Kirkkonummen Storträsk – Bakträsk Runt 3.10.2012

Meloimme Tapani Hopkinsin kanssa tämän hauskan Y-kirjaimen muotoisen järven ympäri rantoja pitkin, jolloin matkaa kertyi noin 20 km. Järvellä on myös kaksi nimeä, vaikka kyseessä on yksi ja sama erottamaton vesialue.

Alussa ihailimme uimarannalla leikkiveneen spurtteja, lopussa sumu pääsi hiukan hidastamaan perille pääsyä. Onneksi varauduimme keliin virittämällä pienen lyhdyn laiturille merkiksi. Järven eteläpäässä on pieni puro, jota ei tosin pysty melomaan. Jokin koski laskee myös kalliolta järven eteläpuolella länsipäässä.

Pikaveneen vauhdin hurmaa 😉

Storträskin sumua

 

Skorvan Runt 20.8.2012

Meloimme Friggesbyn alueelta Väränsbystä Skorvanille ja takaisin Ilen kanssa. Piti alunperin päästä Bylandetiin, mutta aika loppui kesken tällä kertaa – ja luonnollisesti myös valoisa aika.

 

Liesjärvi- melonta 29.9.2012

Salon Melamoguleiden syysmelonnassa kiersimme Liesjärven komeita kansallispuistomaisemia ja tutustuimme Korteniemen perinnemaatilaan. Kävimme Turpoonjoen yläjuoksulla kääntymässä ja tulimme samaa reittiä takaisin Kyynärän puolelle järven länsipäähän. Illalla ohjelmaan kuului myös sauna eräkämpällä ja illallinen Keppanakellarissa. Matkaa tuli noin 20 km.

 

Keppanakellarin antimien parissa nousevassa humussa ja sumussa;)

Korteniemen nuotiopaikalla

Korteniemen perinnemaatilamuseo

Liesjärvi

Hiidenvesi 16.9.2012

Meloin Pekka Kuisminin kanssa Hiidenpirtiltä järven länsipäädyn sekä pätkän matkaa Karjaanjokea (eli Vanjokea) Kuninkaanlahden jälkeen. Pidimme tauon Kiihkelyssaarilla, josta löytyi myös komea hauenpää. Matkaa tuli noin 20 km.

 

Stora Mickelskären – Bylandet 28.8.2012

Teimme Ilen kanssa idyllisen iltamelonnan Väränsbystä leirintäalueelta Bylandetin ulkoilusaarelle, joka on Kirkkonummen puolella mutta Espoon kaupungin hallinoima. Löysimme vanhan tulenjohtotornin, leipomon Porkkalan neuvostomiehityksen ajalta 1944-1956 sekä muita vanhempia ja tuoreempia rakennuksia ml. grillilaavun. Paluumatkalla sorsastajat ruiskivat ilmaan mantereen lähellä Skorvön tuntumassa, onneksi eivät osuneet meihin.

Todennäköisesti vanha leipomorakennus

Vanha tulenjohtotorni Bylandetissa

 

Kustavin Katanpään melonta 2012

Kustavissa ja Katanpäässä 2012 – Henri

25.8.-26.8. teimme melontaretken Esan ja Raimon kanssa Kustaviin.

 

Lähdimme kiertämään myötäpäivään Mussalosta, jossa oli ystävällinen henkilökunta antoi luvan laskea kajakin rannasta ja säilyttää auton yhden yön yli.

Sää oli aivan täydellinen lauantaina. Pilvipouta ja pieni myötätuuli siivittivät mukavasti melontaamme.

Esa siivitti myötätuulta mukavasti kertomalla asiantuntemuksestaan mm. suomalaisen kirjallisuuden suhteen. Erityisesti Kustavin suuren pojan, kirjailija Volter Kilven tuotanto ja vuoden 1933 hittiromaani ”Alastalon salissa” oli ollut kaikesta päätellen todella vahva ja mieleenjäävä elämys. Varsinkin jos ei ole merkitystä mistä kohtaa kirjaa alkaa lukea 🙂

Pidimme ensimmäisen tauon  Vuosnaisten laiturissa ja söimme rantaravintolassa. Tästä jatkoimme pohjoista Lanskerin saarta kohti. Pohjoinen Lanskeri oli kaunis ja melko iso luonnontilainen saari. Tästä meloimme Katanpään linnakkeelle suojaiseen vierasvenesatamaan lahdenpohjukkaan Lypyrtin saareen.

Kävimme tutustumassa Venäjän vallan aikan rakennettuihin 1910-luvun purettuihin tykkiasemiin ja bunkkereihin.

Löytyi yksi uusi tykkikin, joka oli ns. modernin suomalaisen rannikkotykistön ajalta.

Alue siirtyi Metsähallitukselle 1999, jonka jälkeen entisen varuskunnan rakennukset, ruokala, saunat, sairaala, kasarmit ja tykkiasemat ovat  vapaasti yleisön kierrettävissä ja tutustuttavissa.

Vanhasta valvontatornista avautui illalla mahtavat näköalat Isonkarin majakalle ja Uuteenkaupunkiin asti.

Pidimme iltanuotiota ja elokuun muinaistulia grillinuotiolla rannassa.

Kävin aamulla vielä tutustumassa rannalla olevaan louhokseen, jossa työskenteli vankeja kivenhakkuun parissa 1920-1940-luvuilla ja uuteen varattavaan vierailijoiden käytössä olevaan saunaan.

Raimo kuvaamassa kalanviljelyallasta

Katanpään idyllinen lahdenpoukama Lypertön saaressa

Seuraavana päivänä jatkoimme Kaurissalon pohjoispäähän. Ohitimme monia hyviä leirisaaria, kuten Tanskerin. Ohitimme myös Suomen toisen Helsinki-nimisen pienen kylän. Myöskin merivalvonta-asema osui reitille. Vastatuuli voimistui hieman lähtiessämme Tuulveden väylälle kohti etelää. Noin 7 -9 m/s. Pidimme evästauon ensimmäisellä pikkusaarella jonka jälkeen hakeuduimme hieman saarten suojaan reitille. Onneksi tuuli ei yltynyt kovempaa, joten pääsimme hyvin väylää pitkin suoraan Kaitaisten sillan ali ja Mussalon leiripaikalle. Matkaa tuli 70 km.

Teksti Henriltä, kuvat Esalta ja Raimolta

Turku- melonta 2012

26.-27.7. 2012 meloin Turun saaret ympäri. Ajaessani kontille Vuohensaaressa näin todennäköisesti kärpän ylittävän tietä. Kärppä säikähti minua ja pudotti pienen raadon suustaan kontin pihalle. Saattoi olla kärpän oma poikanen tms. En ollut aivan varma. Ajoin kontilta Kaarinaan.

Lähdin Kaarinan Kuusiston rannasta 26.7. illalla ja meloin Hirvensalon ohi Ruissaloon, josta onneksi juuri sillan kupeesta löytyi sopiva telttapaikka. Turun linna oli komea näky illansuussa auringon laskiessa samoin kuin Aurajoen suistossa seisova Suomen Joutsen. Tätä sillan kupeessa olevaa paikkaa lukuunottamatta sopivat telttapaikat olivatkin aika vähissä tällä reissulla. Seuraavana päivänä oli aurinkoista, uusi melontapaita tuli testattua. Ruissalon länsipäässä näkyi komea uimaranta ja pidin taukoa Järvistensaaressa. Pidin tässä kohtaa evästauon. Luonnollisesti alueella näkyi paljon myös erilaisia vesilintuja ja myös varsinaisia Turkulaisia. Näin itsekin vahvasti varsinaissuomalaisena vanhan pääkaupungin saarten kiertäminen kajakilla oli todella hieno kokemus;) Tästä meloin edelleen Satavan ja Kakskerran kiertäen Kirjalansalmen sillalle, jossa otin kuvia ja jatkoin edelleen Kuusiston saaren ympäri. Poikkesin katsomassa myös Kuusiston vanhan piispan linnan raunioita. Matkaa tuli noin 65 km.

Kärpän raato Vuohensaaren kontin pihalla

Ruissalon silta auringonlaskun aikaan

Turun Linna

Aurajoen suisto

Leiripaikka Ruissalon sillan kupeessa

Kirjalansalmen silta

Itse Sir Alfred Hitchcock bongattu Kuusiston saaressa olevan mökin pihakeinusta

Henri Kuusiston linnan raunioilla

Juhannusmelonta 2012 Loviisan Vahterpää Runtilla

Juhannuksena 22.6.-24.6.2012  olimme Vahterpään saaressa Loviisassa, yövyimme Ringborgin kylätalon pihalla koska saaressa oli aika niukalti mitään parempiakaan yhtään järkeviä telttapaikkoja. Aatto oli nätti,katselimme laiturilta illalla kokkoja. Lauantaina lähdin melomaan saarta vastapäivään, tuuli oli aluksi ihan ok, mutta Lehtisen saaren kohdalla eteläkärjessä matalikon jälkeen avomeren kosketus tuntui. Melko korkeaa maininkia työnsi korkeita rantakallioita kohti. Samalla alkoi satamaan, joka tiiviisti ja sitkeästi yltyi koko ajan ja jatkui seuraavaan aamupäivään asti sunnuntaina. Meloin läpimärkänä loppumatkan. Glosholmenin saaren kohdalla oli idyllinen lahti, jossa kaksi kalastajaa tulivat vastaan avokanootilla. Näkyipä Norjan lippukin yhden mökin lipputangossa:)

Matkaa Vahterpään saaren kierrosta tuli noin 30 km yhteensä. Loviisan ydinvoimala näkyi hyvin saaren länsipuolella, kaikkein vaikuttavinta olivat kuitenkin länsipuolella olevat jättimäiset siirtolohkareet rannalla, joista yksi kuution muotoinen järkäle oli arviolta viisi metriä kanttiinsa. Näitä oli paljon pitkin matkaa, mutta korkein kallio ja hienoin näkymä oli minusta juuri länsikärjessä. Kaksi kluuvijärveä saaren eteläosassa olivat muutenkin ainutlaatuisia Suomen saaristoluonnossa.

Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria

Ringborgin kylätalo Vahterpäässä

Näkymä Vahterpään eteläkärjestä Pitkäviirin ja Mustaviirin suuntaan

Porkkalan Kallbådan majakka – Sommarn 13.10.2012

13.10.2012  oli syksyn paras melontasää. Ilma lähes tyyni ja mukava auringonpaiste. Meloimme Kaj Auran kanssa Porkkan merikylästä Dragesvikenistä aluksi suoraan etelään merivartioaseman edestä kapean salmen läpi. Tästä matka jatkui Rönnskärin  ja Träskönin välistä Mäkiluodon itäpuolelta etelään aina Porkkalan Kallbådan majakalle asti. Porkkalan Kallbådan majakka rakennettiin vuonna 1920 ja se on Suomen viimeinen miehitetyksi tehty merimajakka. Majakka kuului vuosina 1944-1956 Porkkalan Neuvostoliiton hallussa olleeseen vuokra-alueeseen ja se oli palauttamisen jälkeen pitkään todella huonossa kunnossa. Nykyisin majakka on kuitenkin kunnostettu ja automatisoitu. Se on kauko-ohjattu Harmajan majakalta käsin.

Osasin varoa onneksi etukäteen Kallbådanin luodon karikkoista ja kivistä ympäristöä, saimme pujoteltua kajakin karien välistä aivan majakan viereen rappusten alle ja nousimme maihin. Joku huoltomies istuskeli rantakalliolla lähestyessääme majakkaa, hän tuli myöhemmin juttelemaan muutaman sanan ennen kuin huoltoalus haki hänet pois rannasta. Mitää laituria luodolla ei ole, ainoastaan vanha helikopteritasanne, josta menee kävelysilta lukitulle ovelle. Otimme luonnollisesti runsaasti kuvia eri paikoista, erityisesti hylkeistä joita näimme useita majakan länsipuolella. Myös haahkoja ja telkkiä näkyi. Syötyämme eväät lähdimme jatkamaan matkaa. Kiersimme majakan ympäri ja jatkoimme luoteeseen Sommarnin lintusaaria kohtia. Tässä on kaksi Inkoon eteläisintä saarta, joiden välisestä kapeasta salmesta meloimme läpi ja rantauduimme suurempaan saareen. Saaressa oli Salpausselän harjua muistuttavaa matalaa nyrkinkokoista kivikasautumaa useissa paikoissa sekä hieno hiekkaranta. Muuten se oli hyvin laakea ja matala profiililtaan. Helmenä oli harvinaisen hieno autiotupa, jossa oli 6 makuupaikkaa patjoineen, sähköt ja sattumalta vielä lämmin puukamiina. Olisi ollut helppo jäädä yöksi paikalle. Jatkoimme kuitenkin tauon pidettyämme takaisin Träskönin pohjoispuolelta Porkkalan merikylän satamaan ja kotimatkalle. Matkaa tuli noin 35 km.

Sommarnin autiotupa

Porkkalan Kallbådan majakka Kirkkonummella vuodelta 1920

Rönnskärin majakka Porkkalanniemen kupeessa Kirkkonummella vuosimallia 1800

Kallbådan hylkeitä katsomassa melojia 😉

Sommarn jäämässä horisonttiin

Sateenkaaren verhoama Träskö – Mäkiluoto

Porkkalan eli Kallbådan majakka

Henri muistolaatan vieressä

Muistolaatta hukkuneiden muistoksi vuonna 1932

Näkymä pohjoiseen majakan portailta

Venäläistä kalliokirjoitusta

Taas hylkeitä 🙂

Karikkoisessa rantamatalikossa on luovittava tarkasti

Puukiipijä majakan seinustalla

Alus tuli noutamaan huoltomiehen majakkasaarelta

Harmaahylje eli halli

Henri, karvalakki ja kajakki

Henri, Kaj ja Porkkalan majakka

Sommarnin saaren autiotupa

Sommarnin rantaa

Sommarnin kasvustoa ja kalliota

Porkkalan majakka Sommarnilta nähtynä

Majakka eteläpuolelta nähtynä

Majakka länsipuolelta kuvattuna

 

 

Porkkala Runt 2012 – Träsköltä Skrobbanille

16.-18.6. 2012 meloimme Samuel Marisan kanssa Porkkalan saaristossa. Lähdimme lauantaina iltakuuden maissa liikkeelle Lillanskogin lammelta kapeaa uomaa pitkin Stora ja Lilla Svärtön ohi niemen kärkeen asti. Keli oli aluksi synkkä ja tihutti vettä, hetken päästä hieman selkeni. Kiersimme Träskönin saaren ja etsimme sopivaa majapaikkaa, sellainen löytyikin lopulta saaren eteläosasta Träsköklobbenin idyllisestä lahdenpoukamasta, josta aukeni mukava näköala suoraan läheiselle Rönnskärin majakkasaarelle. Seuraavana aamuna saimme teltan purettua ja tavarat enimmäkseen pakattua juuri ennen kuin alkoi sataa. Sadetta jatkuikin sitten tiiviisti ja taajaan koko päivän lyhyitä taukoja lukuunottamatta. Meloimme Mäkiluodon linnakesaaren ympäri ja yritimme saada Porkkalan (Kallbådan) majakkaa näkyviin, mutta sumuinen ilma esti täysin näkyvyyden. Mäkiluodon eteläkärjestä matkaa majakalle on noin 5.5. km.

Jatkoimme Mäkiluodosta luoteen suuntaan Järvön saarelle jossa pidimme tauon. Saari on melko suuri, aivan pieni pätkä eteläkärjestä on erotettu Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen käyttöön. Mitään nuotiopaikkoja tms ei tosin ole, mutta mukava ja suojainen lahdenpoukama. Muu osa saaresta on yksityisaluetta ja Suomenlahden rannikkotykistökillan maata. Jatkoimme edelleen Stora Mickelskärenin saariryhmän suuntaan tavoitteena käydä Bylandetin saarella, mutta koveneva tuuli ts. myrsky yllätti meidät täydellisesti juuri ennen Skrobbanin saarta. Samuel ehti juuri pistää kameran takaisin ennen kuin pari kovaa kuohuaaltoa keikauttivat vaarallisesti kajakkia. Tilanne oli todella kiperä ja uhkaava, aaltojen korkeus tuplaantui yhtäkkiä ja tähtäsimme sisään noin 50 metrin levyisestä aukosta suojaan saarien väliin. Tiesin heti että joutuisimme pelastautumaan sinne emmekä pystyisi jatkamaan pitkään aikaan. Kajakki surffasi melkein keula ylhäällä hetken Srobbanin ja Södra Linlandetin välisestä tuulitunnelista ja saimme onneksi käännettyä kajakin purjevenelaiturin viereen suojaan.

Onneksi saaren ystävälliset purjehtijat auttoivat ja antoivat meidän rantautua laiturin viereen. Peter Sweins kutsui meidät myös veneeseensä lämmittelemään. Saimme yöpyä vanhassa luotsituvassa ja tutustua Merikarhujen ja saaren historiaan. Saimme jopa saunoa rantasaunassa ja yksi purjehtijoista tarjosi ahvenia savustettavaksi. Jäimme suuren kiitoksen velkaa kaikille saarelaisille, heidän apunsa oli ratkaiseva että matkamme sai lopulta paremman käänteen. Purjehtijat kertoivat että tullessamme tuuli puhalsi mittausten mukaan 16-18 m/ sekunnissa. Tuuli puhalsi vielä puolenyön aikaan 12 m/sekunnissa ja vavisutti lipputankoa voimakkaasti. Vasta aamuksi tyyntyi jolloin lähdimme ylittämään selkää ja kiersimme Rafsön saaren ympäri kapeikkoa pitkin takaisin lähtöpaikalle. Ilmakin alkoi kirkastua kun lähestyimme reissun loppua;) Matkaa tuli reilut 55 km.

Skrobbanin saari kesäaamuna 2012 Stora Mickelskärenillä Porkkalassa

Lillkanskogvikenin kapeikko, josta lähdimme liikkeelle Porkkalanniemeltä

Järvön saaren rantautumispaikka