Aprillipäivänä 2004 kannoin kajakin Espoonjokeen, ja kävin pyörähtämässä Espoon Kirkkojärvellä kovimpaan tulva-aikaan. Matkaan tarttui myös pieni hauki jonka nappasin kyytiin pomppimasta rantapenkereeltä kuovin kynsistä. Jokimelonnat ovat parhaillaan mukavia, mutta toisin kuin järvellä ja merellä näissä on usein riesana lukemattomat suoraan keskelle jokea kaatuneetu puut ja pensaikot. Vesuri tai saha on hyvä olla mukana jos jokimelontaa harrastaa paljon. Huomasin tämän kun samana kesänä meloin Espoonjoen Espoon tuomiokirkolta mereen asti ja tästä jatkoin edelleen Espoonlahtea pitkin Suinonsalmeen ja etelärantaa aina Otaniemeen asti. Meloin myös Mankinjoen Espoonkartanolta mereen asti.
Huomasin että saaret ovat eniten oma juttuni, ne ovat geologisesti mielenkiintoisia, eri kokoisia ja hyvin erilaisia pinnanmuodoiltaan, kasvillisuudeltaan jne. Saaren kiertäminen on selvä ja helppo mitata ja näin ottaa melontareittisuunnitelman pohjaksi. Saaret myös antavat suojaa erityisesti merellä.Vuorosoutuveneellä tosin on kierretty Lohjansaari ja Jalassaari viisi kertaa Pentti Hovatan kanssa treenatessa ja kisatessa, samoin Sulkava-soutujen kautta on tullut Partalansaari kierrettyä tähän mennessä kahdeksan kertaa, joista kuusi kertaa kirkkoveneellä ja kahdesti vuorosoutuna.
Kesällä 2004 meloin Helsingissä Laajasalon ympäri joka on noin 16 km. Mukava lenkki kaiken kaikkiaan. 2004 melontoja olivat myös Särkisalon Isoluodon kierto yhdessä Aksun kanssa kaksikolla. Matka noin 23 km, aluksi aurinko paistoi, sitten tuli raju sadekuuro ja lopuksi taas paistoi. Espoossa meloin ensi kertaa Pentalan ja Stora Herrön saariin. Varsikin Pentala on eksoottinen paikka, koska siellä on pieni lampi keskellä saarta.
Henrin Urheilublogi 