Ostin uuden kolmikon 30.9.2011 ja kävimme Päivin kanssa testaamassa tätä Nurmijärven Klaukkalassa Valkjärvellä samana päivänä. Kajakki osoittautui hyväksi ja kävimme ensimmäisen perheretken lokakuussa Kirkkonummen Storträsketillä. Laskimme kajakin Evitskogin uimarannasta ja meloimme Y-muotoisen järven eteläkärkeen asti. Julius istui keskiaukossa ja Diana oli minun jaloissani. Paluumatkalla kun ilta alkoi pimetä Julius sanoi että ”Isi pistää kaasun pohjaan” ja niinpä pääsimme perille rantaan. Onneksi Päivi oli asettanut lähtiessä laiturille pienen lampun joka näytti kauempaa mihin päin piti löytää. Star on osoittautunut juuri sopivaksi kajakiksi minun kokoiselleni melojalle (184 cm / 80 kg), istuma-aukko on riittävä, polvet saa koukistettua kanteen ja kajakkiin mahtuu hyvin sisään ja ulos.
Melontapäiväkirja 2011
Luumäki-Äitsaari 18.7.-20.7.2011
Olimme perhekesälomalla presidentti Svinhufvudin kotimuseossa Kotkaniemessä Luumäellä, kävimme Miehikkälän Salpalinjalla sekä Saimaan kanavan Suomen puoleisessa päässä Lappeenrannssa. Katsoimme myös Imatrankosken sekä ajoimme Ruokolahdelle Äitsaareen. jonka meloin ympäri kajakillani Juliuksen kanssa.
P.E.Svinhufvudin hauta Luumäellä
Luumäen kuuluisa rautatieasema, josta presidentti Svinhufvud lähti Siperiaan vuonna 1914 karkotettuna ja Urho Kekkonen lähti noottikriisiä selvittämään Novosibirskiin 1961
Kotkaniemen museo
Muistokyltti. Sinhufvud asui paikalla 1908-1944.
Läheisessä metsässä järvenrannalla oli presidentin harjoitusampuma-alue
Päärakennus vieraineen
Imatran koski
Imatran valtionhotelli
Koski ennen juoksutusta
Koski juoksutuksen aikana
Alajuoksu
Henri ja Julius Äitsaarta kiertämässä
Maalissa:)
Äitsaaren muinainen kalliomaalaus
Auringonlasku Äitsaaressa
Kanadalaiskanoottimelonta Oittaalla 15.5.2011
Keväisenä päivänä kokeilimme Päivin kanssa avokanoottia Oittaan kartanolla vuoden ikäinen Diana kyydissämme. Avokanootti tuntui paljon kajakkia haastavammalta ainakin kevyenä ja tuntui ottavan pientäkin aallokkoa aika herkästi. Ei ihan päästy sinuiksi ko kanootin kanssa. Kuitenkin kivasti päästiin Bodomin lähimpään saareen taukoa pitämään ennen paluuta Oittaan rantaan.
Oittaan rannalla
Diana kanadalaiskanootissa
Bodomin Isosaarella jo väsytti;)
Hiidenvesi-melonta lokakuussa 2011
Kävin Jussi Kangaspunnan kanssa melomassa Hiidenpirtiltä Vihdin kirkonkylään asti. Kiihkelyksenselällä oli kiva pieni myötätuuli. Matkan varrella ohitimme mm. Hopeaniemen mökin. Päätimme kiertää Irjalansaaren, mikä osoittautui erehdykseksi. Jouduimme kantamaan muutaman sata metriä turhaan, mutta tulipa tämäkin tarkistettua. Kartassa kun saari näytti mahdolliselta ehkä meloakin ympäri, mutta oli kuitenkin jo kasvanut umpeen. Suomen rannikkomeloja numero 46 Valter Laine asui sattumalta lähistöllä ja tuli neuvomaan meitä suorimman kantoreitin valinnassa. Kiitokset! Matkaa tuli yhteensä noin 30 km.
Vihdin kirkko Hiidenveden pohjoispäässä
Inkoon Orslandet juhannuksena 2011
Jjuhannuksena 2011 olimme perheen kanssa Inkoossa Barösundissa Gölisnäsin virkistysalueella, joka oli aivan mahtava paikka juhannuskokkoineen ja saunoineen. Kävin melomassa Julius kyydissä Orslandetin pääsaaren ympäri noin 15 km. Seuraavan päivän meloin vielä läheisen Själön saaren ympäri.
Julius etumelojana Orslandetin ja Älgsjölandetin välisessä salmessa
Espoon saaristo kauniina syyspäivänä 2011
2.9.2011 kävin melomassa Suvisaaristossa, kävin Miessaaren vieressä ja kiersin läpi Espoon kaupungin tärkeimmät ulkoilusaaret. Kävin Torra Lövössä, jossa on mm. hienoja kalliokaiverruksia ja poliisien erämaja. Tästä jatkoin Gåsgrundiin, joka on eniten veneilijöiden suosiossa. Saaressa oli eniten laavuja ja keittokatoksia verrattuna muihin pienempiin saariin sekä mm. kaksi venelaituria. Rannalla oli myös pieni idyllinen sauna. Tämän jälkeen jatkoin Rövarenin saareen Stora Herrön vieressä. Saari on hyvin korkeaprofiilinen, jyrkät rantakalliot ovat komeita itärannalla, joissa on tosin syytä olla hyvin varovainen ettei loukkaa itseänsä pahan kerran. Paikalla laiturilla oli myös ystävällinen veneilijä, joka tarjosi mukaan valmiiksi fileroidun puolistoistakiloisen hauen kotiin viemisiksi. Kiitoksia vielä kerran! Tämän jälkeen kävin vielä vieressä Rövargrundetin pikkuisessa ja piskuisessa saaressa, jossa niin ikään oli mukava keittokatos.
Sarvisalo Runt 2011
20.8. 2011 teimme kesäretken Loviisaan, jossa meloin Juliuksen kanssa Sarvisalon saaren ympäri. Merenlahti oli paikoittain hyvin kaislottunut ja alkoi kasvaa umpeen mutta veneellä ja kajakilla toki pääsi vielä hyvin läpi. Näimme paljon harmaahaikaroita ja merimetsoja ym. Matkaa tuli pienien kiertelyjen kanssa lopulta noin 40 km.
Sarvisalon silta
Sarvisalo
Sarvisalon aluekartta
Erikoinen tapulitorni
Julius ja Henri ”maalissa” Sarvisalon kierron jälkeen
Suur-Saimaan Äitsaari – Kyläniemi kesällä 2011
Kesällä 2011 kävimme Ruokolahdella kadonnutta leijonaa etsimässä, joka 1992 hätkähdytti koko maata. Kävin melomassa Äitsaaren ympäri Juliuksen kanssa, matkaa tuli noin 40 km. Meloimme läheltä kuikkalaumaa, jolla saattoi olla soidinmenot tms. kyseessä, sen verran villiä menoa näytti olevan lähellä kajakkia. Puolivälissä kävimme ulkoilemassa Karonniemen leirintäalueella saaren luoteiskärjessä. Saarella oli myös hieno muinainen kalliomaalaus. Meloin myöhemmin Taipalsaarella vielä Kyläniemen saaren ympäri Kutveleen kanavan kautta Huuhan hienoille hiekkarannoille. Kyläniemi oli mahtava paikka, hieno saari keskellä kauneinta Suur-Saimaan selkää eikä hyttysiäkään ollut juuri lainkaan sopivan tuulenvireen ansiosta. Paikalla oli hyvä telttapaikka sekä paljon isoja mustikoitakin;)
Glimsinjoki ja Nuuksionjoki
Vapunpäivänä 1.5.2011 meloin Espoon Pitkäjärven uimarannalta Glimsinjokea Bembölen läpi Espoon keskukseen Espoon tuomiokirkolle asti. Matka oli 10 km, mutta oli todella vaativa paikoitellen, kaatuneet puut haittasivat melontaa heti Träskandan puistosta lähtien ja pusikko tiheni paikoitellen lisää. Jorvinkoski oli kovin koski, jonka olen melonut ja pääsin kivikkojen välistä kuitenkin kohtuullisen hyvin. Joudun kahlaamaan kahluusaappaillani melko paljon ja kumarruin kaulaan myöten veden alle, jotta sain nipin napin uitettua kajakkini pienen sillan alta eteenpäin Jorvin sairaalan kodalla. Pyörähdin myös Kirkkojärven ympäri Espoon keskuksessa Kirkkojärven puistossa.
15.5. meloin Nupurinjärveltä Nuuksionjokea Espoonkartanolle asti tästä osiosta vielä puuttuvan pätkän. Tässä oli eittämättä Keski-Espoon hienoimmat maisemat. Luonnosuojelualue oli hienoin, Myllyjärvi, Kvärnträsk ja Dämman olivat pieniäa idyllisiä lähes luonnontilaisia järviä. Dämmanin pieni koski ylittyi helposti Kvarnträskistä tullessa, mutta suuri pato piti ohittaa kantamalla melko jyrkkää kalliota Dämmanin järveltä poistuttaessa. Melonta jatkui Gumbölen kartanon maille Gumbölenjokea pitkin ja tästä edelleen Espoonkartanolle. Kaatuneita puita oli todella paljon mm. golfkentän alueella ja siksi jokimelonta oli taas tälläkin kerralla täysin erilaista verrattuna järvi-ja merimelontaan. Samalla tuli melottua koko joki Nuuksionjärvestä Espoonlahteen asti, tosin kolmessa eri osassa.
Gumbölen kartanon koski
Dämmanin pato
Dämmanin pato
Kvarnsträskin kapeikon jälkeinen Dämmaniin laskeva koski
Koski Espoon kartanon lähellä
Kvarnsträskin ja Dämmanin välinen kapeikko
Halikonlahti ja Purilanjoki pääsiäisenä 2011
Seikkailu Purilanjoella 2011 – Henri
Vuoden 2011 toisena pääsiäispäivänä meloimme Aksun kanssa Melamogulien kontilta Halikonlahdelle kahdella yksiköllä ja löysimme hyvin Purilaanjoen suun, koska kaisla ei vielä ollut kasvanut liikaa.
Meloimme kauniita harjumaisemia, joissa joki mutkitteli matalassa uomassa harjumaisten ajoittain aika korkeiden rantapenkereiden välissä. Kajakit piti kantaa pari kertaa pahimpien virtapaikkojen kohdalta, jotta päästiin eteen päin.
Meloimme lähes Kokkilaan menevälle tielle asti, jossa puro kapeni jo käytännössä melkein melontakelvottomaksi.
Paluumatkalla Esa tuli vastaan Kuhakarin lenkiltä ja saimme ystävälliseltä kalastajalta myös ahvenia kotiin viemisiksi. Kiitoksia!
Teksti ja kuvat Henri Korhonen
Henrin Urheilublogi 