Nauvon kierto 20.8.-21.8.2016

Oli kaunis kesäinen loppukesän viikonloppu kun suuntasimme Nauvoon Prostvikiin. Lossirannan läheisyydestä löytyi juuri sopiva kajakinlaskupaikka, ainoa ongelma olivat viheliäiset ampiaiset joita sinkoili kuin tyhjästä kimppuumme. Marko sai yhden osumankin, joka viivästytti lähtöämme. Jäi mysteeriksi mistä ampiaiset tulivat, koskei mitään pesää näkynyt kuitenkaan lähistöllä. Pidimme heti alkumatkasta lyhyen huoltoauon Morgongåvanin vehreällä saarella. Sitten jatkoimme Önin ja Sandönin välisesta salmesta lounaaseen ja pidimme tauon Kirjaisen saaren eteläpäässä olevalla hiekkarannalla. Jatkoimme suorinta reittiä Nauvon Storlandetin ja Korppoon Kyrklandetin väliseen salmeen ja jäimme yöksi lossin ja merivartioaseman kupeeseen Pärnäisten satamaan.

Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Nauvoa Rilotfjärdenin kautta. Pidimme tauon Mustlotin saarella, jonka kalliolta oli komeat näkymät joka suuntaan. Sitten meloimme Framnäsin uimarannalle uimaan ja rentoutumaan. Lähestyessämme Prostvikia bongasimme monia näyttäviä erittäin jyrkkärinteisiä kalliosaaria kuten Bårnholmin aivan vierestä, Kauriin, Delholmin, Grisselholmin Dyvikholmin ja Björkholmin näimme myös tosin hieman kauempaa. Prostvik on itsessään komea paikka, erittäin korkea Kalvinkallio hallitsee maisemaa juuri lossirannan läheisyydessä. Matkaa tuli noin 65 km. Kiersimme Storlandetin, Lillandetin, Kirjaisen, Högsarin ja Biskopsön saaret samalla reissulla 🙂

valokuva4064

Kalvin kaunis kalliosaari Prostvikin lossirannan kupeessa

 

valokuva4068

Lähtöpaikalla Prostvikin lossirannan eteläpuolella Veckarvikenissä

valokuva4072

Neitoperhonen

valokuva4095

Isännän viiri liehui riittävässä tuulessa

valokuva4114

Taukopaikalla Kirjaisen saaren ainoalla etelänpuoleisella hiekkarannalla pienessä lahdenpoukamassa.

valokuva4133

Majoittuminen auringonlaskun aikaan

valokuva4141

Uusi aamu ja melontapäivä. Taustalla näkyy merivartioasema

valokuva4160

Näkymä länteen Mustlotin rantakalliolta.

valokuva4172

Taslotin koilliskärki

valokuva4175

Framnäsin uimarannalla vesi oli lämmintä

valokuva4188

Bårnholm

valokuva4189

Bårnholmin jyrkkä ranta läheltä

valokuva4205

Paluumatkalla Paraisilla

valokuva4209

Paraisten kaunis keskusta

Korppoon Kirkkomaan kierto 10.-11.9.2016

Meloimme Matin ja Jorman kanssa Korppoon Kirkkomaan (eli Kyrklandetin) ympäri syyskuussa kauniina viikonloppuna. Lähdimme Pärnäisten satamasta Nauvosta ja kiersimme saaren vastapäivään. Vattkastin saareen menevän sillan jälkeen seuraava etappi oli Galtbyn lossisatama. Emme kuitenkaan pitäneet vielä pidempää taukoa vaan jatkoimme Korppoon kylään. Tutustuimme Saaristomuseoon ja kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa ripsit 🙂   Jatkoimme sitten Gyltön saaren ja mantereen erottavan pienen sillan alta kohti etelää. Yövyimme Konungskärin autiotuvalla, joka saamiemme tietojen mukaan on eittämättä koko Saaristomeren kansallispuiston hienoin autiotupa. Lampaita laidunsi pihanurmella ja kävimme uimassakin muutamaan kertaan. Luontopolku kiersi saaren kalliomaisemien kautta, josta näki vanhoja silakkaverkkojen kuivatuksessa käytettyjä luotoja ym. avaria merimaisemia. Samoilta paikoilta on tähyilty aikanaan hylkeitä metsästysmielessä. Sunnuntaina aamupäivällä merisumu yllätti minut juuri ollessani kiertämässä saaren kallioita. Kävin kiertämässä myös Birsskärin naapurisaaren, jossa ei tosin ollut mitään erikoista nähtävää. Sunnuntaina jatkoimme myötätuulessa takaisin Nauvoon. Matkaa tuli noin 45 km.

valokuva4284

Vastaantulija Pärnäisten salmessa

valokuva4291

Matti ja Henri Vattkastin sillan kupeessa

valokuva4295

Galtbyn lossiranta Korppoon pohjoispäässä

valokuva4315

Saaristomuseoon tutustumassa Korppoon kirkonkylällä

valokuva4334

Jorma aamiaisella Konungskärin autiotuvassa

valokuva4337

Konungskärin tupa

valokuva4338

Lampaita pihanurmella

valokuva4341

Historiatietoa

valokuva4349

Näkymä kalliolta tuvalle

valokuva4350

Historiapläjäys hylkeenpyynnistä

valokuva4352

Näkymä kalliolta merelle

valokuva4360

Näkymä Birsskäristä Konungskärille merisumun vallitessa

korppoo-runt

Korppoon pääsaaren Kirkkosaaren (Kyrklandetin) kiertoreittimme vastapäivään.

Rääkkylän saaristomelonta 22.10.2016

Ennen starttia tutustuimme Rääkkylän kirkkoon ja paikallisen legendan Esa Pakarisen muistomerkkiin Rääkkylän keskustassa.

Meloimme Markon kanssa Oravisalon ja Varpasalon ympäri lokakuisena lauantaina. Oli luvattu tyyntä, mutta heti Kivisalmesta lähdettyämme myötäpäivään kiertoon huomasimme Oriveden isolla selällä olevamme aika miehekkään kokoisten aaltojen keskellä. Nämä onneksi siivittivät myötävirtaan kääntyessämme Varpasalon ja Ahmosaaren väliseen salmeen. Tästä eteenpäin oli tyyntä ja kaunista ruskamaisemaa. Pidimme pienen huoltotauon Häikänniemessä. Tästä eteenpäin suora kurssi kohti Kumpelinniemeä ja siitä Arvinsalmen lossille. Ukonselällä saimme esimaku voimistuvasta vastatuulesta, kastuvista hanskoista ja kylmemmästä ilmasta. Päätimme nousta maihin Arvinsalmen lossin luona, ja lossirannassa asuva ystävällinen asukas kyyditsi Markon hakemaan auton Kivisalmesta. Isot kiitokset tästä:)  Saaret oli onneksi kesällä jo Vuoksennauhan reitillä  melottu itäpuolelta joten saimme ne kierrettyä, vaikka jouduimmekin nyt tinkimään viimeisen kympin alkuperäisestä suunnitelmastamme. Matkaa tuli noin 35 km. Esa Pakarisen kotisaari Oravisalo oli ihan näkemisen arvoinen paikka, vaikka geologia olikin tasaista eikä ollut mitään suuria jyrkkiä vaikuttavia kalliojyrkänteitä tms.

Paluumatkalla tutustuimme Paksuniemen juomatehtaaseen ja Jouhtenuslammen lintutorniin Valamon luostariin ja Varistaipaleen kanavaan ja Kiihtelysvaaran kirkkoon. Olimme yötä Ilomantsissa Markon mökillä ja sunnuntaina tutustuimme  Ilomantsiin, kahteen eri kirkkoon ja Ilomantsinjärveen, Parppeinvaaran Raappanan tupaan, kaikkien Pyhien Tsasounaan ja muihin museopirtteihin, Kokonniemen hautuumaahan, Pyhän Hannan todella loistavaan kirkkoon Sonkajanrannassa, Pyhittäjä Herman Alaskalaisen Tsasounaan, Haarajoen museosiltaan, kävimme etsimässä GPS-signaalien tuolla puolen olevaa luolaa, bongasime Tohmäjärven kirkon pimeällä sekä Nymanin talon ja apteekkimuseon. Kiteen kirkkoon pääsimme jopa sisälle hyvällä säkällä kun paikalla oli juuri loppunut kirkkokonsertti. Kiteen uimaranta oli hieno, komea laituri ja hyppyri. Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa oli hauska nähtävyys pimeällä, viimeinen pimeäkohde oli Taavetin linnoitus Luumäellä.

 

Vuoksennauhan melonta 6.7.-14.7.2016 Nurmes – Lappeenranta

Meloimme Marko Kinnusen kanssa Retkimelojien uuden 14.2.2016 lanseeratun Vuoksennauhan Nurmeksesta Lappeenrantaan. Pekka Lassila meloi ensimmäisenä reitin hyväksytysti Kiuruvedeltä Lappeenrantaan toukokuun lopussa. Liisa ja Eero Oura meloivat Nurmeksen reitin ensimmäisinä muutama viikko ennen  meitä. Olimme siis reitillä 4. ja 5. melojat sekä samalla reitin ensimmäinen kaksikkoretkikunta:)

 

Maanantai 4.7. oli matkapäivä ja tiistai 5.7. oli ukkospäivä, kuurot pyyhkivät Laamilan uimarannan kupeessa monta kertaa, satoi ja salamoi välillä. Jouduimme siksi lykkäämään lähtöämme keskiviikkoon.

 

Lopulta 6.7. Eino Leinon päivänä pääsimme starttaamaan Laamilan idylliseltä uimarannalta kohti Pielistä, Suomen neljänneksi suurinta järveä. Tämä keskiviikko oli ukkoskuurojen sävyttämä päivä, vettä tuli ennätysmäärä rakeiden säestämänä päästyämme Pielisen selälle. Oli pakko pitää tauko Kynsisaaren rannalla ja odottaa ukkossateen tyyntymistä. Jatkoimme sitten Paalasmaalle leirintäalueelle, jossa grillasimme ja kuivasimme läpimärkiä vaatteita. Ensimmäinen melontapäivä päättyi pienelle piskuiselle Torosensaarelle, jota ei voi suositella kaksisena leiripaikkana. Kuitenkin kovan tuulen ja auringonlaskun pakottamana sekin kelpasi paremman puutteessa. Sammakko tuli tervehtimään meitä ennen nukahtamista teltan katonrajaan:)

valokuva3757

Bomban talo Nurmeksessa (Pakollinen nähtävyyskohde  😉

valokuva3781

Leirimme Laamilan uimarannalla

valokuva3782

Kajakki odottamassa lähtöä

valokuva3783

Käpälysvaaran minitunturi siintää Lautiaisjärven pohjoispäässä Lautiaissaaren takana

valokuva3801

Vihdoin liikkeelle Lautiaiselle

valokuva3805

Nurmeksen kirkko

valokuva3806

Reitin ensimmäiset sillat Nurmeksessa ennen Pieliselle tuloa

wp_20160706_051

Paalasmaan leirintäalue

wp_20160706_054

Vuonna 1959 Paalasmaalla moottoriveneonnettomuudessa hukkuneiden muistomerkki

wp_20160706_071

Torosensaaren sammakko teki tuttavuutta nukkumaan mennessä

 

7.7. matka jatkui Hattusaaren eteläpuolelta kohti Kolin maisemia. Räsävaaran näkötorni erottui ennen Hattusaarta oikealla puolella olevilla rinteillä. Kaiskunniemi oli hieno luontonähtävyys, kajakilla pääsi yli kun malttoi nousta ylös ja vähän nostaa ylöspäin. Vettä oli nipin napin juuri sen verran että meni jouhevasti. Paikalla oli myös tuusulalainen perhe retkeilemässä. Jatkoimme kohti Kolin kansallispuiston maisemia. Hiekkasaari numero 1 oli hieno ulkoilusaari. Aurinko paistoi ja oli tyyni rantautuessamme pitkän kapean saaren länsipuolelle. Veneporukka lähti juuri pakoon sääennustetta kun ryhdyimme ruoanlaittoon ja kuivattelemaan vaatteita. Samassa ukkosrintama nousikin voimakkaan tuulen kera ja pian järvenselkä täyttyi kuohupäistä, vedenpisatoiden rikkomista aalloista ja saaren rantoja ravistelevasta puhurista. Pidimme pidempään taukoa ja Marko halusi pystyttää teltankin parempaa huilia varten. Jatkoimme matkaa iltaa kohti. Kävin kuvaamassa Iso-Korpin saaressa maisemia sekä myöhemmin Purjesaaren viereisillä luodoilla Pienellä ja Isolla Kopralla. Iso-Korppi oli suoraan vastapäätä Ukko- ja Akka-Kolin rinteitä ja oli itsessäänkin kaunis hiekkarantainen saari. Näimme myös Pirunkirkon rinteet kaukaa Laitosaaren kohdalla. Jatkoimme melontaa Herajoelle Rykiniemen kauniille uimarannalle yöpymään.

wp_20160707_046

Pielisen Kynsisaari

wp_20160707_055

Kaiskunniemen ylitys

wp_20160707_069

Rantautuminen Hiekkasaaren länsipuolelle auringon paistaessa ja veden ollessa tyyni

wp_20160707_071

Kapea Hiekkasaari numero Uno

wp_20160707_089

Vain hetkeä myöhemmin tuuli kääntyi ja järvenselkä näytti voimansa Hiekkasaaren itäpuolella ukkoskuuron muodossa

wp_20160707_098

Ukko- ja Akka-Koli Iso-Korpin saarelta kuvattuna

wp_20160707_109

Iso-Korpin rantaa ilta-auringossa

wp_20160707_121

Purjesaaren luodot

 

8.7. jatkoimme Ahveniselle ja Uimaharjulle, jossa pidimme kunnon uimatauon. Uimaharju on mahtava paikka, jota paperitehdas säväyttää omalla pikantilla olemuksellaan aivan vieressä 😉   Vesi on kuitenkin erittäin puhdasta ja ranta on komea paikka. Jatkoimme reitin jokiosuudelle, noin 70 km pitkälle Pielisjoelle. Pidimme tauon Enossa ennen Kaltimonkosken kanavan läpäisyä olevalla uimarannalla. Jatkoimme Jakokosken museokanavalle yöksi.

wp_20160708_003

Aamutoimet Rykiniemen uimarannalla Herajoella Etelä-Pielisellä

wp_20160708_020

Ahvenisen silta

wp_20160708_038

Uimaharjun uimaranta

wp_20160708_074

Koskenkorvan kanava Enon keskustassa

wp_20160708_079

Kaltimonkosken uimaranta

wp_20160708_089

Kaltimon sulussa

wp_20160708_099

Jakokosken museokanavalla

 

9.7. Kävin uimassa seuraavana aamuna ja kokkasimme aamiaisen viihtyisällä joenpientareella höyrylaivojen ja muiden museonähtävyyksien näköpiirissä. Kävimme tutustumassa Jakokosken mielenkiintoiseen museoalueeseen ja jatkoimme matkaa jokea alavirtaan. Kangasvesi on järvimäinen osuus joen keskivaiheilla ja tässä törmäsimme pieneen laavulla varustettuun ulkoilusaareen. Paiholan veneonkitapahtumasta oli lappu laavun seinällä. Sitten tuli Kuurnan kanava, josta oli jo kokemusta Kaltimon kautta:) Seuraavaksi olikin vuorossa jo Joensuun keskusta ja viimeinen, tosin matala kanavasulku kaupungin keskustassa. Jatkoimme matkaa Pyhäselälle Pyhäsaarille yöksi.

wp_20160709_008

Aamutoimet Jakokoskella

wp_20160709_009

Museokanavan sulku oli tiukasti kiinni

wp_20160709_020

Pielisjoen karttakatsaus

wp_20160709_027

Henri ja Höyrykone

wp_20160709_055

Paiholan veneonkitapahtuma Kangasvedellä Pielisjoella

wp_20160709_075

Kuurnan kanavaan ”ajo”

wp_20160709_082

Melojat Marko ja Henri Kuurnan kanavan sulkupyörteissä

wp_20160709_110

Marko kotikentällään Joensuussa

wp_20160709_121

Pyhäsaaret Pyhäselällä

 

10.7. Aamulla aamiaisen lisäksi suoritimme perinteiset aamu-uinnit. Ensimmäinen kerta muuten kuin uin tällä retkellä Pielisjoessa, Pyhäselällä ja Orivedellä. Pielisellä uin viimeksi vuonna 1996 kesälomareissulla ja Puruvedellä 2014 melontaretkellä. Jatkoimme Pesolansaaren ja Suursaaren välistä Tikansaaren kahtia jakautuneeseen saarten keskiväliin, jossa oli myös viihtyisä pysähtymispaikka ja pieni laavu ns. Tikankaivannossa. Pysähdyimme Lapalikon saarella Joensuun Pursiseuran tukikohdassa jossa ystävällinen purjehtija kertoi saaresta ja paikallisista vesistä muutenkin yms. Sitten meloimme Rääkkylän Kivisalmeen Oravisalon ja Varpasalon suurten saarien kupeeseen, jossa Markon vanhemmat tulivat tervehtimään jo tovin meloneita melojia:) Paasselkä oli maagisen tuntuinen, loputon järvenselkä joka onneksemme oli täysin tyyni illalla auringon alkaessa laskea horisonttiin. Menimme yöksi Pistalanharjun kivalle hiekkarannalle laavun viereen.

wp_20160710_002

Aamutoimet Pyhäsaarilla

wp_20160710_018

Tikankaivanto, josta sittenkin pääsi läpi 🙂

wp_20160710_027

Lapalikko

wp_20160710_040

”Kylmässä” saunassa tutustumassa

wp_20160710_048

Uutta suuntaa Lapalikosta hakemassa

wp_20160710_056

Rääkkylän Kivisalmessa

wp_20160710_057

Tauolla Kivisalmessa

wp_20160710_059

Kivisalmen malmilohkareen historiaa vuodelta 1908-1910.

wp_20160710_082

Paasselän mystistä magiaa ilta-auringossa

 

11.7.  Jatkoimme Pistalanharjulta aamu-uinnin ja aamupalan jälkeen kohti Raikuun sotahistoriallista linnoituskanavaa. Kävimme poikkeamassa Libntusalmen kioskilla, joka oli harmiksemme nyt jo lopetettu ja suljettu. Viimeksi Moguleiden 2014 retkellä tässä oli mukava jätskitauko:) Kiersimme Hevossalon saaren itäpuolelta ja jatkoimme Puruvedellä tuuli alkoi nousta vähitellen ja rantauduimme Pienelle Aapraminsaarelle, johon jouduimme lopulta jäämään yöksi.

wp_20160711_001

Ilta / Yönuotio Pistalanharjun laavulla

wp_20160711_010

Raikuun kanavan alku

wp_20160711_019

Raikuun linnoituksia

wp_20160711_059

Raikuun alueen kartta Martinniemessä

wp_20160711_066

Hevossalon länsipuoli

 

12.7. matka jatkui hieman sateisessa ja sumuisessa säässä kohti Punkaharjua. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus kiertää Pihlajaveden eteläreunaa kohti Tetrinniemeä jne. mutta nouseva tuuli, sade ja ukkoskuurot pakottivat meidät valitsemaan suojaisemman pohjoisen reitin Tuunaansaaren ja Laukansaaren välistä. Kävimme kaupassa tässä kohtaa olevassa satamassa. Sitten matka jatkui edelleen Moinsalmen läpi. Moinselällä poikkesimme niin ikään vuoden 2014 retken yöpymispaikalla Jänissaarella, jossa tällä kertaa ei onneksi näkynyt kakkivien ja kakkapaereita ympärilleen jättävien kalastajalintujen jälkiä…Puikkelehdimme Ritosaaren ym pikkusaarten välistä Ahvionsaaren eteläpuoliseen Ahvionsalmeen, jossa pidimme tauon lossirannassa eteläpuolella. Sitten jatkoimme Telataipaleen kanavalle, jossa yövyimme. Juuri kun saimme päät tyynyyn, alkoi sade ja kova räiskyvä ukkonen juuri kohdalla. Olin tosin niin väsynyt, etten kauaa jaksanut seurata tätä valonäytelmää. Sen verran havahduin että näyttikö joku taskarilla telttakankaan kohdalta valoa, kun samaan aikaan rytisi ja paukkui.

wp_20160712_007

Laukansaari ja siirtolohkare

wp_20160712_011

Punkaharjulla

wp_20160712_021

Virtasalmen silta

wp_20160712_035

Jänissaari

wp_20160712_036

Jänissaari toisesta suunnasta kuvattuna

wp_20160712_040

Henri Jänissaarella

wp_20160712_075

Ahvionsalmen lossi

wp_20160712_080

Telataipaleen kanava

 

13.7. Telataipaleen kanava oli ylivoimaisesti hienoin nähtävyys näistä ns. Suvorovin vanhoista Venäjän vallan aikana rakennetuista kanavien sarjasta. Kukonharju, Käyhkää ja Kutvele olivat selvästi vaatimattomampia puitteiltaan. Telataipaleella oli myös hienolla pihalla koristeltu vanha oluttupa, joka oli suureksi harmiksemme tosin suljettu pysyvän näköisesti:((  Vesiskootteritkin tulivat pöristelemään kanavan läpi. Kävimme (pakollisella) aamu-uinnilla kanavassa ja puolen päivän jälkeen lähdimme jatkamaan kohti Partalansaarta ja sivuamaan Sulkavan soudun reittiä taas pitkästä aikaa:) Rongonsalmen lossin ohitimme jo toistamiseen tänä kesänä ja pidimme samoin tauon jo toisen kerran Hiekkaniemen viihtyisällä laavulla Viljakansaaren eteläpuolella. Otimme jopa jonkun verran aurinkoa puolivahingossa, kun alkoi nukuttaa laiturilla ja kävimme uimassa tuhdin grillilihapäivällisen jälkeen. Meloimme Kukonharjun ja Käyhkään kanavien läpi, Käyhkään kanavan läheltä löysin myös pojille kotiinvietävän muovisen vesipyssyn tuliaisiksi:) Menimme yöksi Mustaniemeen, jossa oli kiva ns. avomökki ja grillipaikka. Vieraskirjassa oli edellisten Vuoksennauhan melojien, Liisa ja Eero Ouran päiväkirjamerkinnät samalla sivulla 🙂 Olimme Markon kanssa Vuoksennauhan Nurmeksen reitin 3. ja 4. melojat Ouran pariskunnan jälkeen, jotka olivat ensimmäiset tällä reitillä. Pekka Lassila meloi ensimmäisenä Vuoksenaunan Kiuruveden reitin toukokuun lopussa.

wp_20160713_003

Henri Telataipaleen kanavassa aamu-uinnilla

wp_20160713_008

Oluttuvan viihtyisä pihapiiri 😀

wp_20160713_012

Infopläjäys

wp_20160713_024

Oluttupa oli kiinni

wp_20160713_046

Muita vesiliikkujia

wp_20160713_054

Hiekkaniemen laavulla Viljakansaaren eteläpuolella

wp_20160713_063

Kukonharjun kanava

wp_20160713_076

Käyhkään kanava

wp_20160713_079

Mustaniemen laavu

 

14.7. jatkoimme kohti Suur-Saimaan selkää kohti. Myhkiönselkä oli onneksi melko tyyni kun näimme Kyläniemen saaren. Meloimme Hietasaareen pitämään taukoa ja tuhdin lounaan jälkeen jatkoimme Rastinniemeen pitämään lyhyttä taukoa. Oli nostalginen fiilis, kun kävin samoilla mestoilla perheen kanssa kesälomaretkellä kesällä 2011:) Tästä jatkoimme Kattelussaaren ja Vehkasaaren välistä. Kuikkalan kohdalla heti sillan jälkeen oli mielenkiintoinen havainto rannalla olevista kivenjärkäleistä joihin yhteen oli maalattu vuosiluku 1934. Jatkoimme melontaa illan hämärtyessä kohti Lappeenrantaa ja Myllysaaren uimarantaa, joihin saavuimme auringon jo laskettua.

wp_20160714_004

Kaksi Vuoksennauhan eri melojaretkikuntaa mahtui samaan vieraskirjaan Mustaniemen mökillä

wp_20160714_039

Henri Hietasaaren rantakalliolla huilitauolla

wp_20160714_045

Kyläniemen Rastinniemi

wp_20160714_053

Rastinniemi

wp_20160714_055

Rastinniemen kärjessä

wp_20160714_074

Jännä vuosiluku 1934 rantakivilohkareissa Kattelussaaren Kuikkalassa

wp_20160715_005

Lappeenranta alkoi lähestyä

wp_20160715_015

Yön ja maaliintulon taikaa Myllysaaren uimarannalla

wp_20160715_022

Sama paikka ja samat melojat Marko ja Henri valoisaan aikaan kuvattuna

 

 

 

 

 

 

 

Viljakansaaren kierto 29.5.2016

Viljakansaari oli hieno saari päästä kiertämään ympäri, koska Sulkavan souduissa olin aiemmin soutanut saaren pohjoispuolelta aiemmim jo kymmenen kertaa, mutta saaren muut osat olivat jääneet tuntemattomiksi. Puumala oli lauantai-iltana harvinaisen hiljainen paikka, montaa ihmistä ei kylänraitilla näkynyt vaikka oli sentään kesälauantai. Tutustuimme kirkkoon ulkoa päin ja toisen maailmansodan aikaiseen bunkkeriin ulkoa päin ja tässä rannassa oli myös hyvä yöpyä. Pieni hiekkaranta tarjosi hyvän kajakinlaskupaikan tältä Suomen Rivieralta:)  Menomatkalla autolla tutustuimme Lietveden vihreän maisematien näköalapaikkoihin, Sahalahden viihtyisään rantaan ja pieneen koskeen, sekä vuosimallia 1907 olevaan höyrylaiva Vennoon. Puumalan salmen maisemasilta oli komea nähtävyys maisemahissillä varustettuna. Sunnuntaina meloimme Viljakansaaren vastapäivään, pidimme ensimmäisen tauon saaren länsipäässä Kataalahdella Sourunniemessä, jossa kartan mukaan (piti olla) jokin komea kalliomaalaus. Tämän näkeminen paljaalla silmällä päiväsaikaan vaati tosin aika lailla mielikuvitusta:)  Jatkoimme Sulkavan soutujen reitille ja Kietävälän lossilla pidimme toisen tauon. Jatkoimme tästä Rongonsalmen lossille. Muikunselkä ja Katosselän luonnonsuojelualue oli hieno maisemiltaan kuten koko kapeikko tästä eteenpäinkin  Hiekkaniemen komealle laavulle ja grillipaikalle. Sepänsaaren ohi meloessamme juuri ennen Leukoinsalmea ko. saarella oli ns. Tyrskymies, joka jäi mieleen huudettuaan meille saunan patiolta ” Tyrsky!” niin kovaa kuin jaksoi 😉    Kaikenlaisia matkamuistoja tarttuu mukaan…Kokonaismatka oli noin 62 km yhdessä päivässä, mikä on oma päiväkohtainen ennätys tällä kajakilla (Star Triple 670). Paluumatkalla kotiin kävin vielä sillalta ihastelemassa auringonlaskussa Väätämönsalmen maisemia 🙂

 

Valokuva3022

Lietveden maisematiellä oleva näköalapaikka tien varressa.

Valokuva3023

Näkymä Lietvedelle

Valokuva3027

Lietveden lossi ennen kuin silta valmistui vuonna 1985.

Valokuva3028

Maisematien kyltti

Valokuva3040

Sahanlahden museoalue

Valokuva3043

Kulttuurihistoriaa Sahanlahdella

Valokuva3050

Vuoden 1907 mallia oleva höyrylaiva Wenno Sahanlahden laiturissa

Valokuva3045

Sahankoski

Valokuva3066

Näkymä Puumalan raitille maisemahissistä

Valokuva3067

Puumalan silta ja Puuma 🙂

Valokuva3071

Puumalan kirkko

Valokuva3073

Bunkkeri

Valokuva3083

Auringonlasku Puumalan rannalla

Valokuva3101

Sourunniemen kalliomaalauspaikka nuolella osoitettuna (silti ei tahtonut nähdä)

Valokuva3104

Sourunniemen kalliolla

Valokuva3113

Katosselkä

Valokuva3128

Hiekkaniemen laavu

Valokuva3131

Hiekkaniemen Historiapläjäys

Valokuva3137

Grillimestari puuhissaan

Valokuva3152

Sitkoinleuvansalmi

Valokuva3153

Salmen ranta

Valokuva3156

Takaisin Puumalassa 🙂

Valokuva3174

Paluumatkalla Väätämönsalmella

Valokuva3175

Väätämönsalmi auringonlaskun aikaan Anttolassa Luonterin ja Louhiveden välisellä reitillä.

Gåsgrundin saunamelonta 21.5.2016

Meloimme Markon kanssa Suvisaariston ympäri myötäpäivään lähtien Suinonsalmen uimarannalta. Aurinko paistoi ja oli muuten kaunis sää, mutta tuuli oli mennessä aika kova, noin 8-9 m/s. Meloimme Ison Lehtisaaren ja Sumparenin välisestä kapeikosta Gåsgrundille, jossa saunoimme ja grillasimme sekä tietysti uimme. Vesi oli mitattu noin 12-asteiseksi ja oli juuri sopivan piristävää saunasta uituna. Tuulin onneksi tyyntyi illan mittaan paluumatkaa ajatellen. Paluumatkalla näimme Moisofjärdenillä todennäköisesti saukon uimassa peilityynessä vedenrajassa Hönsholmin pikkusaaren kohdalla. Matkaa tuli noin 20 km.

 

Valokuva2965

Ison Lehtisaaren ja Sumparenin välinen kapeikkosalmi

Valokuva2968

Gåsgrundin ranta

Valokuva2971

Saunaranta

Valokuva2973

Melojasaunojauimarit Gåsgrundin saunalla

Valokuva2980

Gåsgrundin kallioinen eteläranta

Suujärvi ja Määrlammi 15.5.2016

Suujärvi on todella kaunis lampi Lounais-Hämeen pirtin kupeessa, jonka kapea Kuivajärvestä erottava kannas ja pieni saari lammen reunalla näkyvät tielle hienosti. Suujärven kannaksella on myös kesäteatteri, vanha Turpoon myllynratas ja pirtti nähtävyytenä uimarannan vieressä. Uimaranta on viihtyisä ja myös lapsille sopiva. Suujärvi on hieno kohde patikoida ympäri, reitti kuuluu Hämeen Ilvesreittiin. Suujärvenharju ja Raanpäänharju reunustavat tätä lampea korkeammalta. Määrlammi jää harjun eteläpuolelle, joka sekin on kaunis lampi. Kävin uimassa molemmissa lammissa ja kiersin Suujärven ympäri. Lampien välistä menee vanha tukinvetouoma, joka soveltuu loistavasti kajakin kantamiseen lammelta toiselle. Testasin tätä itse onnistuneesti. Meloin Määrlammen itäpäähän, josta kajakin saisi kantaen myös Kuivajärvelle ja grillikatokselle. Päätin kuitenkin tulla takaisin samaa reittiä Suujärvelle.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?view=show&x=328542&y=6741639&sc=8000&text=Vanha+tukinvetouoma&action=link&srs=EPSG%3A3067&e=328548&n=6741639&scale=8000&tool=merkitse&styles=normal&lang=fi

 

Valokuva2886

Suujärvenharju Suujärven ja Määrlammen välissä

Valokuva2898

Kolmen punasoturin hautamuistomerkki sillan kupeessa Saaren kansanpuistossa

Valokuva2902

Suujärvi uimahyppyriltä kuvattuna. Saari taustalla

Valokuva2908

Vanha tukinvetouoma soveltuu hyvin kajakin kantamiseen lammelta toiselle.

Valokuva2903

Tukinvetouoman alkupään kohdan löytää ja tunnistaa Suujärven puolelta tästä telkän pöntöstä.

Valokuva2912

Määrlammella on myös komeat harjanteet

 

 

Tammelan Kuivajärvi – Pyhäjärvi ja Turpoonjoki 14.5.2016

Salon Melamoguleiden 2o-vuotisjuhlaretki suuntautui Tammelaan, jossa yövyimme Kuivajärven mökeissä ja meloimme lauantaina sateen siivittämänä Pyhäjärven ympäri. Varsinkin Saaren kansanpuisto on kaunis kapeikko järvien välisellä salmialueella. Turpoonjoki on erityisen viihtyisä pieni joki, jonka meloin puoleenväliin Turpoonkoskelle asti Kuivajärveltä päin. Melontaa lauantaina tuli kaikkiaan noin 45 km. Kuivajärveen laskee myös pieni Myllyjoki ja Pyhäjärvestä vastaavasti pääsee Loimijokea melomaan Kokemäenjoelle asti. Liesjärvi puolestaa yhtyy Kuivajärveen juuri Turpoonjoen kautta.

Valokuva2764

Kuivajärven ja Pyhäjärven erottava silta Saaren kansanpuistossa

Valokuva2768

Vohlessaaren laavu Pyhäjärvellä

Valokuva2769

Melojaporukka

Valokuva2778

Haitaset Pyhäjärvellä

Valokuva2780

Puttisaari Pyhäjärvellä

Valokuva2797

Saaren kansanpuiston näkötorni kesäsateella

Valokuva2815

Lammasemä ja karitsa Turpoonjoella

Valokuva2816

Turpoonjoki

Valokuva2826

Turpoonkoski vastavirtaan

Valokuva2818 Valokuva2830

 

Ilolanjoki – Pikku Pernajanlahti 1.5.2016

Meloin vapunpäivänä Ilolanjoen Postimäen kosken jälkeisestä suvannosta mereen asti ja tästä edelleen Pikku Pernajanlahden poikki golfkentän rannalle, josta Marko (Kinnunen) tuli hakemaan. Sää oli kaunis. Postimäki on hieno historiallinen talonpoikaiskulttuurimiljöö autenttisine savupirtteineen ja torppineen Postimäellä, johon kannattaa ulkoa päinkin tutustua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilola_%28Porvoo%29

Joessa oli kova imu ja myötävirta siivitti kivasti menoa, ei ollut myös esteitä lainkaan lukuunottamatta pientä koskea Hagaborgin kohdalla. Tämän pikku kosken olisi voinut myös meloa, mutta kannoin sen varmuudeksi kun oli niin helposti ohitettavissa. Pikku Pernajanlahti on kaunis paikka varsinkin lintuharrastajille keväällä. Matkaa joestä tuli noin kymppi ja meriosuudesta myös noin kymppi eli yhteensä 20 km.

 

Valokuva2516

Postimäen koski Ilolan kylän keskustassa

Valokuva2538

Postimäen vanhin rakennus 1700-luvulta

Valokuva2559

Talo Postimäellä

Valokuva2560

Postimäen kartta

Valokuva2569

Sannäsin kartano Ilolanjoen kupeessa

Valokuva2572

Hagaborgin koski

 

Petun saaren kierto 24.4.2016

Särkisalon uloin saari oli hieno kiertää, paljon oli telkkiä ja merihanhia. Saaren itäpuolella oli nättejä kallioita, komein kallio Kalkberget sijaitsee saaren eteläpäässä. Lilla Killhollmenissa oli kiva hiekkaranta, näytti olevan hyvin leiriytymiseen sopiva saari. Matkaa tuli noin 15 km. Sääennuste lupasi räntää ja tuulta, onnistuin melomaan täydellisen tyynessä ja kirkkaassa sääaukossa tällä kertaa 🙂

 

Valokuva2430

Kalkberget Petun eteläpäässä