla sekä Pietari Brahen patsas kirkon vieressä. Ajoimme tästä 8-tietä Pyhäjoelle ja Kalajoelle, Kalajoella oli myös komea ilotulitustapahtuma joka ruuhkautti liikennettä yllättävän paljon. Ajoimme Lappajärvelle, jonne jätimme auton parkkiin yöksi kirkon viereiselle parkkipaikalle.
30.8. 2015 sunnuntaiaamuna kävimme tutustumassa vuonna 1637 alun perin rakennettuun kirkkoon. Kirkko on yksi harvoista suomalaisista kirkoista, jotka on restauroitu niin, että alttari on sivulla oikealla eikä suoraan edessä. Lappajärven uimaranta aivan kirkon vieressä oli hieno, mutta tämä oli täynnä hiljaisia lähes äänettömiä hyttysiä, jotka pakottivat vetäytymään nopeasti pois rannalta uimisen jälkeen. Nicolas sai allergisen ihottumuan pistoista, jonka vuoksi jouduimme ajamaan Kauhavan terveyskeskukseen päivystykseen. Ihottuma onneksi meni ohi ennen kuin jono eteni Kauhavalla. Matkan varrella Lapua oli hieno paikka, komea kirkko joen vieressä ja jääkärimuistomerkki kaupungintalon edessä kertoivat omaa kieltään kaupungin patrioottisesta piirteestä. Kävimme tutustumassa myös Seinäjoella Lakeuden kirkossa. Ikaalisissa kävin uimassa Toivolansaaren uimarannalla Kyrösjärvellä ja kävin testaamassa myös hyppyrin. Kokonaismatkaa kertyi karvan verran yli 2000 kilometriä.
Petäjäveden kirkossa
Piippolan keskipisteessä
Oulun Toripoliisia katsastamassa
Oulun Nallikarin ranta
Oulun Tuomiokirkko
Oulun tuomiokirkko sisältä
Marjaniemen majakka Hailuodossa
Merivartioston vene Hailuodon satamassa
Diana ja Julius Hailuodon länsikärjessä
Julius Hailuodon rantahietikolla
Rantadyynejä
Julius majakkaraitilla Hailuodossa
Pietari Brahen silhuetti ja Raahen kirkko taustalla
Raahen lyseo ja vanha sotasairaala
Pyhäjoki auringonlaskun jälkeen
Hiihtäjäpatsas Kalajoen keskustassa
Kalajoki kuutamon valossa
Ilotulitus Kalajoella
Lappajärven kirkko
Lappajärven kirkko sisältä
Amiraaliperhonen
Nicolas ja Diana Lappajärven ”meteoriittijärven” rannalla
Lapuan ja saksalaisen ystävyyskaupungin muistomerkki kaupungintalon pihalla
Lapuan kirkko
Lapuanjoki
Toivolansaaren uimaranta Ikaalisissa Kyrösjärven rannalla
Ikaalisen vesitorni ”Jalkapallolla” varustettuna
Superkuu valaisi paluumatkaa Ikaalisten jälkeen
Ensimmäinen ilta Padasjoen Kirkkolammella
Kurkijärvi Isojärven kansallispuistossa
Heretyn kämppä
Isojärven länsipää
Keurusselän Myllysaaren uimaranta
Keuruulla
Keuruun vanha kirkko
Petäjäveden vanha kirkko
Kirkko lähikuvassa
Huopanankoski
Kokon talon pihapiirin jäänteet
Juhani Ahon muistomerkki
Huopanankosken ennätyslohet järjestyksessä
Julius ja radio-ohjattava vene Keiteleen Viitasaaren uimarannalla
Porthanin puisto Viitasaarella
Nicolas, Diana ja Julius Keiteleen Helmessä
Pihtiputaan keihäänheittäjäpatsas urheilutalolla
Pyhäjärven hiihtäjäpatsas
Pyhäjärvi Korhosenniemeltä kuvattuna
Piippolan patsaalla
Oulujärven Ärjänselkä Manamansalosta kuvattuna
Kiikarointia Manamansalon Rytölahdella
Sylissä
Laitakarin pooki Hailuodon ja mantereen välissä
Luumäki-Äitsaari 18.7.-20.7.2011
Olimme perhekesälomalla presidentti Svinhufvudin kotimuseossa Kotkaniemessä Luumäellä, kävimme Miehikkälän Salpalinjalla sekä Saimaan kanavan Suomen puoleisessa päässä Lappeenrannssa. Katsoimme myös Imatrankosken sekä ajoimme Ruokolahdelle Äitsaareen. jonka meloin ympäri kajakillani Juliuksen kanssa.
P.E.Svinhufvudin hauta Luumäellä
Luumäen kuuluisa rautatieasema, josta presidentti Svinhufvud lähti Siperiaan vuonna 1914 karkotettuna ja Urho Kekkonen lähti noottikriisiä selvittämään Novosibirskiin 1961
Kotkaniemen museo
Muistokyltti. Sinhufvud asui paikalla 1908-1944.
Läheisessä metsässä järvenrannalla oli presidentin harjoitusampuma-alue
Päärakennus vieraineen
Imatran koski
Imatran valtionhotelli
Koski ennen juoksutusta
Koski juoksutuksen aikana
Alajuoksu
Henri ja Julius Äitsaarta kiertämässä
Maalissa:)
Äitsaaren muinainen kalliomaalaus
Auringonlasku Äitsaaressa
Pernajasta Viipuriin-Agricolan 2 patsasta 18.7.-25.7.2012
Kesälomamatka 18.7.-25.7. 2012 vanhaa kuninkaantietää Espoosta Virolahdelle asti oli hieno kokemus. Kävimme Pernajan kylässä, jossa oli Mikael Agricolan patsas. Otin valokuvat kaikista joista matkan varrella, Sipoonjoki, Pernajanjoki, Ravijoki, Porvoonjoki, Loviisanjoki, Tesjoki, Summajoki, Kymijoki 3 eri haarassa ja lopuksi Virojoki. Tutustuimme Kotkassa Sapokan vesipuistoon ja kävimme lyhyesti myös Maretariumissa. Uusi merikeskus Vellamo oli valtava rakennus mutta kiinni sinne mennessämme. Kävimme yhteysaluksella Haapasaaressa, joka oli idyllinen paikka. Kiersimme saaripolun mm. muistomerkillä, 150-vuotta vanhalla Pookilla, valvontatornilla, joka on armeijan käytössä, merivalvonta-asemalla sekä kirkossa, jonne sai kyläkaupasta avaimet. Tuuli tosin nousi noin 13 m/s paluumatkalla, siksi kippari ohjasi 15-metrisen aluksen Kirkonmaan linnakesaaren itäpuolelta takaisin satamaan. Näimme Ruotsinsalmen taistelun 1790 paikat, mm. Fort Slavan linnoitus oli selvä muisto tämän jälkeisestä ajasta. Venäläiset olivat pystyttäneet muistoksi merenneidon läheiseen niemeen. Reitiltä näkyi hyvin myös Venäjän puolen Suursaari linkkimastoineen. Kotkasta muistui ekana mieleen Junnu Vainio ja entinen koripalloilija Larry Pounds.
Haminassa tutustuimme kaupungin kolmeen kirkkoon ja valtavaan ulkoilmakatokseen. Paikka oli hyvin pieni ja kompaktisti kehän muotoon rakennettu linnoituskaupunki. Klamilassa oli hieno satama. Kävin myös vanhassa mäkihyppytornissa, joka kieltämättä hiukan hirvitti kavuta huipulle asti sekä virallisessa näkötornissa. Paikka on säveltäjä Uuno Klamin kotipaikka, muistomerkki oli kirkon pihalla. Virolahti oli hieno paikka, siellä oli neljä eri lintutornia joissa kävin tutustumassa, varsinainen bongareiden tukikohta. Alueella oli myös hyvä leirintäalue sekä kotiseutumuseo, jossa pihalla oli esitelty mm. Huovarin saaren vanhoja ”kalaputkia”. Tosin museo on kuulemma vain viikon auki koko vuodessa. Kävimme myös Miehikkälän Salpalinja-museossa ja Svinhufvudin kotimuseossa Luumäellä. Kivijärven rannalla sijaitseva Kotkaniemi on hieno paikka, mukava mahdollisuus kerätä mustikoita ja käydä vaikka uimassa rannalla. Lappeenrannassa vietimme kaksi päivää ja teimme myös päiväristeilyn Viipuriin. Kävimme Viipurin linnassa ja Pyöreässä tornissa sekä kahdessa kirkossa. Toisen pihalla oli myös Mikael Agrocolan patsas. Kaksi saman henkilön patsasta samalla kesälomareissulla;) Viipuri oli siistiytynyt ka kehittynyt selvästi verrattuna vuoteen 1992 kun kävin siellä Kiskosta bussimatkalla mamman kanssa.
Julius ja Diana laivalla matkalla Haapasaareen
Pernajan Koskenkylänjoki
Pernajan kartta
Agricolan patsas Pernajassa
Mikael Agricolan synnyinseutu
Haapanapariskunta
Langinkoski Kotkassa
Vladimir Leninin patsas Viipurissa
Henri, Julius ja Diana Viipurin Pyöreän tornin edessä
Mikael Agricolan patsaalla Viipurissa
Torgils Knuutinpojan patsaalla Viipurin sataman lähellä
Viipurin linna
Viipurin linnan museo
Museon Suomi-osasto
Museon Neuvostoliitto-osasto
Keisari Napoleon Bonaparte
Näkymä Viipurin linnan tornista
Saimaan kanavareitin karttakuvaus eri suluista
Perun Inkatrail 12.12.-15.12.2006
Voon ainejärjestön matkis-projekti suuntautui Etelä-Amerikkaan vuonna 2006 ja olin mukana Päivin kanssa kuuden maan kiertueella, jossa sukkuloimme läpi Perun, Bolivian, Chilen, Argentiinan, Uruguayn ja Brasilian neljässä viikossa. Perussa oleva inkatrail oli yksi matkan kohokohdista. Tämä ”vuoristomaraton” oli 43 km pitkä patikkaretki, jossa oli eriasteista nousua suurin osa matkasta. Korkein reitin kohta oli 4,2 km korkeudessa merenpinnasta.Tämä patikointi on toistaiseksi pisin patikkaretkeni ulkomailla ja toiseksi pisin ylipäätänsä Kuusamon 75 km pituisen Karhunkierroksen jälkeen. Inkatrailin reitti lähti Cuscon kaupungista ja päättyi Macchu Picchun tarunhohtoiseen kaupunkiin, joka on harvinaisen hyvin säilynyt muinainen inkojen ns. ”kadonnut kaupunki”. Kaupunki sijaitsee 2430 metrin korkeudessa merenpinnasta ja on myös UNESCO:n maailmanperintökohde. Se oli asutettuna noin vuodesta 1440 vuoteen espanjalaisten Peruun tuloon asti vuoteen 1532. Kävimme reitin lopuksi tutustuamme ensin Macchu Picchun nähtävyyksiin patikoimassa pikkuvuorelle Hucchuypicchulle. Kiipeäminen oli aika seikkailu, jouduin lopussa vetämään itseni köyttä pitkin huipulle asti. Kapusimme kapeita seinämien reunoja alkumatkasta. Tämän jälkeen patikoimme Waynapicchun rinnettä melkein huipulle asti. Waynapicchulla menimme kihloihin ja oli kieltämättä eksoottinen ympäristö pujottaa kihlasormus Päivin nimettömään Macchu Picchun korkeimman vuoren rinteellä:)
Kävimme toki myös muualla, mm. tutustumassa Suomen Perun suurlähettilään virka-asunnolla, Chilen Vino del Marissa, Argentiinan Buenos Airesissa ja Uruguayn komealla hiekkarannalla Montevideossa. Chilessä mielenjääviä olivat kauniit pelikaanit, jotka kaulapusseineen kalastelivat rantavesissä, samoin presidentinpalatsin aukio oli kaunis. Presidentti Salvador Allenden, presidenttinä (1970-1973), patsas oli korostetun tärkeällä paikalla. Huomasimme myös jalkapallon fanaattisuuden, jota en ole missää aiemmin nähnyt. Jouduimme väistelemään erityyppisiä fanilaumojen kansainvaelluksia Santiagon kaduilla päättyneen paikallispelin jälkeen. Väkijoukot olivat vallanneet kaikki kadut kansainvaellukselleen ja autot yrittivät luovia jossain välissä eteenpäin, mikä oli aika absurdin näköistä. Kyse oli sentään vain jalkapallosta, ei mistään muusta elämää suuremmasta…
Tutustuimme myös Brasilian eteläisimpään kaupunkiin. Los Uros-saaret olivat melkoinen turistirysä Titicaca-järvellä, mutta kieltämättä vaikuttavia käsitöitä olivat ruokopuusta punotut talot ja kanootit, ym. veneet. Harva asuu samasta materiaalista tehdyssä talossa kuin millä veneilee;) Valuutanarvo oli hyvin tiedossa saarilla, kaikki kelpasivat euroista lähtien…
Kaktus
Inkatrailin alussa oleva infokyltti luonnonperintökohteesta
Perhonen
Alpakoita
Kotka
Inkatrailin korkein kohta
Korkein kohta luonnossa eli 4,2 km merenpinnasta
Infokyltti
Reitin linnoituksia
Jyrkänne
Toinen linnoitus, hyvin säilynyt ihailtava symmetria
Henri pienen vuoristojärven edustalla
Taas linnoitus
Rinnerakentamista;)
Rinnekasvinviljelyä;)
Laama
Macchu Picchu
Hiram Binchamin kyltti Macchu Picchussa
Perillä
Waynapicchu
Maccu Picchu
Vanhat auringonsäteitä heijastavat veistokset
Waynapicchu
Henri Hucchuypicchun huipulla
Los Uros saaret Titicaca-järvellä
Titicaca-järven turismikehto Bolivian puolella
Paikallinen ”merimetso”
Ruokopuusta punottu kala
Kanoottiveneitä
Los Uroksen turistirysä
Henri ja saaren lintu
Kesy pikkulintu, mikä lieneekään…
Titicaca-järvi. Etelä-Amerikan suurin järvi ja maailman korkeimmalla sijaitseva suolainen järvi yli 3.8 km korkeudessa merenpinnasta
Titicacalla
Henri uimassa Titicacalla Bolivian puolella 18.12.2006
Pohjanmaa Tour 4.-11.8.2014
Teimme kesälomaretken Pohjanmaalle ensimmäistä kertaa. Maanantaina 4.8. lähdimme Espoosta ensin Karkkilan kautta Vanhaa Porintietä kohti Poria. Tutustuimme ensin Jokioisten ja Humppilan vanhaan museorautatiehen, jossa oli mielenkiintoisia junanvaunuja ja vanha asemarakennus. Rata oli aikanaan yhdistänyt Humppilan ja Forssan. Tästä jatkoimme Huittisiin, jossa näimme presidentti Risto Rytin ryhdikkään patsaan ja museon ulkopuolelta. Viimeksi kävin Rytin patsaalla helmikuussa 2001, kun palasimme Toivosten autolla Ilen sotilasvalatilaisuudesta purevassa pakkasessa Niinisalon varuskunnasta;) Matkan varrella Huittisiin oli myös Venäjänlampi, idyllinen uimaranta ja hyppyri aivan tien vieressä. Loimijoki on komea leveä joki Huittisten keskustan kohdalla. Ajoimme Raijalanjärvelle, joka on suoalue Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston alueella Kiettareen saaren vieressä. Kiettare on komea erikoinen saari Kokemäenjoen keskellä, jonka jatkumona löytyy edelleen Vitikkalanluoto ja Putalansaari (Vuorionsaari) toiselta nimeltään. Kävin uimassa Kokemäenjoen yli Kiettareen saaressa Raijalanjärven viereiseltä uimarannalta josta jatkoimme Kiettareelle autolla. Saari oli pelkästään peltoa ja metsää vailla leiriytymispaikkoja. Vastaan tuli nuori lenkkeilijänainen joka neuvoi telttapaikan Putalansaaren toisessa päässä aivan yksityisen lossin läheisyydessä. Yövyimme teltassa aika hyvällä nurmikkoisella alueella rannan vieressä.
Seuraavana päivänä 5.8. kävimme uimassa lossirannassa, uin vastarannalle ja takaisin sekä meloin Nicolaksen kanssa ensimmäisen retken Putalansaaren ympäri. Sain maistaa Kokemäenjoen kohtuullisen tuntuvaa myötä- ja vastavirtausta molempiin suuntiin. Kissakivi oli valtavan iso komea haljennut kivi saareen johtavan sillan vieressä. Muita mieleenjääviä luontojuttuja olivat majavan poikki järsimä puu telttapaikkamme viereisessä rannassa sekä seonnut päästäinen joka pyöri ympyrää päivällä telttamme vieressä. Illalla majavat jopa säksättivät rannalla. Jatkoimme matkaa Kokemäen keskustaan, jossa oli komea kivikirkko ja maakuntamuseo (tosin kiinni). Tutustuimme matkalla myös Harjavallan ja Ulvilan kirkkoihin. Porin vanha raatihuone oli komea rakennus, edessä olevan puistion päässä oli myös Risto Rytin patsas. Paikalla oli myös Suomen herttuan ja myöhemmin Ruotsin kuninkaan Juhanan patsas, joka perusti Porin kaupungin vuonna 1558. Emil Cedercreutzin museo nähtiin myös ohimennen matkan varrella Poriin. Meillä kävi erittäin hyvä tuuri kun ajaessamme keskustasta kohti Preiviikinniemeä törmäsimme paikalliseen ammattikalastajapariskuntaan joka tarjosi mahdollisuuden yöpyä Almala-mökissä ja samalla seuraavana päivänä mahdollisuuden käydä tutustumassa Säpin majakkasaareen. Tartuimme epäröimättä tähän mahdollisuuteen ja jäimme yöksi meren rannalle.
6.8. oli vuorossa tutustuminen Säpin majakkaan koko perheen kanssa. Saareen oli noin 10 km yhteen suuntaan ja kelikin oli hieman tuulinen noin 8-10 m/s pienen hieman keikuttavan veneen kyydissä. Majakka on komea, kaunis valkoiseksi maalattu historiallinen majakka vuodelta 1873, joka on automatisoitu 1962. Saari oli kuitenkin majakan lähistöä lukuunottamatta aika sankkaa metsää ja siksi emme nähneet metsässä arkoja mufloneita, jotka osasivat vältellä meitä. Majakan torni oli tosin hiukan hankalakulkuinen, ulos piti ryömiä ahtaanpuoleisen luukun kautta. Tämän jälkeen menimme Kirjalanluodolle lasten leikkipuistoon lähes loppupäiväksi. Kävimme lyhyesti myös Yyterin komeilla sannoilla. Menimme illalla Kallonsaareen ja bongasimme autolla Kallon majakan kivan kallioisen rannan reunasta. Yöyvyimme Kallon saaressa teltassa.
Seuraavana päivänä 7.8. jatkoimme tutustumista Reposaareen, joka on tunnettu konepajateollisuudestaan, saari oli minusta idyllinen ja omanlaisensa miljöö Porin keskustan ohella. Siellä oli vanha Reposaaren linnake juoksuhautoineen ja näkötorneineen ( josta ei tosin näkynyt juuri mihinkään), Santtu-museolaiva ja paikallinen aivan loistava grilli, jossa oli Räpsööläinen, paikallinen erikoisuushampurilainen, ruisleipä täytettynä silakalla. Reposaaren pieni puukirkko oli myös todella kaunis kalliomaalauksineen. Porissa kävin kuvaamassa myös Juseliuksen mausoleumin ulkopuolelta. Rakennus on komea ja merkittävä koska se on Pohjoismaiden ainoa mausoleumi. Jatkoimme tästä matkaa eteenpäin. Merikarvialla törmäsin todella Paikalliseen Haukibaariin, jossa tosin kävin ottamassa vain kuvan. Päivän kohokohta oli kun pääsimme metsätien päästä lopulta melomaan Nicolaksen kanssa Yttergrundin majakalle. Yttergrund valmistui vuonna 1892 ja on 41 metriä korkea. Se on nykyisin Suomen kolmanneksi korkein majakka, joka kuitenkin viettää melkoista hiljaiseloa mm. Bengtskäriin verrattuna. Majakka on lähellä rantaa Kristiinankaupungissa mutta kuitenkin niin kaukana ns. sivistyksestä ja majakkaturismista, mikä on aika jännää. Ajoimme mm. Skaftungin läpi Kristiinankaupungiin keskustaan, johon jäimme yöksi Kristiina-nimiseen hotelliin sillan kupeeseen.
8.8. tutustuimme Kristiinankaupungin vanhaan puiseen kirkkoon, uudempaan kivikirkkoon ja raatihuoneeseen, vanhaan tuulimyllyyn ja kauempana keskustasta KSF-Pavis purjehdusseuran kesäpaviljonkiin. Kristiinankaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe vuonna 1651 kuningatar Kristiinan kaudella. Kaupungissa on myös erikoisuutena Suomen lyhin ja kolmanneksi kapein katu, Kissanpiiskaajankuja, kapeimmillaan noin 299 cm. Jatkoimme matkaa Kaskisiin, Suomen pienimpään kaupunkiin. Kuningas Kustaa III perusti Kaskisen kaupungin vuonna 1785. Kaskinen sijaitsee saarella ja muodostuu lähes kokonaan pienistä idyllisistä puutaloista. Kaskinen oli minusta yksittäisenä kaupunkina hienoin ja idyllisin koko matkan kohteista. Läntisella naapurisaarella oli Sälgrundin majakka, johon lähdin meloen Kaskisen saaren eteläpään sataman veneluiskalta. Päästyäni Sälgrundin lähelle tuuli nousi yllättäen aika kovaksi ja jouduin rantautumaan saaren itäpuolelle. Kävin tutustumassa nopeasti majakkaan ulkopuolelta ja kävin sisällä majakanvartijan talossa, ns. luotsituvassa. Lähdin rannasta kieli keskellä suuta aaltojen pyyhkiessä kuohupäitä rantakiviinn, mutta onneksi sain luovittua kajakkini vastarannalle ilman pahempia ongelmia. Kaskisen saaren pohjoispäässä on Kalaranta, kiva museoalue joka voisi tosin olla virallisesti auki useamminkin, hyvä leirintäalue saaren pohjoispäässä ja erittäin hyvä matkailutoimisto vanhassa itsestään historiallisessa rakennuksessa. Kalarannassa on myös kaunis tuulimylly. Jäimme yöksi leirintäalueelle mökkiin, kävin myös saunomassa ja uimassa illalla ennen nukkumaan menoa.
9.8. jatkoimme matkaa Närpiöön, jossa matkan varrella huomasimme Öjskogsparkenin, vanhan museoalueen, jossa oli koulu, apteekkimuseo, tuulimylly, uusi kesäteatteri amerikkalaiseen malliin ja vanha päärakennus täynnä historiallista tunnelmaa. Närpiön kirkko oli matkan varrella myös komea paikka ja tämä jäi mieleen erityisesti lukuisista punaisista hevostalleistaan, joita oli kymmenittäin kirkon lähellä. Tästä jatkoimme Maalahteen ja Bergön saareen. Bergön saaressa oli paljon kalastajakyliä ja siisti valkoinen kirkko. Kävin myös uimassa melko uuden näköisellä uimarannalla. Bergön jälkeen ajoimme Vaasan suuntaan. Kävimme katsomassa myös Sundomin pellolla Meteoriaa, meteoriitin jäljiltä olevaa tasaista peltoa, jonne on rakennettu pieni asiaan perehtynyt museo. Tutustuimme Raippaluodon komeaan Suomen pisimpään maantiesiltaan, joka rakennettiin vuonna 1997. Tutustuimme myös Raippaluodon kirkkoon ja Svedjehamnin kalastajakylään, jossa pidimme tauon Siskon ja Matin kanssa vuonna 2008 Raippaluodon melontaretkellä. Kahvilan lisäksi paikalla oli UNESCO:n maailmanperintökohteesta kertovia kylttejä. Paikalle oli myös rakennettu komea näkötorni hieman kauemmaksi jossa kävin kuvaamassa moreeniselänteitä. Yövyimme Raippaluodon saaressa taas vaihteeksi teltassa.
10.8. tutustuimme Vaasaan pintapuolisesti. Kuningas Kaarle IX on perustanut Vaasan vuonna 1651 ja myös Vaasassa on komea vanha kaupungintalo. Seinässä on myös valtionhoitajien Svinhufvudin ja Mannerheimin teräkseen kaiverretut kuvat. Vaasassa kokoontui vuonna 1918 sisällissodan aikana Mannerheimin johtama ns. valkoisten senaatti ja tämä historia näkyy kaupungin keskustassa vieläkin erityisesti massiivisen torilla olevan muistomerkin kautta. Jatkoimme seuraavaksi pohjoiseen ja vastaan tuli Uusikaarlepyy, kaunis kaupunki jossa Lapuanjoki virtasi kaupungin keskeltä. Siltakahvila oli pieni mutta kaunis nähtävyys joen rannalla ja vastarannalla oli kirkko sekä Pietari Brahen vuonna 1640 perustama peruskoulu. Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Uudenkaarlepyyn kaupungin vuonna 1620 Tien vieressä ennen keskustaa näkyy komea Juuttaan taistelun muistomerkki vuodelta 1885. Muistomerkki on on pystytetty Suomen sodassa 13.9.1808 käydyn taistelun muistoksi, jossa Ruotsi-Suomen armeija onnistui voittamaan venäläiset eversti Georg von Döbelnin johdolla. Tosin seuraavana päivänä voiton hurmos haihtui ja vaihtui katkeraksi tappioksi Oravaisten taistelussa. Tutustuimme Sakari Topeliuksen synnyinkotiin, Kuddnäsin tilaan joka oli viihtyisä ja monessa suhteessa autenttinen tila keskustan tuntumassa. Yövyimme Oravaisten kunnassa teltassa.
11.8. jatkoimme matkaa Pietarsaareen seitsemän saaren sillan kautta, josta lähinnä jäi mieleen Öjan saaren K-market hauskan logon kera. Kreivi Jacob de la Gardie perusti kuningatar Kristiinan luvalla Pietarsaaren kaupungin vuonna 1652. Paikalla on komea säätytalo, jonka valtuustohuoneessa kävimme tutustumassa Kristiinaankaupungin tapaan. Kuvasin myös vanhan kaupungin ensimmäisen kirkon vuosina 1691-1714. Strengtenin tupakkatehdas on komea rakennus ja ohitimme myös J.L. Runebergin torpan. Jatkoimme matkan viimeiseen kohteeseen eli Kokkolaan. Kuningas Kustaa II Aadolf perusti myös Kokkolan kaupungin vuonna 1620 Uudenkaarlepyyn tapaan. Kokkolassa on myös kaunis puutaloalue historiallisena nähtävyytenä samoin pieni raatihuone. Kävimme katsomassa Trullevinniemen kärjessä laivasatamassa pienessä näkötornissa merinäköalaa Perämerelle ja erityisesti Tankarin majakalle, jonka tornissa majakkavalo välkkyi kutsuvasti. Etäisyyttä tornista majakalle oli yli kymmenen kilometriä mutta majakka näytti olevan yllättävän lähellä silmämääräisesti. Kävin uimassa satama-altaassa. Aloitimme kotimatkan ja poikkesimme Kaustisen keskustassa katsomassa kirkkoa paluumatkalla.
Säpin majakalla 6.8.2014
Säpin majakka vuodelta 1873
Julius ja Diana Säpin tornissa kiikaroimassa
Svedjehamnin kalastajakylä Raippaluodossa
Svedjehamnin näkötorni
Svedjehamnin De Geer moreeniselänteet Vaasan Raippaluodon rannalla
Vaasan kaupungintalo
Suomen sodan Juuttaan taistelun (13.9.1808) ja Georg von Döbelnin (1758-1820) muistomerkki Uusikaarlepyyssä
Döbelnin muistokivi
Siltavahdin vanha kahvitupa Uusikaarlepyyssä
Uudenkaarlepyyn kirkko
Topeliuksen muistokivi Uusikaarlepyyn Kuddnäsin kartanolla
Kuddnäs Uusikaarlepyyssä
Pietarsaaren vanha kirkko
Strengtenin vanha tupakkatehdas Pietarsaaressa
Pietarsaaren vanha raatihuone torin laidalla
Öjassa hienoa logoa pukkaa esiin 😉
Kokkolan raatihuone
Jokioisten museorautatieasemalla Humppilan ja Jokioisten rajalla
Presidentti Risto Rytin patsas Huittisten keskustassa.
Henri ja Nicolas Kokemäenjoen Putalansaaren kiertoa aloittamassa 5.8.2014
Henri ja Nicolas Porin Preiviikinniemessä illalla 5.8.2014. Taustalla horisontissa Säpin majakkasaari
Porin raatihuone
Juseliuksen mausoleumi Porissa
Kallon majakka Porissa
Reposaaren kirkko Porissa
Kristiinankaupungin vanha puukirkko
Kristiinankaupungin vanha kirkko
Kristiinankaupungin raatihuoneen valtuustohuoneessa
Vanha torni Kristiinankaupungin purjehdusklubin vieressä
Öjskogsparkenin museo Närpiössä
Närpiön kirkko sisältä
Bergön saaren kirkko Maalahden kunnassa
Tankarin majakkasaari ja majakan loisto 11.8.2014
Henri palaamassa Sälgrundin majakalta Kaskisiin
Kaskisten satamassa 8.8.2014
Diana ja Nicolas Putalansaaressa (Vuorionsaaressa) Kokemäenjoen rannassa
Aloitteleva kajakisti
Komea ns. ”Kissankivi” Putalansaaren ja Vitikkalanluodon välisessä salmessa
Yttergrundin majakka vuodelta 1892 Kristiinankaupungissa
Henri ja Nicolas Yttergrundin majakalla 8.8.2014
Pullokokoelma majakan Huussissa 🙂
Vierailija Huussiverstaassa
Sälgrundin majakan luotsitupa ja ulkorakennukset
Henri Kaskisten Sälgrundin majakalla 8.8.2014
Henrin Urheilublogi 