Vuoksennauhan melonta 6.7.-14.7.2016 Nurmes – Lappeenranta

Meloimme Marko Kinnusen kanssa Retkimelojien uuden 14.2.2016 lanseeratun Vuoksennauhan Nurmeksesta Lappeenrantaan. Pekka Lassila meloi ensimmäisenä reitin hyväksytysti Kiuruvedeltä Lappeenrantaan toukokuun lopussa. Liisa ja Eero Oura meloivat Nurmeksen reitin ensimmäisinä muutama viikko ennen  meitä. Olimme siis reitillä 4. ja 5. melojat sekä samalla reitin ensimmäinen kaksikkoretkikunta:)

 

Maanantai 4.7. oli matkapäivä ja tiistai 5.7. oli ukkospäivä, kuurot pyyhkivät Laamilan uimarannan kupeessa monta kertaa, satoi ja salamoi välillä. Jouduimme siksi lykkäämään lähtöämme keskiviikkoon.

 

Lopulta 6.7. Eino Leinon päivänä pääsimme starttaamaan Laamilan idylliseltä uimarannalta kohti Pielistä, Suomen neljänneksi suurinta järveä. Tämä keskiviikko oli ukkoskuurojen sävyttämä päivä, vettä tuli ennätysmäärä rakeiden säestämänä päästyämme Pielisen selälle. Oli pakko pitää tauko Kynsisaaren rannalla ja odottaa ukkossateen tyyntymistä. Jatkoimme sitten Paalasmaalle leirintäalueelle, jossa grillasimme ja kuivasimme läpimärkiä vaatteita. Ensimmäinen melontapäivä päättyi pienelle piskuiselle Torosensaarelle, jota ei voi suositella kaksisena leiripaikkana. Kuitenkin kovan tuulen ja auringonlaskun pakottamana sekin kelpasi paremman puutteessa. Sammakko tuli tervehtimään meitä ennen nukahtamista teltan katonrajaan:)

Bomban talo Nurmeksessa (Pakollinen nähtävyyskohde  😉

Leirimme Laamilan uimarannalla

Kajakki odottamassa lähtöä

Käpälysvaaran minitunturi siintää Lautiaisjärven pohjoispäässä Lautiaissaaren takana

Vihdoin liikkeelle Lautiaiselle

Nurmeksen kirkko

Reitin ensimmäiset sillat Nurmeksessa ennen Pieliselle tuloa

Paalasmaan leirintäalue

Vuonna 1959 Paalasmaalla moottoriveneonnettomuudessa hukkuneiden muistomerkki

Torosensaaren sammakko teki tuttavuutta nukkumaan mennessä

 

7.7. matka jatkui Hattusaaren eteläpuolelta kohti Kolin maisemia. Räsävaaran näkötorni erottui ennen Hattusaarta oikealla puolella olevilla rinteillä. Kaiskunniemi oli hieno luontonähtävyys, kajakilla pääsi yli kun malttoi nousta ylös ja vähän nostaa ylöspäin. Vettä oli nipin napin juuri sen verran että meni jouhevasti. Paikalla oli myös tuusulalainen perhe retkeilemässä. Jatkoimme kohti Kolin kansallispuiston maisemia. Hiekkasaari numero 1 oli hieno ulkoilusaari. Aurinko paistoi ja oli tyyni rantautuessamme pitkän kapean saaren länsipuolelle. Veneporukka lähti juuri pakoon sääennustetta kun ryhdyimme ruoanlaittoon ja kuivattelemaan vaatteita. Samassa ukkosrintama nousikin voimakkaan tuulen kera ja pian järvenselkä täyttyi kuohupäistä, vedenpisatoiden rikkomista aalloista ja saaren rantoja ravistelevasta puhurista. Pidimme pidempään taukoa ja Marko halusi pystyttää teltankin parempaa huilia varten. Jatkoimme matkaa iltaa kohti. Kävin kuvaamassa Iso-Korpin saaressa maisemia sekä myöhemmin Purjesaaren viereisillä luodoilla Pienellä ja Isolla Kopralla. Iso-Korppi oli suoraan vastapäätä Ukko- ja Akka-Kolin rinteitä ja oli itsessäänkin kaunis hiekkarantainen saari. Näimme myös Pirunkirkon rinteet kaukaa Laitosaaren kohdalla. Jatkoimme melontaa Herajoelle Rykiniemen kauniille uimarannalle yöpymään.

Pielisen Kynsisaari

Kaiskunniemen ylitys

Rantautuminen Hiekkasaaren länsipuolelle auringon paistaessa ja veden ollessa tyyni

Kapea Hiekkasaari numero Uno

Vain hetkeä myöhemmin tuuli kääntyi ja järvenselkä näytti voimansa Hiekkasaaren itäpuolella ukkoskuuron muodossa

Ukko- ja Akka-Koli Iso-Korpin saarelta kuvattuna

Iso-Korpin rantaa ilta-auringossa

Purjesaaren luodot

 

8.7. jatkoimme Ahveniselle ja Uimaharjulle, jossa pidimme kunnon uimatauon. Uimaharju on mahtava paikka, jota paperitehdas säväyttää omalla pikantilla olemuksellaan aivan vieressä 😉   Vesi on kuitenkin erittäin puhdasta ja ranta on komea paikka. Jatkoimme reitin jokiosuudelle, noin 70 km pitkälle Pielisjoelle. Pidimme tauon Enossa ennen Kaltimonkosken kanavan läpäisyä olevalla uimarannalla. Jatkoimme Jakokosken museokanavalle yöksi.

Aamutoimet Rykiniemen uimarannalla Herajoella Etelä-Pielisellä

Ahvenisen silta

Uimaharjun uimaranta

Koskenkorvan kanava Enon keskustassa

Kaltimonkosken uimaranta

Kaltimon sulussa

Jakokosken museokanavalla

 

9.7. Kävin uimassa seuraavana aamuna ja kokkasimme aamiaisen viihtyisällä joenpientareella höyrylaivojen ja muiden museonähtävyyksien näköpiirissä. Kävimme tutustumassa Jakokosken mielenkiintoiseen museoalueeseen ja jatkoimme matkaa jokea alavirtaan. Kangasvesi on järvimäinen osuus joen keskivaiheilla ja tässä törmäsimme pieneen laavulla varustettuun ulkoilusaareen. Paiholan veneonkitapahtumasta oli lappu laavun seinällä. Sitten tuli Kuurnan kanava, josta oli jo kokemusta Kaltimon kautta:) Seuraavaksi olikin vuorossa jo Joensuun keskusta ja viimeinen, tosin matala kanavasulku kaupungin keskustassa. Jatkoimme matkaa Pyhäselälle Pyhäsaarille yöksi.

Aamutoimet Jakokoskella

Museokanavan sulku oli tiukasti kiinni

Pielisjoen karttakatsaus

Henri ja Höyrykone

Paiholan veneonkitapahtuma Kangasvedellä Pielisjoella

Kuurnan kanavaan ”ajo”

Melojat Marko ja Henri Kuurnan kanavan sulkupyörteissä

Marko kotikentällään Joensuussa

Pyhäsaaret Pyhäselällä

 

10.7. Aamulla aamiaisen lisäksi suoritimme perinteiset aamu-uinnit. Ensimmäinen kerta muuten kuin uin tällä retkellä Pielisjoessa, Pyhäselällä ja Orivedellä. Pielisellä uin viimeksi vuonna 1996 kesälomareissulla ja Puruvedellä 2014 melontaretkellä. Jatkoimme Pesolansaaren ja Suursaaren välistä Tikansaaren kahtia jakautuneeseen saarten keskiväliin, jossa oli myös viihtyisä pysähtymispaikka ja pieni laavu ns. Tikankaivannossa. Pysähdyimme Lapalikon saarella Joensuun Pursiseuran tukikohdassa jossa ystävällinen purjehtija kertoi saaresta ja paikallisista vesistä muutenkin yms. Sitten meloimme Rääkkylän Kivisalmeen Oravisalon ja Varpasalon suurten saarien kupeeseen, jossa Markon vanhemmat tulivat tervehtimään jo tovin meloneita melojia:) Paasselkä oli maagisen tuntuinen, loputon järvenselkä joka onneksemme oli täysin tyyni illalla auringon alkaessa laskea horisonttiin. Menimme yöksi Pistalanharjun kivalle hiekkarannalle laavun viereen.

Aamutoimet Pyhäsaarilla

Tikankaivanto, josta sittenkin pääsi läpi 🙂

Lapalikko

”Kylmässä” saunassa tutustumassa

Uutta suuntaa Lapalikosta hakemassa

Rääkkylän Kivisalmessa

Tauolla Kivisalmessa

Kivisalmen malmilohkareen historiaa vuodelta 1908-1910.

Paasselän mystistä magiaa ilta-auringossa

 

11.7.  Jatkoimme Pistalanharjulta aamu-uinnin ja aamupalan jälkeen kohti Raikuun sotahistoriallista linnoituskanavaa. Kävimme poikkeamassa Libntusalmen kioskilla, joka oli harmiksemme nyt jo lopetettu ja suljettu. Viimeksi Moguleiden 2014 retkellä tässä oli mukava jätskitauko:) Kiersimme Hevossalon saaren itäpuolelta ja jatkoimme Puruvedellä tuuli alkoi nousta vähitellen ja rantauduimme Pienelle Aapraminsaarelle, johon jouduimme lopulta jäämään yöksi.

Ilta / Yönuotio Pistalanharjun laavulla

Raikuun kanavan alku

Raikuun linnoituksia

Raikuun alueen kartta Martinniemessä

Hevossalon länsipuoli

 

12.7. matka jatkui hieman sateisessa ja sumuisessa säässä kohti Punkaharjua. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus kiertää Pihlajaveden eteläreunaa kohti Tetrinniemeä jne. mutta nouseva tuuli, sade ja ukkoskuurot pakottivat meidät valitsemaan suojaisemman pohjoisen reitin Tuunaansaaren ja Laukansaaren välistä. Kävimme kaupassa tässä kohtaa olevassa satamassa. Sitten matka jatkui edelleen Moinsalmen läpi. Moinselällä poikkesimme niin ikään vuoden 2014 retken yöpymispaikalla Jänissaarella, jossa tällä kertaa ei onneksi näkynyt kakkivien ja kakkapaereita ympärilleen jättävien kalastajalintujen jälkiä…Puikkelehdimme Ritosaaren ym pikkusaarten välistä Ahvionsaaren eteläpuoliseen Ahvionsalmeen, jossa pidimme tauon lossirannassa eteläpuolella. Sitten jatkoimme Telataipaleen kanavalle, jossa yövyimme. Juuri kun saimme päät tyynyyn, alkoi sade ja kova räiskyvä ukkonen juuri kohdalla. Olin tosin niin väsynyt, etten kauaa jaksanut seurata tätä valonäytelmää. Sen verran havahduin että näyttikö joku taskarilla telttakankaan kohdalta valoa, kun samaan aikaan rytisi ja paukkui.

Laukansaari ja siirtolohkare

Punkaharjulla

Virtasalmen silta

Jänissaari

Jänissaari toisesta suunnasta kuvattuna

Henri Jänissaarella

Ahvionsalmen lossi

Telataipaleen kanava

 

13.7. Telataipaleen kanava oli ylivoimaisesti hienoin nähtävyys näistä ns. Suvorovin vanhoista Venäjän vallan aikana rakennetuista kanavien sarjasta. Kukonharju, Käyhkää ja Kutvele olivat selvästi vaatimattomampia puitteiltaan. Telataipaleella oli myös hienolla pihalla koristeltu vanha oluttupa, joka oli suureksi harmiksemme tosin suljettu pysyvän näköisesti:((  Vesiskootteritkin tulivat pöristelemään kanavan läpi. Kävimme (pakollisella) aamu-uinnilla kanavassa ja puolen päivän jälkeen lähdimme jatkamaan kohti Partalansaarta ja sivuamaan Sulkavan soudun reittiä taas pitkästä aikaa:) Rongonsalmen lossin ohitimme jo toistamiseen tänä kesänä ja pidimme samoin tauon jo toisen kerran Hiekkaniemen viihtyisällä laavulla Viljakansaaren eteläpuolella. Otimme jopa jonkun verran aurinkoa puolivahingossa, kun alkoi nukuttaa laiturilla ja kävimme uimassa tuhdin grillilihapäivällisen jälkeen. Meloimme Kukonharjun ja Käyhkään kanavien läpi, Käyhkään kanavan läheltä löysin myös pojille kotiinvietävän muovisen vesipyssyn tuliaisiksi:) Menimme yöksi Mustaniemeen, jossa oli kiva ns. avomökki ja grillipaikka. Vieraskirjassa oli edellisten Vuoksennauhan melojien, Liisa ja Eero Ouran päiväkirjamerkinnät samalla sivulla 🙂 Olimme Markon kanssa Vuoksennauhan Nurmeksen reitin 3. ja 4. melojat Ouran pariskunnan jälkeen, jotka olivat ensimmäiset tällä reitillä. Pekka Lassila meloi ensimmäisenä Vuoksenaunan Kiuruveden reitin toukokuun lopussa.

Henri Telataipaleen kanavassa aamu-uinnilla

Oluttuvan viihtyisä pihapiiri 😀

Infopläjäys

Oluttupa oli kiinni

Muita vesiliikkujia

Hiekkaniemen laavulla Viljakansaaren eteläpuolella

Kukonharjun kanava

Käyhkään kanava

Mustaniemen laavu

 

14.7. jatkoimme kohti Suur-Saimaan selkää kohti. Myhkiönselkä oli onneksi melko tyyni kun näimme Kyläniemen saaren. Meloimme Hietasaareen pitämään taukoa ja tuhdin lounaan jälkeen jatkoimme Rastinniemeen pitämään lyhyttä taukoa. Oli nostalginen fiilis, kun kävin samoilla mestoilla perheen kanssa kesälomaretkellä kesällä 2011:) Tästä jatkoimme Kattelussaaren ja Vehkasaaren välistä. Kuikkalan kohdalla heti sillan jälkeen oli mielenkiintoinen havainto rannalla olevista kivenjärkäleistä joihin yhteen oli maalattu vuosiluku 1934. Jatkoimme melontaa illan hämärtyessä kohti Lappeenrantaa ja Myllysaaren uimarantaa, joihin saavuimme auringon jo laskettua.

Kaksi Vuoksennauhan eri melojaretkikuntaa mahtui samaan vieraskirjaan Mustaniemen mökillä

Henri Hietasaaren rantakalliolla huilitauolla

Kyläniemen Rastinniemi

Rastinniemi

Rastinniemen kärjessä

Jännä vuosiluku 1934 rantakivilohkareissa Kattelussaaren Kuikkalassa

Lappeenranta alkoi lähestyä

Yön ja maaliintulon taikaa Myllysaaren uimarannalla

Sama paikka ja samat melojat Marko ja Henri valoisaan aikaan kuvattuna