Salon Lehmijärvi 16.5.2015

Salon Melamogulit järjesti reskutusharjoituksen Perniön Lehmijärvellä, jossa harjoiteltiin pelastautumista kaatumisen jälkeen sekä tuentatekniikoita, ala- ja ylätuentoja. Sää oli kaunis, aluksi järvi melottiin ympäri jonka jälkeen harjoiteltiin ja lopuksi saunottiin ja uitiin. Järvessä on kaksi pientä saarta, varsinkin pienempi saari on idyllinen kaupungin ulkoiluluoto laavun ja grillin kanssa varustettuna. Melontaa tuli vain noin 4 km mutta tekniikkaharjoittelua sitäkin enemmän.

Lehmijärvi 2 16.5.2015

Kaaduin itse ensimmäisenä, Schneider pelastamassa

Lehmijärvi 3 16.5.2015

Toinen reskutus

Lehmijärvi 16.5.2015

Kajakin tyhjennys

Valokuva8795

Perniön Pohjankoski

 

 

Porvoonjoki-melonta 14.5. ja 23.5.2015

Meloin Porvoonjoen kahdessa osassa huhti-toukokuussa 2015. Tarkoitus oli meloa kaksi kolmannesta melottavasta kaikkiaan 90 kilometrin osuudesta, jonka yläjuoksu alkaa Lahden Hennalasta. Eli toisin sanoen suurin osa koko Porvoonjoesta, joka nyt oli mahdollista.

Aloitin urakan 14.5. alajuoksulta Askolasta Vakkolankosken alapuolelta, josta merelle tuli noin 20 km. Henttalankoski oli 500 metriä pitkä koski, vaikka joen virtaama oli lähes 20 kuutiota sekunnissa, koski oli hyvin leppoisa laskettava ilman mitään ongelmia. Strömsbergin padottu koski oli ainoa kantaen ohitettava paikka tällä pätkällä. Kantomatkaa tuli tosin muutama sata metriä, jossa osan saattoi tosin vetää kajakkia pellon reunaa pitkin. Porvoo on Turun jälkeen Suomen toiseksi vanhin kaupunki, joka sai ensimmäisen kerran kaupunkioikeudet jo vuonna 1380. Keskustan näkymä joelta on hieno ja suorastaan vaikuttava kajakista nähtynä kesäisessä ilta-auringossa. Vanha keskiaikainen tuomiokirkko 1400-luvulta ja punaiset makasiinit jokivarressa ovat hyvin omaleimaisia nähtävyyksiä. Lopuksi kävimme vielä patikoimassa Sikosaaren luontopolun ja poikkesimme myös lintutornissa.

Meloin toisen osuuden 23.5. jolloin aloitin melonnan Mallusjärven pohjoispäästä. Mallusjärvi on tänä vuonna 150 vuotta täyttävän Orimattilan kaupungin suurin järvi, komea lintujärvi juuri tähän aikaan vuodesta. Järven itäpäässä olevat Kapeen kalliot ovat jyhkeitä järvelle päin nähtynä. Tuuli oli melko voimakasta ja kajakkini pääsi jo hiukan surffaamaankin ajoittain isolla selällä. Saapuessani Vähäjoelle, pienelle yhdysjoelle ennen Porvoonjokea jouduin heti kantamaan kivisen kosken sillan alitse. Tämä yhdysjoki oli melko ryteikköinen josta nipin napin selvisin ilman muita kantamisia. Vinkkinä melojille että kannattaa varata pieni saha tms. mukaan tähän pätkään. Luonto oli tosin hienoa tälläkin välillä ja näin mm. ketun melko läheltä alle 20 metrin etäisyydeltä sorsia kyttäämästä. Päästyäni Porvoonjoelle muutaman kilometrin väännön jälkeen matkanteko nopeutui ja helpottui taas huomattavasti. Vähä Mallusjoella Ruhan tilan siltojen kohdalla lehmät tulivat tekemää harvinaisen uteliaasti tuttavuutta rantaan kajakkini kanssa, jote ne nuuhkivat ja nuoleskelivat. Piti jo varoa etteivät kolhi kajakkia ja minua nurin rantaveteen;)

Naarkoskella on padottu koski, jossa tulee muutama sata metriä kantoa suvantoveteen asti. Tämän jälkeen tuleva Myllykoski on myös ohitettava maitse kantamalla, ellei ole koskikajakkia tms. käytettävissä. Roiponkoski eli Syvänojankoski oli haastavin ja samalla ehkä jännin / hauskin Porvoonjoen melomistani koskista. Koski alitti korkean sillan jolta kävin ensin tarkistamassa tilanteen. Keskireitillä näytti olevan laskettava linja, jonka päätin lähteä melomaan kypärä päässä ja kaikki varusteet takatilassa. Koski on noin 150 metriä pitkä ja kivikkoinen mutta tällä vedenkorkeudellä pääsin hyvin kuitenkin läpi pienillä kiven kolahduksilla. Kirveskallio eli Neidonkallio on seuraava komea nähtävyys reitillä, jonka vastapäätä ovat Askolan kuuluisat hiidenkirnukalliot. Niissä kannattaa ehdottomasti poiketa tutustumassa. Onkimaakosken jälkeen olevasta suvannosta Marko poimi minut auton kyytiin ja päätimme ohittaa vaaralliseksi luokitellun Hiirkosken maitse. Laskin pellolta kajakin takaisin ja meloin loppumatkan Askolan kirkonkylän ohi Vakkolankosken padolle asti. Matkaa päiväretkelle tuli noin 40 km eli yhteensä Porvoonjokimelontaa noin 60 km.

Valokuva8845

Mäntsälän seurojentalo

Valokuva8846

Talvisodan muistomerkki seurojentalon ulkoseinässä

Valokuva8848

Suurten nälkävuosien muistomerkki vuosina 1866-1868 Mäntsälän kirkonkylällä

Valokuva8858

Mäntsälän kirkko

 

Valokuva8884

Orimattilaan kuuluvan Mallusjärven Kapeen jyhkeät rantakalliot järven itäpäässä

Valokuva8894

Vähäjoen koski Mallusjärven ja Porvoonjoen välissä

Valokuva8896

Vähäjoen kosken vanha silta

Valokuva8910

Lehmät tekivät tuttavuutta Vähä Mallusjoen kylässä

Valokuva8913

Erikoinen rakennelma jokipenkassa

Valokuva8924

Savijoen grillikatoksella tauolla

Valokuva8935

Naarkosken padottu koski alajuoksulta päin kuvattuna

Valokuva8940

Myllykoski on myös normaaliretkivarustuksella kantaen ohitettava koski

Valokuva8945

Roiponkoski eli Syvänojankoski on mahdollista laskea onnistuneesti oikealla vedenkorkeudella ja virtaamalla

Valokuva8953

Neidonkalliot Askolan Hiidenkirnuja vastapäätä

 

Valokuva8725

Henri syvimmässä hiidenkirnussa

Valokuva8728

Kirnurannalla kirnuamassa;)

Valokuva8733

Kirnuja vahtiva Louhi 🙂

Valokuva8734

Porvoonjokeen yhtyvä Torpinjoki

Valokuva8736

Hiirkoski ennen Askolan keskustaa on myös laskukelvoton ilman erityisiä koskimelontavarusteita ja osaamista

Valokuva8747

Lähtöasemissa Vakkolankosken jälkeisellä suvannolla

Valokuva8750

Henttalankoski oli komea ja kiva virtaus aivan Askolan ja Porvoon rajalla

Valokuva8763

Strömsbergin koski on myös padottu ja ohitettava kantamalla

Valokuva8773

Porvoon tuomiokirkko ja vanha kaupunki ilta-auringossa toukokuussa 2015

Valokuva8777

Keskustan jokivarren vanhat makasiinit

Valokuva8786

Marko Sikosaaren rannalla retken päätepisteellä

Valokuva8787

Jotta Totuus ei unohtuisi myöskään Sikosaaren lintutornilla 😉

 

Pernajanjoki eli Koskenkylänjoki 25.4. ja 24.5.2015

Meloin Pernajanlahden päästä päähän kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa 25.4. meloin Pyhäjärven eteläpuolelta Porlammin sillan kohdalta Sävträsketin lintujärvelle Liljendahlin kylään asti. Toisessa osassa jatkoin ko. järveltä mereen asti Pernajanlahden saaristoon kylän uimarannalle asti.

25.4. oli kaunis kevätpäivä. Kävimme ensin tutustumassa matkalla Myrskylän kirkkoon ja Lasse Virenin patsaaseen Myrskylän keskustassa. Pyhäjärven uimaranta oli myös mielenkiintoinen paikka ja järven korkeat kalliot olivat vaikuttavia aivan rannan vieressä. Päätin lähteä melomaan Porlammin sillan jälkeen, koska Lapiokosken jälkeen olisi tullut heti laskukelvoton koski stoppareineen ja kivineen. Heti Porlammin jälkeen oli vanha myllyn läpi juokseva koski, joka piti ohittaa kantamalla. Kannettavia koskia kertyi muutama ennen Gartsbackenia, jossa oli viihtyisä grillikota padon vieressä. Illan hämärtyessä meloin Liljendahlin kylään Sävträsketin uimarannalle, josta Marko poimi minut kyytiin. Ensimmäinen osuus oli noin 20 km.

24.5. meloin toisen osuuden. Sävträsketin lintujärvi on mahtava paikka jota voi suositella kaikille bongareille ja muutenkin luonnosta kiinnostuneille etenkin juuri tähän kevätaikaan vuodesta. Näin kymmenittäin lintuja sekä valtavan hauen pakenevan melani edestä jatkaessani kohti joen alajuoksua. Näin mm. kanahaukan ottavan yhteen myöhemmin joella naakkaparven kanssa. Toinen osuus oli noin 25 km.

Kuuskosken alue on kaunista aluetta, tosin kajakkia pitää kantaa ensin tien yli ja sitten muutama sata metriä pellonreunaa vetämällä kosken jälkeiseen suvantoon. Hammarträsket on myös kaunis järvi, tämän jälkeen tuleva koski on tosin ohitettavissa helposti vasemmalta puolelta. Koskenkylän keskustassa oleva koski on kivikkoinen ja yleensä laskukelvoton, korkean veden aikaan tämä saattaa olla mahdollista meloa oikeanlaisella kalustolla ja ”taidolla”. Kannoin suosiolla maitse tiet pitkinkosken ohitse, vaikka laskin tosin kokeilumielessä kosken ensimmäisen lyhyen osuuden. Moottoritien jälkeen jonkinlainen nähtävyys on kaksi rautaista laivan hylkyä lähes keskellä jokea. Pernajanlahden saaristo on myös hieno ja suoteltava nähtävyys melojalle. Rantautumaan pääsee hyvin Pernajan uimarannalle. Kävimme lopuksi tutustumassa myös Kasavuoren kallioilla sodanaikaisen ilmatorjunta-aseman jäänteisiin, joista tosin löytyi vain kolme rautatappia kallioissa. Vaikuttavampia nähtävyyksiä olivat Mikael Agricolan synnyinkodin kohdalla oleva muistomerkki ja Pernajan vanha keskiaikainen kivikirkko.

Valokuva8466

Myrskylän kirkko

Valokuva8470

Lasse Virenin juoksijapatsas Myrskylän keskustassa

Valokuva8473

Rotulehmiä laitumella Porlammilla

Valokuva8475

Orimattilan ja Lapinjärven kuntien omistama Pyhäjärvi etelärannalta.

Valokuva8484

Pernajanjoen ensimmäinen koski heti Pyhäjärven jälkeen on Lapiokoski, laskettavissa oikeaa laitaa myöten.

Valokuva8494

Porlammin sillan kohdalla olevan koski

Valokuva8499

Vanhan myllyn läpi juokseva koski, ohitettava kantamalla heti Porlammin sillan jälkeen noin 500 metrin päässä

Valokuva8514

Käkikoski on ohitettava kantamalla

Valokuva8520

Samoin Sahakoski on ohitettava kantamalla. Samalla pitää ylittää junarata.

Valokuva8529

Gartsbackenissa kosken ensimmäinen padottu osa on ohitettavan kantamalla grillikatoksen ohitse. Kauempana voi jo laskea kosken loppuosaa.

Valokuva8546

Viimeinen koski ennen Liljendahlin kylää ja Sävträsketiä. Ohitettava joko kokonaan kantamalla vierestä tai sitten kierrettävä melomalla pienen saaren ympäri ns. kosken rosvoreittiä myöten.

Valokuva8555

Liljendahlin kylän kirkko

Valokuva8965

Kuollut naurulokki Sävträsketin uimarannalla

Valokuva8977

Garbomin laavu oli aika rapistunut mutta edelleen pystyssä

Valokuva8987

Kuuskoski on ohitettava kantamalla noin 300 metriä. Koski ja läheinen ympäristö on kuitenkin kaunis.

Valokuva8990

Kuuskosken kaksi laskureittiä alajuoksulta päin nähtynä.

Valokuva9006

Hammarträsketin järven jälkeen tuleva suvantovesi kosken jälkeen

Valokuva9018

Viimeinen kantaen ohitettava kivikkoinen koski Koskenkylän keskustassa.

Valokuva9022

Hylky heti moottoritien alituksen jälkeen Koskenkylänjoen suistoalueella

Valokuva9045

Pernajanlahti kevätauringossa

Valokuva9002

Hammarträsketin jälkeen tuleva laskukelvoton koski on ohitettava kantamalla ellei ole kokenut koskimeloja varusteineen liikkeellä.

 

Sipoonjoki-melonta 23.4.2015

Meloin Sipoonjoen Brobölen kosken kohdalla olevan padon jälkeiseltä pellon reunustalta mereen asti noin kymmenen kilometrin matkan. Marko jätti minut pellon reunaan, josta oli melko lyhyt matka kantaa kajakki jokeen. Tällä matkalla ei ollut yhtään kantamisia eikä muita hankalia hidastavia esteitä. Sipoonlahti oli kaunis ja itärannalla oli jylhiä karuja kallioita. Sipoonlahdelle päästessäni piti jo turvautua otsavalonheittimeeni, Marko näki minut useamman kilometrin päästä Sipoonlahden eteläpään laiturilta.

Valokuva8441

Marko ja ”Se” Traktori Sipoon kirkon pihalla

Valokuva8443

Sipoon kirkko

Valokuva8446

Sipoon keskiaikainen harmaakivikirkko

Valokuva8450

Sipoonjoki

Valokuva8453

Auringonlasku Sipoonjoella

Valokuva8454

Tunnelmaa tähtitaivaan alla Sipoonjoella

 

Retkimelojien vuosikokous 7.2.2015 Helsingissä

Osallistuin ensi kertaa Suomen Retkimelojien vuosikokoukseen Helsingissä Pasilan pääkirjastossa 7.2.2015. Kokouksessa jaettiin sinivalkonauhat, saaristonauhat ja diplomit uusille merirajan melojille ja saaristoreitin kiertäjille.

kokouskuva

Uudet Sinivalkonauhan ja Saaristonauhan melojat vuosimallia 2014

Valokuva7698

Henri uusien merirajamelojien Matti Hovin ja Sisko Ruokosen kanssa kokouksessa

Valokuva7700

Melojalegenda Yrjö Lindroos ja minä ennen melontaesitelmän alkua