Paimionjoki päästä päähän – melonta 10.5.-12.5.2013

Paimionjoki-melonta 2013 – Henri

Paimionjoki-melonta 10.-12.5.2013

Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan ja samalla myös Varsinais-Suomen maakunnan pisin joki, yhteensä järvet mukaan lukien 105 km. Kasvi- ja eläinkunta on runsasta joen varrella, erityisesti lintukanta on keväällä parhaimmillaan äänessä.

Meloin Someron puolella ketjussa olevat kahdeksan järveä viime keväänä toukokuussa 2012 Pitkäjärveltä Painionjärvelle. Matka oli noin 30 km.

Nyt oli mukava lähteä melomaan Myllylammelta jokea alajuoksun suuntaan.

HenriKeijo

Lähdimme Keijo Tikkasen kanssa melomaan perjantai-aamupäivänä Someron Myllylammen uimarannalta Hovirinnankosken kupeesta. Pakkasimme kajakit ja totuttelin ensimmäistä kertaa seuran Kap Horn- kajakkiin 4,7 metriseen kajakkiin. Kajakki oli muuten kätevä jokikäytössä, mutta aiemmin paljon käyttämässäni Aquanautissa oli minusta paremmat pakkaustilat, enemmän tilaa ja tiivis päiväluukku, jossa eväät eivät valu taakse sekä kumiluukut, joissa ei tarvitse vääntää neopreenisuojien kanssa erikseen. Toki kajakki oli silti hyvä valinta jokikäyttöön, koska Aquanaut on lähinnä merikajakki ja puoli metriä pidempi.

Hneri ja Cap HornKeijo meloo

Lähtiessämme 10.5. puolenpäivän maissa sää oli poutainen, meloimme joen pohjoisimpaan pisteeseen asti noin 10 km, jonka jälkeen käännyimme etelään päin. Ensimmäinen ylitettävä oli Karjakosken vuonna 1986 rakennettu pato, laskimme kajakit noin 50 metrin päästä akanvirtoja varoen ja laskimme pari pientä virtapaikkaa läpi. Seuraavaksi jouduimme rantautumaan Patakoskella ja kantamaan laskukelvottoman kosken alajuoksulle asti. Kosken kirkon kappeli oli tien vieressä, samoin vanhoja torppia ja myllyn jäänteet koskessa. Kantomatkaa tuli arviolta 200 metriä. Laskimme alajuoksulta kosken loppupätkän noin 50 metriä ennen suvantoa.

Seuraavaksi tulimme Raunion sahalle, jossa rantauduimme vasemmalle rannalle kyltin mukaan. Sahan koski oli todella vaarallinen, ei patoa eikä muuta rakennetta pahimman laskun kohdalla. Kantomatkaakin tuli aika lailla ennen kuin pääsimme jatkamaan. Meloimme Maunulan sillan jäänteiden lähelle, päivämatkaksi tuli noin 32 km. Pystytimme teltan kohtaan, jossa rantaan laskeutui vanhan puretun rakennuksen rappusten jäänteet. Siinä oli tasainen ja hyvä kohta ennen nukahtamista. Lintuhavaintoja tuli aika paljon, erityisesti Keijo tunnisti näitä todella paljon. Rantasipi, telkkä, kuovi, käki, helmipöllö ja hiirihaukka. Kehrääjälintu oli kuulohavaintona melko harvinainen. Keijo näki myös suuren hauen pulahtavan pinnassa sekä piisamin.

Lauantaina 11.5. jatkoimme pienen kosken yli ja ohitimme Simalan sillan. Palaisten sillan kohdalla nousimme tarkastelemaan Purholan koskea maitse. Keijo päätti uittaa kajakin rantaa myöten ekan laskun, minä laskin kosken, joka meni aika hyvin kääntyen oikealle ensimmäisen laskun jälkeen. Tämän jälkeen saavuimme Krouvinkoskelle, jota pohdimme pidempään. Kantomatka tietä pitkin olisi tehnyt lisää matkaa ja ollut aika työläs, toisaalta kyseisen kosken virta oli aika haipakka edelleen kun virtaama oli jotain 8-9 kuutiota sekunnissa Paimionjoen alueella. Vaikka tulvahuippu olikin laskenut jo ajat sitten. Rannassa oli voimalaitos, jota varten oli rakennettu ns. alakanava kosken alkupäähän. Kannoimme kajakit alakanavan alkupäähän, josta lähdimme melomaan pienemmässä virrassa ennen kuin kanava yhtyi päävirtaan. Juuri tässä risteyskohdassa pirullinen keppi oli lähellä kaataa kajakkini, yritin mahtua kepin alta ja taivuttaa sitä ylöspäin, kun kajakkini kääntyi jo noin 90 asteen kulmaan. Sain onneksi painettua melalla alatukea riittävästi alavirran puolelle ja oikaistua kajakkini pystyyn virran suuntaiseksi. Tilanne oli todella täpärä ja myös vaarallinen, koska Keijo laski takaani. Laskimme etukäteen rannalta tsekkaamaamme reittiä mutkaan, jossa piti kääntyä vasemalle, molemmat kajakit kumahtelivat kiviin, ennen kuin pääsimme suvantoon. Minun vielä pahemmin, mutta onneksi sain kajakkini pysymään pystyssä.

Seuraavaksi piti kantaa Rounanpadon ohi, joka oli aika korkea ja raskaskin ohitettava. Kajakit piti vetää jyrkkää rinnettä ylös ja laskea taas alas. Oma kajakkini jopa karkasi veteen asti, josta Keijo kävi sen onneksi nopeasti hakemassa takaisin. Viimeinen Marttilan kolmen kosken sarjassa oli Koskenpäänkoski, jota mietimme pitkään miten toimia sen kanssa. Katsoimme reitin rannalta ja ihailimme samalla Hakaniityn valkovuokkoja ja keltavuokkoja. Reitillä oli yksi puuntynkä koskessa ja muutama kivi linjalla, mutta ei kuitenkaan kovin pahasti tiellä. Keijo päätti kantaa ja uittaa kajakin loppumatkan. Lähdin itse laskemaan koskea päävirtaa seuraten ja oli todella palkitseva fiilis, kun onnistuin pitämään melontalinjat kohdallaan myös viimeisessä mutkassa väistäen samalla pahimmat kivikohdat. Tästä eteenpäin jatkoimme pitkän suvantovaiheen, näimme mm. laavun Elosen rannalla.

Prunkilan kylässä oli myös Silver Riverin melontakonttori, josta Keijo päätti hankkia kajakkikärryn. Tämä oli todella tärkeä ja hyvä hankita loppumatkaa ajatellen. Pidimme taukoa jonkun aikaa tässä kohtaa. Sitten jatkoimme Juvan voimalaitokselle, jossa oli jälleen jyrkkä ja raskas putous edessä. Onneksi nyt saimme kajakit Tarvasjoen rannasta kärryillä alajuoksulle. Kajakkien lasku oli tässä kohtaa todella raskas ja hankala koska piti kallioiden, puiden ja rautaroumujen välistä mutkitella tie alas laskupaikalle. Saimme kuitenkin itsemme ja kajakit ehjänä rantaan.

Tästä seuraavaksi piti tulla Kustaa Vaasan mallikartanon maat, emme tosin erottaneet niitä varsinaisesti muutenkin hienosta jokiuoman maisemasta, jokiuoman penger oli koko matkan ajan hienon näköinen. Oli kuusia, mäntyjä, katajaa ja välillä peltoa, hevoslaidunta ym. Joki oli minusta kiva leveydeltään, riittävän leveä ilman kaatuneita puita ja ryteikköä muttei silti liian leveä. Tapanaisen kolmiosainen koski ja sitten Killalan koski. Killalan kosken kävimme katsomassa myös etukäteen, mikä kannattai ettei valittu oikealla olevaa väärää reittiä. Joki piti meloa vasenta linjaa pitkin, kuten oppaassakin neuvottiin.

Huomasimme myös Tarvasjoen yhtyvän jokeen hieman tämän jälkeen. Seuraavaksi piti ylittää Juntolan voimalaitos, joka oli onneksi paljon helpompi reitti Juvaan verrattuna. Suora hiekkatie johdatti alas rantaan ja kärryillä oli hyvä vetää kajakit perille. Tässä kohtaa oli jo myöhä, aurinko alkoi laskea, mutta päätimme silti meloa Askalan voimalaitoksen padolle, jossa pystytimme teltan viereiselle niitylle padon pohjoiselle puolelle.Matkaa tuli päivälle noin 33 km.

Aamulla oli kaunis sää äitienpäivänä ja Keijo huomasi vedess uiskentelevat kaksi saukkoa, mitkä ovat aika harvinaisia havaintoja Suomen luonnossa.

Ohitimme pienen Orellinkosken, jonka jälkeen tuli vielä kolme muuta pienempää koskenomaista virtapaikkaa. Paimiossa Kuninkaantien Isosillan ja rautatiesillan kohdalla joki alkoi levetä ja jokiuoma alkoi madaltua selvästi. Moottoritien ja Vanhan Turuntien kohdalla joki oli lähes samalla tasolla viereisen pellon kanssa. Jatkoimme matkaa merelle asti Fuilan rannalle, josta Keijon pojat tulivat hakemaan meidät ja kajakit takaisin auton kyytiin. Loppumatka oli noin 10 km ja koko matka siis 75 km.

Retki oli todella onnistunut ja hieno kokemus, sää oli paras mahdollinen, poutainen, mutta ei liian lämmin ja luonto lintuineen ja muine eläimineen joella erittäin monipuolista. Kiitokset erityisesti melontakaverille hienosta yhdessä toteutetusta melontaretkestä:)

Bodom Runt 27.5.2013

27.5. 2013 meloimme kolmikollani Bodomin järven ympäri noin 10 km. Mukana oli Jari Pihlajamäki ja Diana matkustajana. Näimme joutsenia ja peuran järven pohjoispäässä sekä kurkiparin rantakaislikossa. Samoin kalasääski lensi pesältään kun kiersimme pohjoisempaa saarta. Bodomin kartanon mailla näkyi hevosia. Myös valkoposkihanhia, sinisorsia ja telkkiä näkyi sekä tietekin satakieli antoi kuulua itsestään. Kaunis iltamelonta auringonlaskun aikaan. Noin 10 km matka.

Valokuva2124

Jari ja Diana ”lähtöviivalla” Bodomin uimarannalla

Valokuva2129

Bodomin kartano

Valokuva2133

Suojeltu saari, jossa on mm. kalasääsken pesä

Valokuva2136

Joutsen auringonlaskun aikaan Bodomilla

Valokuva2126 Valokuva2128 Valokuva2130 Valokuva2134 Valokuva2135

Koirasaari – Harmajan majakka Runt 30.5.2013

30.5.2013  meloin Ilen kanssa vuoden ensimmäisen meriretken. Lähdimme vakiopaikasta Soukansalmesta ja pujottelimme Suvisaariston kaakkoispuolelta kapeikoissa ennen kuin löysimme reitin selälle. Tästä jatkoimme suoraan Rysäkaria kohti, jossa pidimme hieman kajakissa taukoa. Sitten suuntasimme Koirasaareen, jossa rantauduimme pohjoispuolen kallioille. Oli aika kallioista rantaa eikä kovin hyvää maihinnousupaikkaa ollut mutta onneksi saimme kajakin riittävän hyvin kiinnitettyä kivien väliin. Kävin bongaamassa merilinnustajien mökin joka oli avoimena ja näin harvinaisen paljon pesiviä lintuja joka puolella saarta, mm. hanhia, sorsia, joutsenen, ja telkkiä. Harmajan majakka siinsi idässä noin seitsemän kilometrin päässä Koirasaaresta. Kiersimme Koirasaaren ympäri ja jatkoimme Katajaluodon linnakesaarta kohti. Kiersimme saaren pohjoispuolelta ja jatkoimme suoraan majakkaa kohti. Kiersimme majakkasaaren ympäri ja otin kännykällä muutamia kuvia. Harmajan majakka oli hieno kohde sinänsä, nykyinen versio on rakennettu 1883, jonka vieressä on uusi luotsiasema ja pieni satama. Jatkoimme Pihlajasaarten vierestä Varsasaaren ja Tvijälpin välistä Espoon rantavesille, josta edelleen Ison Vasikkasaaren editse Suinonsalmeen ja kotisatamaan. Matkaa tuli noin 42 km.

Valokuva2145

Suvisaaristo

Valokuva2157

Rysäkari

Valokuva2162

Koirasaari = Lintusaari

Valokuva2174

Koirasaaren kämppä

Valokuva2181

Minkä linnun munat? Kertokoon ken tunnistaa;)

Valokuva2204

Harmajan majakka Helsingin edustalla vuosimallia 1883

Valokuva2200

Katajaluodon linnakesaari

Valokuva2235

Haukilahden vesitorni Espoossa auringonlaskun aikaan

Valokuva2148 Valokuva2149 Valokuva2171 Valokuva2173 Valokuva2175 Valokuva2183 Valokuva2184 Valokuva2208 Valokuva2217

Fiskarsinjoki – Degersjön 2.6.2013

2.6.2013 meloin Fiskarsin joen kauniina kesäpäivänä Fiskarsin keskustasta yläjuoksun suuntaan. Kävin paloaseman padolla, yläjuoksulla piti alittaa kolme matalaa siltaa ja lopulta tulin puutehtaalle, jossa piti ottaa kajakki ylös. Edessä oli korkea putous. Ajoin kajakin autolla museon ohi yläjuoksulle uimarannan viereen, josta oli hyvä laskuramppi autolle ja kajakille. Meloin Degersjön-järven eteläreunaa Gennäsin eteläpuolella olevalle niemenkärjelle asti. Katsoin kauempaa että ilmeisesti joku nainen ottaa aurinkoa rannalla, mutta lähempänä tämä osoittautuikin mieheksi!  Mikä karmea pettymys. Kävin katsomassa niemellä olevan hiidenkirnun ja lähdin jatkamaan matkaa takaisin eteläisen Tallholmenin saaren kiertäen. Pienellä luodolla Degernäsin lounaispuolella oli kanadanhanhi pesimässä. Kävin Böleträsketin eli Pasilajärven kohdalla tien kohdalla joka erottaa nämä kaksi järveä toisistaan ja meloin takaisin joen Fiskarsinjoen suulle lähtöpaikalle, jossa kävin uimassa.

Valokuva2247

Fiskarsinjoki Fiskarsin keskustan tuntumassa

Valokuva2259

Degersjön

Valokuva2274

Hiidenkirnu Degersjönin kaakkoisella niemenkärjellä

Valokuva2284

Kajakki ja satunnainen auringonpalvoja Degersjönin ”Hiidenkirnuniemellä”

Valokuva2255 Valokuva2262 Valokuva2276 Valokuva2279 Valokuva2295 Valokuva2300

Jussaari (Jussarö) Runt 13.6.2013

13.6.2013. Jussarö Runt. Melontaretkellä Jari Pihlajamäen kanssa meloimme Skärlandetin saaressa olevasta Baggön satamasta Jussaareen ja siitä edelleen majakalle. Jussaari oli todella hieno paikka, noin 120 ha oleva hyvin metsäinen ja monipuolista luontoa omaava ulkosaariston saari. Luontopolku kiersi saaren, oli riittävästi monipuolisia infokylttejä, hyvät opasteet ja hieno hiekkaranta saaren itäpuolella.  Pohjoispäässä on vierasvenesatama, josta tosin kajakilla ei pääse rantautumaan. Melojan kannattaakin rantautua juuri saaren itäpuolelta, jossa on parhaat ja tasaisimmat rannat. Itäpuolelta pääsee hyvin suoraan lyhyen kävelymatkan päästä vanhoille kaivosrakennuksille tutustumaan ja kiertämään kauniilla rantakallioilla kiertävää luontopolkua. Pohjoissatamassa on myös kahvila ja varattavissa oleva sauna. Saaressa toimi rautamalmikaivos vuosina 1961-1967, jonka jäljiltä saaressa on paljon ränsistynyttä rakennuskantaa, yksi iso siilo ja toinen pääkuilun korkea tornirakennus. Armeija suoritti saarella kovapanosammuntoja kaivostoiminnan loppumisen jälkeen ja vuonna 2005 saari siirtyi kokonaan Metsähallitukselle virkistyskäyttöön. Alkuperäinen majakka sijaitsi saaressa 1891-1922, jonka jälkeen se purettiin ja nykyinen majakka rakennettiin etelään Sundharunin saarelle. Vanhan majakan perustalle tehtiin myöhemmin merivalvontatorni. Majakka on saaresta noin 3,5 km etelään, ja kun jatkoimme melontaa Jussaaresta, nousi matalapaine ja tuuli nousi noin 6-8 m/s. Siksi emme yrittäneet maihinnousua majakalle, vaan tyydyimme kiertämään majakan ympäri myötäpäivään. Pahoja pintakiviä ja kareja oli saaren ympärillä joita piti varoa tarkasti. Matkaa reitistä takaisin Baggön satamaan tuli kaikkiaan noin 35 km.

Valokuva2364

Jussaaren vanha kaivoskuilutorni. Rautamalmikaivos oli toiminnassa saarella 1961-1967.

Valokuva2427

Näkötorni luontopolulla

Valokuva2429

Näkymä etelään näkötornista. Kuvan vasemmassa reunassa vanhan majakan jäänne.

Valokuva2437

Jussaaren ”Jussarön” uusi majakka Sundharunin saarella noin 3,5 km Jussaaresta etelään vuosimallia 1922

Valokuva2446

Jussarön majakan ympäri päästiin nipin napin huolimatta nousevasta tuulesta ja kosteasta kelistä

Valokuva2331 Valokuva2335 Valokuva2338 Valokuva2346 Valokuva2357 Valokuva2365 Valokuva2369 Valokuva2370 Valokuva2371 Valokuva2376 Valokuva2377 Valokuva2397 Valokuva2408 Valokuva2410 Valokuva2428 Valokuva2448

Naantalin (Vanhan Rymättylän) kierto 7.-8.9.2013

7.-8.9. 2013 teimme Ilen kanssa retken Naantaliin. Sää oli täydellinen, poutainen ja heikkotuulinen, aurinko paistoi kuin Naantalissa kuuluukin, sillä erotuksella eittei ollut enää itikoita riesana kuten kesällä. Lähdimme Kirkkosalmesta liikkeelle, jossa söin hyvän lohikeiton rantakievarissa ennen lähtöämme. Kävimme myös tutustumassa Rymättylän lossin ja sillan valmistumisesta (vuonna 2001) kertovaan näyttelyyn ravintolan yläkerrassa. Meloimme aluksi Väskin saaren ympäri Kallon saarelle Muumimaailman vierestä, josta sai hyviä kuvia myös Naantalin kirkosta ja Kultarannasta. Tästä jatkoimme Vepsän saarelle, joka oli todella hieno leiriytymispaikka, sesonkiajan juuri päätyttyä muuta väkeäkin oli vähän, yksi satunnainen Turkulainen mies koiransa kanssa sekä yöllä tosin möykkääviä veneilijöitä mölysi uimarannan satamassa jonkin aikaa. Muuten oi tosi rauhallista. Saarella oli korkea näköalapaikka kalliojyrkänteiden välissä, josta avautui hienot maisemat joka suuntaan. Krimin sodan aikana 1854-1856 englantilais-ranskalainen laivasto joutui vetäytymään Vepsän saaren kohdalla yritettyään tunkeutua Turkuun. Venäläinen rannikkotykistö onnistui estämään tämän. Saarella oli myös punaisten piilopaikka sisällissodan aikana. Leiriydyimme saaren uimarannalle ja illalla katselimme komeaa tähtitaivasta satelliitteineen, näkyi hyvin myös Otava:)

Ensimmäisen päivän melontamatka oli noin 24 km, jatkoimme etelään Orisgrundetille eli Orhisaarelle, jossa bongasimme jonkinlaisen tutkatornin tms. Tästä edelleen kiersimme kaikki saaret, Otavan, Luonnonmaan, Airismaan ja Aaslaluodon sekä kymmeniä pienempiä saaria ja luotoja. Pidimme tauon Kariluodon rannalla iltapäivällä. Toisena päivänä matkaa tuli noin 48 km eli yhteensä 72 km. Tämä vanhan Rymättylän kierto oli aika lailla samanpituinen retki kuin 2012 Kustavin kierto. Kokonaisuutena hieno retki hienossa säässä;)

Valokuva3134

Rymättylän vanha puukirkko Otavan saaren pohjoispäässä

Valokuva3130

Taattistenjärvi, Otavan saaren suurin järvi

Valokuva3136

Särkänsalmen silta

Valokuva3160

Naantalin kirkko ja pienvenesatama

Valokuva3196

Näkymä merelle Vepsän saaren korkeimman kallion laelta

Valokuva3257

Ile ja huilitauko

Valokuva3138 Valokuva3140 Valokuva3146 Valokuva3155 Valokuva3158 Valokuva3164 Valokuva3177 Valokuva3187 Valokuva3192 Valokuva3207 Valokuva3269

Säkylän Pyhäjärvi 4.8.2013

3.-4.8.2013 olimme Päivin ja Nicolaksen kanssa telttaretkellä Säkylän Pyhäjärvellä. Viimeksi poikkesin järven rannalla juhannuksena 1999 Alastaron festarien jälkeen kotimatkalla. Järvi on mahtava ja ainutlaatuinen paikka Lounais-Suomessa. Se on valittu mm. sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan maakuntajärveksi Lounais-Suomen suurimpana järvenä. Kävimme ensin Vaskirannassa etsimässä telttapaikkaa mutta tämä osoittautui yksityiseksi alueeksi. Sitten löytyi Katismaan saaren uimaranta ja karaokebaari jonka vieressöä olevalla kalastajien rannalla yövyimme. Aamulla kalastajia lähtikin järvelle ravustamaan telttamme vierestä. Ystävällinen kalamies lahjoitti kotiinviemisiksi meille mukavan kokoisen suutarinkin, jonka valmistin uunissa. Kiitoksia:)  Sää oli kaunis. Meloin sunnuntaina Iissalon ja Emänkarin saarten ympäri, jossa samalla kiersin muutkin pienemmät luodot ja noin 90% koko järven saarista. Iissalossa oli laavu ja paljon hyttysiä. Emänkarin saarella oli myös lounaiskärjessä mökki, joka oli aika tärvelty. Ikkuna oli rikottu ja rojua ympäriinsä, mutta talossa oli melko uusi saunakin. Petivaatteetkin oli neljässä sängyssä, mutta jäi ihmetyttämään miksi paikkaa oli tärvelty niinkin suojaisessa paikassa metsän keskellä. Poikkesin myös Krapanin saarella Emänkarin eteläpuolella, jossa oli mökki, puuvaja ja mukava laavu ulkoilmagrillin kera. Palasin rantaa kiertäen Vaskirannan vierestä edelleen Katismaalle ja kalamajalle teltan luo. Matkaa tuli noin 15 km.

IMG_0594

Säkylän Pyhäjärvi kesällä 2013

IMG_0604

Katismaan saaren uimaranta

IMG_0616

Kumpi on ”Suloisempi Äijä”

IMG_0623

Henri ja ”Krapu”

IMG_0625

Henri ja Suutari

IMG_0650

Kurjenrahkan kansallispuiston 8 eri kunnan rajakivi

Valokuva2978

Emänkarin saari

Valokuva3030

Iissalon saaren laavu

IMG_0605

Iissalon saari

IMG_0595 IMG_0600 IMG_0619 IMG_0645 IMG_0646 IMG_0647 Valokuva2969 Valokuva2973 Valokuva2980Valokuva2990 Valokuva2984 Valokuva2986 Valokuva3000 Valokuva3008 Valokuva3026