Salosaaren kierto 30.5.2018

Kiersimme Kalle Koskisen kanssa Salosaaren ympäri, Ruokolahden maaseutusaariston toiseksi suurimman saaren Äitsaaren jälkeen. Matkaa tuli noin 25 km. Suikkalansalmen jälkeen pohjoiseen oleva osuus oli kohtalaista vastatuulta, loppumatka meni taas leppoisassa myötäisessä. Suikkalansalmessa oli tanssilava, jonka kupeessa pidimme pienen evästauon.

Mustikkaniemen silta Salosaaren eteläpäässä oli ensimmäinen sillanalitus

Matikkalan laskettelurinne ja mäkihyppyri Salosaaren Ukonsalmen puoleisessa päässä.

Satamosaari 29.5.2018

Kävimme Edvinin kanssa melomassa Satamosaaren saunalla. Satamosaari on korkeaprofiilinen harjusaari, joka on itsessään geologinen nähtävyys. Saaren voi kävellä harjua pitkin päästä päähän ja keskiosassa on kapea kannas, jossa on grillikatos ja hieno hiekkaranta. Matkaa tuli noin 11 km Hinkanrannasta ja takaisin.

Satamosaaren sauna

Sauna sisältä

Imatran Immalanjärvi 21.5.2018

Meloimme Sakari Pudaksen kanssa järven läpi Raution uimarannalta Varpaanlahden Suomen puoleiseen eteläkärkeen. Rajavyöhyke tuli vastaan ja Venäjä näkyi juuri käännöspaikkamme kohdalla ennen kuin alotimme paluumatkan. Matkaa tuli noin 17 km. Samalla tuli kierrettyä järven suurin saari, Humpunsaari.

Rajavyöhykkeen tolpat tulivat vastaan Varpaanlahdella

Taustalla näkyy Venäjä

Kuolimon Lehtisensaari 7.4.-8.4.2018

Kevättalven hienot hanget vetivät retkelle Kuolimolle Lehtisensaaren eteläkärkeen, johon ajoimme autolla Savitaipaleen kirkonkylän rannasta. Sukset oli toki myös mukana, mutta tämä autoreitti helpotti huomattavasti ahkioiden vetämisvaihtoehtoa hiihtäen. Jääreitti saarelle oli noin viisi kilometriä ja illalla lämmitimme Antti Matikan (Ristiniemen Antin) vanhan saunan, jossa myös majoituimme. Nukuimme saunan eteisessä, joka oli hyvä paikka, tosin aika kostea saunasta johtuen. Seuraavana päivänä kiersimme saaren hiihtäen kirkkaassa kevätauringossa. Jään paksuus oli kairalla mitattuna noin 30 cm, joten siksi uskalsimme hiihtää (ja ylipäätään ajaa autoilla saaren rantaan). Saaren kierto teki noin 8 km.  Tanelinvuoren kallio näkyi järvelle saaren koillispäässä kivasti ja pohjoispäässä löytyi jäihin unohdettu soutuvenekin jäiden keskeltä törröttämästä. Saaren länsipäässä oli mukava retkeilylaavukin, jossa tulistelimme retkibratwurstit 🙂

Kävimme tutustumassa sunnuntaina paluumatkalla Savitaipaleen kirkolla ja Hakamäen museon pihamaalla, jossa oli myös komea näkötorni järvinäköalalla.

Porkkalanniemi 17.3.2018

Kävimme testaamassa retkiluistimia ja retkikelkkaa kauniina päivänä. Lähdimme liikkeelle Porkkanniemen kupeesta josta kävimme ensin katsomassa laivan avaamaan väylää niemen ja Stora Träskön välissä. Sitten jatkoimme luistelua merivartioaseman eteläpuolelta Utterböten saarelle, jossa kävimme maissa eteläkärjessä. Muuten kapean luiheva saari oli merkitty lähes kokonaan yksityisalueeksi eikä juurikaan soveltunut retkeilyyn. Pohjoispäässä oli komea kallio. Matkaa tuli yhteensä 11 km. Paluumatkalla oli jo pimeä ja lampun valossa tihrustimme oikealle reitille saarten välisestä kapeikosta takaisin parkkipaikalle.

Linkki Markon kuviin

https://onedrive.live.com/?authkey=%21AODOXu%2DZohZ2aSM&id=5B48258A08EF3E1D%216478&cid=5B48258A08EF3E1D

 

Porkkalanniemen reitti kiersi eteläkärjen saaret ja Utterböten yhteensä 11 km.

Nicolas ja Marko Pampskatanin edustalla

Nicolas jäänmurtohommissa, taustalla näkyy Rönnskärin majakka

Porkkalan merivartioasema näkyi saarten välistä

Hydrokopteri liikenteessä

Taustalla Porkkalanniemi auringonlaskun aikaan

Maihinnousu Utterböten eteläkärkeen

Isi ja Nicolas Utterbötessä